Eduskunnan salaisin valiokunta kertoi toiminnastaan – puheen­johtaja lupasi paljastaa yksityis­kohdat 115-vuotiaana Lahden torilla

Tiedusteluvaliokunnan mukaan tiedustelulait ovat toimineet hyvin ja kansalaisten viestien massavalvonnasta ei ole kyse.

Tiedusteluvaliokunta järjesti toimittajille kahvitilaisuuden, ja valiokunnan varapuheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo ja puheenjohtaja Mika Kari kertoivat valiokunnan työstä sen minkä turvallisuussalaisuutta rikkomatta pystyivät.

21.2. 18:45

Eduskunnan salaisin, pienin ja uusin valiokunta kertoi toiminnastaan toimittajalle.

Paljon ei tiedustelulakeja ja tiedusteluviranomaisia valvova valiokunta voinut kertoa, turvallisuussalaisuutta kun ei haluta rikkoa.

Tiedusteluvalvontavaliokunnan puheenjohtaja Mika Kari (sd) lupasi avata enemmän suutaan 115 -vuotiaana Lahden torilla.

– Näiden asioiden turvaluokitus on 60 vuotta ja vasta silloin on näiden asioiden avaamisen aika historiankirjoitukselle. Henkilökohtaisella tasolla se on silloin kun olen täyttänyt 115 vuotta, ja tässä tapauksessa se voisi tapahtua Lahden torilla. Siihen pyritään, 55-vuotias lahtelainen Kari heitti.

Eli siis valiokunnassa saadut tiedot pysyvät salassa loppuun asti, valiokunnan nuorin on tänä vuonna 40 vuotta täyttävä kansanedustaja Sofia Vikman (kok).

Tiedusteluvaliokunta on myös eduskunnan ainoa valiokunta, jonka jäsenistä laaditaan turvallisuusselvitys.

Tiedustelulait uudistettiin tälle vaalikaudelle niin siviilitiedustelun kuin sotilastiedustelun osalta.

Valiokunta ei voinut antaa tietoja edes tiedustelun mittakaavasta, esimerkiksi kuinka paljon käräjäoikeudesta on haettu lupia tiedusteluun.

– Tiedustelulait tulivat kreivin aikaan. Ei hetkeäkään liian myöhään. Maailman kiristynyt tilanne myös näkyy tiedustelutoiminnan volyymissa. Emme elä lintukodossa. Elämme globaalissa maailmassa, jossa uhat ovat globaaleja ja uhkiin vastaaminen on yhteistyötä kansainvälisessä kehyksessä, Kari muotoili.

– En halua tarkemmin kuvata, miten kokonaisuus rakentuu. Tiedustelulain sisällä on niin terrorismi, valtiollinen sotilaallinen toiminta, joukkotuhonta. Tätä uhkaa viranomaiset torjuvat, ja torjuntatyön tarkoituksenmukaisuutta ja asianmukaisuutta arvioimme yhdessä laillisuusvalvojien kanssa, Kari jatkoi.

Tiedustelutiedon murusia voi etsiä tiedusteluvalvontavaltuutetun ja Suojelupoliisin vuosikertomuksista.

– Mitä suorituskykyihin liittyy, ne luvut, jotka eivät julkisuudessa ole olleet, ne eivät ole julkisuuteen tulossa, Kari totesi.

Tiedusteluvaliokunta vakuutti, että tiedusteluviranomaiset ovat toimineen lain mukaan ja väärinkäytöksiä ei ole ilmennyt.

Nykyisin esimerkiksi verkkotiedustelu ja ulkomailla tiedustelu on laillista.

– Ei ole ollut huomauttamista. Tiedustelulaki pyrki siihen, että massavalvontaa ei olisi, vaan tiedonkeruu on pistemäistä ja kohdennettua. Suomella on paremmat edellytykset tuottaa tietoa itselleen niistä uhkista, joita suomalaista yhteiskuntaa ja sen kansalaisia kohtaan voi kohdistua niin kotimaassa kuin ulkomailla, Kari sanoi.

Tiedustelulakeja säädettäessä monilla oli suuri huoli siitä, että viranomaiset ryhtyvät tutkimaan tavallisten kansalaisten viestiliikennettä ja perus- ja ihmisoikeudet ovat vaarassa.

Valiokunnan varapuheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo (ps) huomautti, että viranomaisilta voi tarkistaa omat tietonsa, jos epäilee joutuneensa tiedustelun kohteeksi.

– Tavallisilla ihmisillä on mahdollisuus pyytää tietosuojavaltuutettua tarkistamaan heidän omalta kohdaltaan, onko joutunut tiedustelun kohteeksi. Minusta se on hyvä ominaisuus laissa. Jokainen joka on huolissaan, voi pyytää tarkastusta asiaan.

Tiedusteluvaliokunnan valiokuntaneuvos Sami Manninen kertoi prosentein, että verkkotiedustelussa kyse ei ole mistään massatiedustelusta.

– Valiokunnassa on mietitty, mitä voidaan kertoa. Absoluuttiset luvut kertoisivat viholliselle liikaa suorituskyvystä. Valiokunnan viimeisimmässä mietinnössä on koottu suhteellisia prosenttilukuja.

– Tietoliikennetiedustelusta sanottiin niin, että ”tiedusteluviranomaisen manuaaliseen jatkokäsittelyyn päätyi verkonosasta riippuen 0,005-0,1 tietoliikennetiedustelulupien piirissä olevasta rajat ylittävästä tietoliikenteestä”. Eli aivan tavalliset ihmiset eivät ole tiedustelutoimien kohteena jatkuvasti, Manninen totesi.

Tiedustelulakeja alettiin uudistaa etenkin terrorismintorjunnan vuoksi. Samalla sotilastiedustelu sai lisävaltuuksia, ja Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuosi sitten sotilaallisen tiedustelun osuus lienee kasvanut merkittävästi.

Kun Suomesta tulee Naton jäsen, tiedustelun kansainvälinen yhteistyö ja tietojenvaihto tulevat lisääntymään entisestään, etenkin sotilastiedustelussa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?