Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) mielestä Naton avointen ovien politiikan yllä leijuu kysymysmerkkejä, jos Suomi ja Ruotsi eivät ole puolustusliiton jäseniä Vilnassa heinäkuussa järjestettävään huippukokoukseen mennessä.
– Jos emme ole Naton jäseniä Vilnan huippukokoukseen mennessä, on hyvin vaikea nähdä, missä seuraava maalitolppa on.
– Niiden maiden, jotka ovat antaneet turvalupauksia Suomelle ja Ruotsille, kuorma jatkuisi suurempana, jos tämä jäsenyysprosessi pitkittyisi. Silloin näiden maiden turvalupauksiin tulisi nojata pidempään. Se ei ole ihan mukava tilanne tässä maailmantilanteessa.
Mikä on Naton avoimien ovien politiikan uskottavuus, mikäli molemmat hakijamaat eivät ole Naton jäseniä kesän huippukokoukseen mennessä?
– Tämä on juuri se kysymys. Natossa on tietyt omat ehdot jäsenmaille. Me, Suomi ja Ruotsi, olemme ne omasta mielestämme täyttäneet. Kysymys siitä, että onko Natossa avoimet ovet, tulee yhä suuremmaksi.
Haavisto vastasi median kysymyksiin Harpsundissa, Ruotsin pääministerin vapaa-ajan asunnolla keskiviikkona. Haavisto osallistui tapaamiseen, jossa läsnä olivat Ruotsin ja Norjan pääministerit ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö sekä kaikkien kolmen maan ulko- ja puolustusministerit.
Niinistö sanoi keskiviikkona Suomen ja Ruotsin kulkevan käsi kädessä kohti Natoa, mutta huomautti, että puuttuvat ratifioinnit eivät ole Suomen ja Ruotsin omissa käsissä.
Turkki ja Unkari eivät ole ratifioineet vielä Suomen ja Ruotsin jäsenyyksiä. Ruotsissa on huolestuttu siitä mahdollisuudesta, että Suomi menisi Natoon ennen Ruotsia. Pitääkö Haaviston mielestä Ruotsin olla huolissaan, mikäli Suomi menee Natoon ennen Ruotsia?
– En usko, että Ruotsin on syytä olla huolissaan. Ensinnäkin koko jäsenhakemustie alkumetreistä on kuljettu yhdessä tietoja vaihtaen. Myös Ruotsin uuden hallituksen (syksyllä aloittaneen) kanssa on hyvin läheinen yhteistyö.
– Molemmat maat ovat omat jäsenyyshakemuksensa jättäneet, ja ne ovat erilliset hakemukset. Aikataulu on nyt viimeisten ratifioijamaiden käsissä.
Haaviston mukaan keskiviikon keskusteluissa tunnelma oli hyvä, vaikka hermostuneisuutta pitkittyneen Nato-prosessin suhteen on niin Ruotsissa kuin Suomessa. Haavisto alleviivasi sitä, että Suomen ja Ruotsin mahdollisimman pikainen pääseminen Naton jäseniksi olisi paitsi maiden oman turvallisuuden kannalta tärkeää, olisi se myös Naton etu.
– Pääsisimme tekemään yhteistä puolustussuunnittelua. Tulevaisuus on arvaamaton. Meillä on sota Euroopassa ja joudumme ottamaan kaikki pahatkin skenaariot huomioon, Haavisto sanoi.
Ulkoministeri Pekka Haavisto, Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström ja Norjan ulkoministeri Anniken Huitfeldt keskustelivat Ruotsissa.
Haavisto huomautti, että muun muassa Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken ovat vedonneet omilla vierailuillaan, että Turkki liikkuisi ratifoinnissa nopeammin.
Turkin ulkoministeri Mevlüt Cavusoglu ilmoitti maanantaina, että maa on valmis uusiin neuvotteluihin Ruotsin ja Suomen kanssa. Cavusoglu kertoi asiasta lehdistötilaisuudessa, jonka hän piti yhdessä Yhdysvaltain ulkoministerikollegansa Blinkenin kanssa.
Haaviston mielestä on hyvä, että Turkki on ilmaissut olevansa valmis palaamaan neuvottelupöytään. Neuvotteluiden uudelleenkäynnistämisen tarkkaa aikataulua Haavisto ei tiedä tai ei ainakaan keskiviikkona kertonut.
– Olimme tammikuussa vähän tyhjän päällä, kun Turkki ilmoitti, että neuvotteluihin tulee tauko. Nyt toivottavasti pääsemme kolmikannassa eteenpäin.
Haavisto toivoo, että toisen jäljellä olevan ratifioijamaan eli Unkarin lupaukset Suomen ja Ruotsin suuntaan pitävät, ja maan parlamentti ratifioi Suomen ja Ruotsin jäsenyydet mahdollisimman pian. Hän huomauttaa, ettei Unkari ole asettanut mitään ehtoja Suomen ja Ruotsin jäsenyyksille missään vaiheessa.
Viimeisimpien tietojen mukaan Unkarin parlamentti olisi aloittamassa jäsenyyksien ratifiointikäsittelyn ensi viikolla. Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkija, poliittisen historian dosentti ja Unkari-asiantuntija Katalin Miklossy kehotti Ilta-Sanomien haastattelussa olemaan innostumatta uutisesta liikaa.
– Unkaria ei kiinnosta pätkääkään, että Suomi istuu ikään kuin ruutitynnyrin päällä, Miklossy sanoi Ilta-Sanomille.
Alta voit katsoa tallenteen tasavallan presidentti Sauli Niinistön, Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støren tiedotustilaisuudesta.
