Ukrainan rajan yli vyöryviä tankkeja. Savua, välähdyksiä ja lentokoneiden jylinää aamuyön pimeydessä. Vladimir Putinin kylmäävä televisiopuhe.
Nämä uutiskuvat herättivät monen suomalaisen 24. helmikuuta 2022 surulliseen päivään. Tuona päivänä Euroopan turvallisuusarkkitehtuuri muuttui peruuttamattomasti.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan herätti puolustusvoimain komentajan, kenraali Timo Kivisen aamuyöllä. Hän siirtyi normaaliin tapaan Helsingissä sijaitsevaan Pääesikuntaan.
– Aika monelle ihmiselle sodan alkaminen konkretisoitui television lähetyksistä tai uutissähkeistä. Puolustusvoimat oli kuitenkin koko ajan saanut paljon muuta tietoa, mikä ei näkynyt julkisuudessa. En herännyt helmikuun 24. päivän aamuna yllätykseen, hän sanoo.
Vladimir Putinin kylmäävä televisiopuhe esitettiin Venäjällä varhain 24. helmikuuta 2022.
Yhdeksältä aamulla komentaja osallistui tasavallan presidentin Sauli Niinistön ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokoukseen tp-utvaan. Vastaavaan kokoukseen hän oli osallistunut samalla viikolla jo aiemmin, 22. helmikuuta.
– Kävin tp-utvassa kahdesti sillä viikolla. Kokouksissa käsiteltiin myös sotilaallista tilannetta. Muutoin työpäiväni kulku 24. helmikuuta oli suhteellisen normaali.
Lähes piirulleen vuotta myöhemmin, helmikuussa 2023 Kivinen sanoittaa sodan ensimmäistä päivää Suomessa lineaarisesti, kylmähermoisesti: vakava, ei yllättävä, tilanne Suomessa hallinnassa.
Hänen kokemuksensa kuvaa hyvin sitä, miten Suomen puolustusvoimat todellisuudessa toimii kriisitilanteessa: se, mikä näyttäytyy televisiokameroissa yllättävänä ja sekavana, on puolustusvoimissa hallinnassa. Suomi turvataan kaikissa tilanteissa.
Ilta-Sanomien kuvaaja Antti Hämäiäinen kuvasi Ukrainan sodan alkutilanteita 24. helmikuuta Harkovassa.
Puolustusvoimat aloitti Kivisen mukaan konkreettisen varautumisen helmikuun 24. päivän tapahtumiin jo loppusyksystä 2021. Mitä lähemmäs tuo päivä tuli, sitä enemmän Venäjällä tapahtui asioita, jotka ennakoivat hyökkäyksen käynnistymistä.
– Ennen sodan käynnistymistä Suomen puolustusvoimissa oli mietitty erilaiset skenaariot siitä, mihin suuntaan tilanne voisi kehittyä. Meillä oli myös ollut aika tarkka arvio siitä, milloin sota voisi alkaa, Kivinen kertoo.
Oli mietitty eri vaihtoehtoja, kehityskulkuja ja niiden vaikutusta Suomen sotilaalliseen maanpuolustukseen. Kun hyökkäys käynnistyi, puolustusvoimissa peilattiin hyökkäystä jo aiemmin valmisteltuja skenaarioita vasten.
Pahin skenaario olisi komentajan mukaan ollut se, että Venäjä olisi saanut salamavauhdilla haltuunsa Kiovan ja Ukrainan. Siihenkin oli varauduttu.
– Lähdetään siitä, että Suomen naapurissa oleva suurvalta alistaa sotilaallisin keinoin toisen naapurimaansa Ukrainan, joka on väestökooltaan isompi kuin Suomi. Kyllä kaikki voivat ymmärtää, että jos Venäjä olisi onnistunut alkuperäisissä tavoitteissaan, olisi asetelma nyt Suomessa vähän toisenlainen henkisestikin.
Puolustusvoimien ja asevoimien perustehtäviin kuuluu varautua odottamattomiin tilannekehityksiin.
– Korona-aika varmaan valmensi vähän organisaatiotakin. Mutta se oli vain välivaihe. Jos tämän kaiken jälkeen pitäisi miettiä jotain vaativampaa, sitä ei viitsi edes sanoa ääneen, Kivinen toteaa.
– En herännyt helmikuun 24. päivän aamuna yllätykseen, puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen kertoo.
Vuosi sodan alkamisen jälkeen Kivinen näkee Putinin tehneen Ukrainassa kolme perustavanlaatuista virhettä. Nuo virhearviot tulivat komentajan mukaan ilmi jo sodan alkupäivinä.
Ensinnäkin Putin yliarvioi Venäjän kyvykkyyden suhteessa Ukrainan kyvykkyyteen.
Toinen virhearvio koski Ukrainan taistelutahtoa.
– On sinänsä vaikeaa ymmärtää, että Venäjä aliarvioi ukrainalaisten taistelutahdon, sillä luulisi, että Venäjällä on melko kokonaisvaltainen ymmärrys Ukrainan yhteiskunnasta. Mutta ei näyttänyt olevan. Se oli selkeä strateginen virhearvio.
Kolmas Venäjän strateginen virhearvio oli se, mikä olisi lännen vastareaktio sen hyökkäykseen Ukrainassa. Venäjä aliarvioi myös lännen vastareaktion.
– Voidaan kyllä sanoa niinkin, että lännessäkin arvioitiin yleisesti, että venäläiset olisivat kyenneet jonkun verran parempiin toimiin Ukrainassa sodan alkuvaiheessa, Kivinen sanoo.
Komentaja ei pidä Putinin ratkaisua Venäjän laajamittaisesta hyökkäyksestä Ukrainaan yllättävänä. Hän perustelee, että Venäjän toiminta on ollut historiallisessa mittakaavassa ennakoitavissa.
– Kylmän sodan tapahtumat ja Neuvostoliiton romahtaminen vuonna 1991. Venäjän sotilaalliset toimenpiteet Georgian sodassa vuonna 2008, jonka jälkeen se teki massiivisen reformin asevoimissa. Venäjä operoi Syyriassa ja valtasi Krimin niemimaan vuodesta 2014 alkaen. Kehityskulku on ollut lineaarinen.
Maailman suurin kaupallinen lentokone Antonov AN-225 tuhoutui helmikuussa 2022 Venäjän iskussa Ukrainassa. Kuva huhtikuun 2022 alusta.
Palataan Ukrainan sotaan ja kevättalveen 2022.
Tilanne alkoi Kivisen mukaan kirkastua, kun sodan ensimmäisinä päivinä nähtiin, että Ukraina taistelee vastaan. Venäjä ei onnistuisi alkuperäisissä tavoitteissaan.
Vakava paikka olisi ollut Hostomelin lentokentän menetys. Sitä ei kuitenkaan tapahtunut, vaikka läheltä liippasi.
Kivinen sanoo vuoden 2022 maaliskuussa alkaneen näyttää siltä, että sota menisi sen nykyiseen suuntaan. Venäjän hyökkäys hidastuisi.
”Suomen päätös hakea Nato-jäsenyyttä on ollut maamme turvallisuuden kannalta suurstrateginen päätös. On hyvä, että prosessi oli looginen ja perusteellinen.
– Ennen sodan käynnistymistä Suomen puolustusvoimissa oli mietitty erilaiset skenaariot siitä, mihin suuntaan tilanne voisi kehittyä. Meillä oli myös ollut aika tarkka arvio siitä, milloin sota voisi alkaa, puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen kertoo.
Uusi turvallisuuspoliittinen keskustelu oli kuitenkin jo käynnistynyt myös Suomessa, vaikka ei vielä kovin julkisesti.
– Olimme puolustusvoimissa ennakoineet, että jos invaasio käynnistyy, se tulee vilkastuttamaan Suomessa Nato-keskustelun, Kivinen toteaa.
Komentaja ei halua ottaa Nato-prosessin poliittiseen puoleen kantaa. Kivinen kuitenkin toteaa, että hänen ammatillisesta asemastaan katsottuna kyseessä oli perusteellinen ja looginen prosessi.
– Suomen päätös hakea Nato-jäsenyyttä on ollut maamme turvallisuuden kannalta suurstrateginen päätös. On hyvä, että prosessi oli looginen ja perusteellinen.
Kivisen mieleen on jäänyt puhe, jonka hän piti valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa 7. maaliskuuta 2022. Tuolloin Venäjän hyökkäyksen alkamisesta Ukrainaan oli kulunut vajaat kaksi viikkoa.
Ote puheesta: ”Tässä tilanteessa on tärkeää tunnistaa ne toimenpiteet, jotka kannattaa joka tapauksessa käynnistää Suomen turvallisuuden edistämiseksi riippumatta siitä, mihin Suomi Nato-pohdinnoissaan päätyy. Puolustusvoimat tukee valtiojohtoa sotilaallisella asiantuntemuksella heidän arvioidessaan jo tapahtuneiden ja mahdollisten tulevien muutosten vaikutusta Suomen turvallisuuteen.”
Puhe kuvasi tilanteen vakavuutta, mutta samalla siitä kävi ilmi, että Suomen Nato-keskustelun lopputulemasta riippumatta Suomen on käynnistettävä tiettyjä toimenpiteitä turvallisuutensa edistämiseksi.
Kivinen sanookin, että puolustusvoimat aloitti Suomen puolustuskyvyn parantamisen jo ennen hallituksen huhtikuista päätöstä puolustuskyvyn parantamisesta.
Sotilastukikohdassa Lounais-Englannissa kouluttautumassa olevat ukrainalaissotilaat heiluttivat Ukrainan lippua. Kuva otettu 22. helmikuuta 2023.
Komentajan suoraviivaista ja analyyttista puhetta kuunnellessa tulee väkisin mieleen, eikö häntä pelota ikinä.
Onko koskaan hetkeä, kun tunteet ottavat vallan?
– Olen syntynyt 1950-luvulla ja minut on koulutettu sotilaaksi. Se saattaa selittää jotain, Kivinen naurahtaa.
– Tietysti kaikkien sotien alkuvaiheessa on epävarmuutta. Se kuuluu sotaan. Epävarmassa tilanteessa kannattaa muistaa se, että silloin keskitytään omaan toimintaan. Ainut mihin pystyt vaikuttamaan on se, mitä itse teet, hän kertoo.
Kivinen kuitenkin myöntää, että Ukrainan sota toi hänen mieleensä vuodet 1998–2001, jolloin hän toimi Budapestissä puolustusasiamiehenä. Hänellä oli tuolloin sivuakkreditointi Ukrainaan.
– Jos tästä sodasta jotain erityistä tunnekytkentää etsii, niin se liittyy kyllä noihin aikoihin ja paikkoihin, kun jälkeenpäin katsoo kuvia Ukrainasta. Kävin silloin siellä monessa paikassa, joista mieleen jäivät erityisesti Kiova ja Harkova.
Komentaja kertoo, ettei hänellä enää ole aktiivista yhteydenpitoa Ukrainaan noiden aikojen tuttaviin.
– Helsingissä olevalle Ukrainan puolustusasiamiehelle olen joskus luetellut ukrainalaisten upseerien nimiä, joiden kanssa olin silloin tekemisissä. Hän kyllä tunnistaa heidät kaikki.
Tuhottu venäläispanssari kuvattuna Harkovan alueella 22. helmikuuta.