Tasan vuosi sitten tasavallan presidentti Sauli Niinistö heräsi aamuyöllä kello 5.44. Venäjä oli aloittanut laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan. Tiedustelutietoa hyökkäyksen tulosta oli ollut pitkään, mutta Vladimir Putinin julma vyörytys oli Niinistölle järkytys. Hän kutsui tp-utvan, eli ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteisen kokouksen, koolle kello yhdeksäksi.
– Siihen mennessä oli jo nähtävillä, että se oli hyvin massiivinen hyökkäys. Oli aika järkyttävä yllätys, että Kiovaan oltiin iskemässä vähän joka suunnasta. Massiivisuus yllätti varmasti monet, minutkin, Niinistö sanoo.
Kokouksen jälkeen Linnan tiedotustilaisuudessa Niinistö sanoi: ”Nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät”.
”Nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät.
Suomen valtionjohto puhui tilanteesta medialle hyökkäyspäivänä.
Presidentti istuu Mäntyniemen avarassa salissa. Hän on palannut kotiin Münchenin turvallisuuskokouksesta. Vuosi sitten samassa kokouksessa viikkoa ennen hyökkäystä Niinistö varoitti Ruotsin puolustusministeriä Peter Hultqvistia muuttuneesta ajattelustaan.
– Totesin hänelle selvästi: Jos ajat käyvät kovin vaikeaksi, meidän täytyy ottaa Naton jäsenyys pöydälle. Ruotsissa oli paljon levottomuutta. Halusin indikoida Hultqvistille jo siinä vaiheessa, miten tämä etenee, jos hyökkäys tulee.
Hultqvistin kielteinen kanta Nato-jäsenyyteen oli hyvin tiedossa. Hän käänsi suuntansa vasta 11. huhtikuuta. Oli käynyt selväksi, että Suomi hakee Nato-jäsenyyttä.
Hyökkäyksen alkupäivinä kukaan ei voinut tietää, kestääkö Kiova. Jos Venäjän presidentin suunnitelma olisi onnistunut, venäläiset olisivat Puolan rajalla. Niinistö myöntää, että tunnelmat olisivat Suomessa toiset.
– Olisivat varmasti. Mutta täytyy nähdä taaksepäin. Venäjän retoriikassa juuri Ukraina on ollut pakkomielteenomainen. Sitä on rakennettu historiallisen yhteyden kautta, että Ukraina on olennainen osa istumassa äiti Venäjän sylissä.
Presidentti Sauli Niinistö palasi Mäntyniemessä Venäjän hyökkäyssodan alkupäiviin.
Niinistö on seurannut Putinin retoriikkaa pitkään. Sitä taustaa vasten hänestä Suomi ei ollut veitsenterällä.
– Mutta totta kai kokonaistilanne kannaltamme muuttui jo joulukuun alussa, kun Putin piti puheensa siitä, että Nato ei saa laajentua. Se väistämättä vaikutti meihin.
Putin pakotti Suomen muuttamaan suuntaansa ryhtymällä vaatimaan, ettei Nato saa enää ottaa uusia jäseniä. Niinistö kuvaa, miten on asiaa avannut ulkomaisille kollegoille.
– Siihen asti me olimme aidosti sitä mieltä, että olemme omasta tahdostamme liittoutumattomia, mutta mitä te nyt sanoisitte, jos minä sitä yrittäisin vakuuttaa, kun Putin on sen kieltänyt. Tehän ajattelisitte kuitenkin niin. Se oli se aika käänteentekevä muutos, että meillä on puolustuspolitiikkaamme muutettava.
Niinistö on aiemmin kertonut ajattelunsa muuttuneen juuri joulukuussa. Helmikuun aikana pidettiin kolme tp-utvan kokousta. Nato-selvittelyt lähtivät jo silloin liikkeelle.
– Nato-jäsenyyden merkitys sinänsä oli aika selvä, mutta jos siihen päädyttäisiin, oli mentävä tarkemmin yksityiskohtiin. Mitä kaikkea se tarkoittaa, edellyttää, ja mitä siitä juuri silloin saattoi seurata.
Niinistö tapasi presidentti Joe Bidenin Valkoisessa talossa 4. maaliskuuta 2022.
Maaliskuun alussa Niinistö lensi Yhdysvaltoihin tapaamaan presidentti Joe Bidenia. Tämän mielipide oli selvitettävä. Niinistö oli ennen sotaa tiiviisti Bidenin sekä Putinin kanssa puhelinyhteydessä.
– Oli vielä jonkinnäköinen toivonkipinä, että voisiko tilanne asettua. Toimimme Bidenin kanssa vähän niin kuin siinä asiassa. Kaikki oli yritettävä.
Niinistön aiemmat tiiviit yhteydet Putiniin nousivat esille, kun pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi Münchenissä Euroopan tehneen Krimin jälkeen yhdessä virheitä. Marinin listassa yksi virhe oli jatkaa eri maiden diplomaattisia yhteyksiä Putiniin. Niinistön mukaan yhteyden katkaisemisella olisi ollut kohtalokkaita seurauksia.
– Kovia puheita tärkeämpää oli päättäväinen varautuminen Suomessa. Monissa maissa vasta nyt palautetaan asevelvollisuutta, josta tuli luovuttua. Jos yhteydenpito Venäjään olisi kokonaan lopetettu, eikä esimerkiksi Minskin sopimusta olisi yritetty, niin pakkomielle olisi lauennut ja Venäjä olisi hyökännyt paljon aikaisemmin. Ukraina olisi silloin ollut huonommin varautunut.
Niinistö nostaa esiin puheluiden tärkeyden esimerkiksi oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin tapauksessa.
– Yhteydenpidostani oli ehkä hyötyäkin: Naapureilta ja kauempaa tuli liki aina kyselyjä puhelujen jälkeen. Eikä edes sellaista Viron presidenttiä ollut, jonka kanssa niistä ei olisi keskusteltu. Joskus saattoi konkreettisesti auttaa. Niistä julkisuudessa on ollut Navalnyin pääsy Saksaan, josta hänen läheisensä on avoimesti kiitellyt.
Niinistö muistuttaa viimeksi vielä alkuvuonna 2022 välittäneensä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin sanoman Putinille.
Sodan alettua Niinistöllä ei diplomaattisia ponnisteluja ole ollut.
– Ei. Olen sanonut, että jos jostakin toimenpiteestä on hyötyä, niin silloin olen valmis toimimaan. En ole nyt sellaista nähnyt. Vaikka (Emmanuel) Macron ja (Olaf) Scholz ovat moitteita saaneet, on tärkeää, että mahdollisuus yhteydenpitoon on, jos sitä tarvitaan.
Palataan Suomeen vielä lopuksi.
On Ukrainan sodan vuosipäivä ja tarkoitus on puhua siitä.
Niinistön viesti ukrainalaisille on selkeä.
– Me olemme tukeneet ja pysymme tukemassa. Yksityisille ihmisille se on ymmärryksen osoittamista, että sivulta on vaikea mitenkään käsittää kaikkia kärsimyksiänne, mutta mukana olemme myöskin tunteissa.
Niinistö on itse yksi niistä lukuisista suomalaista, jotka ovat ukrainalaisia auttaneet lahjoituksin tai muulla tavalla tukemalla.
– Olen heidän pyrkimyksiään täällä auttanut. Sekä henkisesti että materiaalisesti.
Niinistö painottaa Ukrainan auttamisen voittoon vaativan Euroopalta mantereena ja Suomelta maana jatkuvaa apua. Hän puhuu aseavun kohdalla salamitaktiikasta. Siinä tavoitteeseen pyritään viipale viipaleelta eskalaatiota välttäen.
– Jos katsotaan asioiden kulkua tietynlaisena salamitaktiikkana, niin avun määrä ja jämeryys on kasvanut kerta kerralta. Se on kiihtynyt myös Suomen kohdalla.
Niinistö perää aseapuun tiiviimpää koordinaatiota Euroopassa.
– Avustamiseen on syytä saada jonkinlaista koordinaatiota. Ei vaan niin, että tämä maa: me annetaan noita ja noita. Pitää yrittää katsoa, millaiseksi kooste tulee. Kuten nyt Leopardien kohdalla. Se oli ensimmäinen yhteinen selvä rakennelma.
EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell varoitti tällä viikolla Ukrainan sodan loppuvan, ellei EU lähiviikkoina päätä nopeuttaa ammusten toimittamista.
– Ne ovat aivan järkyttäviä määriä kranaatteja, mitä päivässä lentää. Erityisesti ukrainalaisten päälle, mutta kyllä he tietenkin pyrkivät vastaamaan tehokkaasti. Minkä opin tästä saamme on, että sotilaallinen varautuminen on ikävä kyllä myös nykyaikaa.
Suomi päätti torstaina osallistua eurooppalaiseen Leopard 2 -taistelupanssarivaunujen koalitioon kolmella Leopard 2 -raivauspanssarivaunulla. Lisäksi Suomi antaa niiden käyttöön ja kunnossapitoon koulutusta. 13. aseapupaketin yksityiskohdista ei tiedoteta tarkemmin. Niinistö toteaa, että Ukrainalle keskeistä on nyt ilmatorjuntakyky, ja Suomen apu lähtee Ukrainan tarpeista.
Presidentti Sauli Niinistö kävi virallisella vierailulla Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyn luona Kiovassa 2019.
Presidentit kohtasivat uudelleen Kiovassa 24. tammikuuta.
Niinistö tapasi presidentti Zelenskyin ensimmäisen kerran 2019. Tasan kuukausi sitten hän matkusti järein turvatoimin uudelleen Kiovaan.
– Kun mies on vuoden ollut tilanteessa, jossa hetkeksikään ei voi hellittää, niin uskomattoman päättäväinen, rohkea ja sisukas hän on. Kun hänet nyt tapasin, hän oli jopa vakavan rauhallinen. Sekin oli yllättävää. Hän pystyy säilyttämään rauhallisen ja selkeän ajattelun.
Putinin tiistaina pitämästä puheesta kuului selvästi, että vuosi sitten alkanut laajamittainen hyökkäyssota jatkuu pitkään. Niinistön näkemykset Putinista ovat maailmalla kysyttyjä. Arvio siitä, horjuuko Putinin jakkara, kertoo kaiken oleellisen.
– Nyt on vuoden mittaan spekuloitu kaiketi koko lääketieteellinen tautiarsenaali, mutta siinä hän näyttää yhä olevan. Ei se siltä ole oikein näyttänyt.
Viron suojelupoliisin tuoreen raportin mukaan Venäjällä saatetaan keskustella yhä enemmän siitä, että ”ykkösmies on tullut hulluksi”, mutta kansa ei kaduille rohkene.
– Olen kuullut tällaisen viisauden Venäjän hallintoa koskien: Odotettavissa on sitä samaa tai vielä enemmän sitä samaa, mitä on jo nähty. Venäjällä ei oikeastaan ole sellaisia järjestäytyneitä ihmisten kanssakäymisen muotoja, mihin me olemme tottuneet. Siellä ihmiset todennäköisesti kokevat olevansa aika yksin tilanteen kanssa. Se saattaa hiljentää.
Viron suojelupoliisin raportissa kuvattiin, että Putinin tavoitteena on pommittaa Ukraina neuvottelupöytään. Siellä hän pyrkisi sitten esittämään väkevää neuvottelijaa.
– Selvästi oli ainakin viitteitä siihen, kun tämä syksyn mittaan muuttui selvästi ja alkoi siviili-infrastruktuurin pommitus. Varmaan siinä sitä tavoiteltiin, että kansa kypsyisi, vaan ei kypsynyt.
IS oli mukana, kun Niinistö vieraili katsomassa sodan tuhoja Borodjankassa.
Vuosipäivänä moni kysyy, miten ja milloin sota loppuu. Osa uskoo, ettei sota lopu kuin puhtaaseen sotilaalliseen ratkaisuun, jossa jompikumpi lopulta murtuu kohtalokkaasti.
Niinistö viittaa Yhdysvaltain puolustushaarakomentajien neuvoston puheenjohtajan, kenraali Mark Milleyn lausuntoihin.
– Hän näyttää useasti olleen sitä mieltä, että puhdasta sotilaallista ratkaisua ei tule. Toiveissa tietenkin on, että Ukraina saa toivomansa tuloksen. Venäläiset eivät hevillä lähde. Se on selvä. Mutta toisaalta Venäjän mahdollisuudet ratkaista sota ovat osoittautuneet rajallisiksi. Tämä kaikki saattaa johtaa siihen, että nähdään pidempiaikainen rintamasota.
Ukrainalaisten sotilaiden ja kansalaisten taistelutahto ei ole hiipunut julmuuksien keskellä. Niinistö alleviivaa, että jakamaton mielipide lännessä on se, että Ukraina itse ratkaisee asiansa. Zelenskyi toisti viime viikolla viestinsä siitä, ettei Ukraina tule maitaan Venäjälle luovuttamaan.
Kuukausien kuluessa Zelenskyi voi vielä joutua tilanteeseen, jossa hänen on punnittava rauhaa oman kansansa tahtoa vastaan. Kuinka vaikea tuollainen tilanne olisi hänelle?
– Varmasti olisi vaikea tilanne. Se ei ole koskaan ollut kenellekään kansakunnalle helppoa tehdä rauhansopimusta, jos jotakin joutuisi luovuttamaan. Meillä on siitä itsellämmekin kokemusta.
Ukraina on hakenut nopeutettua EU-jäsenyyttä ja Nato-jäsenyyttä. Ennen kuin sota voi loppua, Ukraina pitää todennäköisesti kiinnittää osaksi Euroopan rakenteita. Sen on saatava myös riittävä pelote Venäjää vastaan.
– Kun tapasin Zelenskyin niin hän puhui yllättävää kyllä aikalailla samalla tavalla kuin itse olen ajatellut. Päätyypä rauha Ukrainan ja Venäjän välillä minkälaiseen tilanteeseen tahansa, kokemus kertoo, että jännitteitä jää. Tässä Zelenskyi näyttää ajattelevan, että sitten tarvitaan toisen kerroksen rauhansopimus, jossa maailman mahdit takaavat sen tilanteen.
Zelenskyi on maininnut näiksi mahdeiksi esimerkiksi Kiinan, Intian ja Yhdysvallat.
Onko realismia, että Venäjä lähtisi kaikilta valtaamiltaan alueilta?
– Jos näin olisi, niin varmasti Ukraina olisi heti valmis lopettamaan. Mielellään.
Sodan alettua Suomi teki historiallisen ratkaisun aseavun antamisesta sotaa käyvään maahan. Niinistön mukaan hän oli tällä kannalla jo ennen 22. helmikuuta kokoontunutta tp-utvaa. Sen keskusteluja ei ole tapana avata. Niinistön puhe pysähtyy hetkeksi.
– Minulla oli se lähtökohta, että meidän tarvitsee Ukrainan aseapuihin vastata. Silloin oli kyse tykeistä, jotka olivat Saksan takana. Niiden kanssa oli jo vähän pitkään mennytkin.
Viro ilmoitti vuoden 2021 lopussa haluavansa viedä Suomesta hankittuja, alunperin saksalaisia, 122 mm:n haupitseja Ukrainaan.
Tp-utvaa edeltävänä päivänä Putin oli tunnustanut Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin alueiden kansantasavaltojen nukkehallintojen itsenäisyyden.
– Oikein näkyvä tilanne paljastui, Niinistö kuvaa.
Suomeen tuli viime vuonna yli 47 000 ukrainalaista pakolaista. Tänä vuonna heitä voi tulla liki saman verran lisää. Niinistö ei ole kuullut soraääniä siitä, että he eivät olisi saaneet Suomessa hyvää kohtelua.
– Syvästä myötätunnosta johtuen kyllä kai on yritetty parasta. Joukko on aika iso ja voi olla, että paikkapaikoin olisi ollut parantamisen varaa. Uskon, että kaikki se, mihin on kyetty, on tehty.
Ukrainan jälleenrakentamisessa Suomen kohdalla on puhuttu koulutuksesta, energiateknologiasta ja siviiliydinvoimaturvasta.
– Olemme varmasti mukana siinä, mitä katsomme parhaiten hyödynnettävän suomalaisella osaamisella. Energiateknologia painottuu nyt. Jos paikat ovat rikki, onhan ne korjattava.
Niinistö on usein viitannut siihen, että vaikeassa paikassa ihminen venyy ja löytää itsestään hämmästyttävän mitan. Tämä oli koronakriisissä hänen viestinsä suomalaisille. Ukrainalaisten tilanne keskellä sotaa on tietenkin erilainen.
Raaka ja verinen.
He ovat löytäneet itsestään sen hämmästyttävän mitan.
Mistä tiedätte, että ihmiset venyvät kuvaamallanne tavalla?
– Omakohtaisestakin kokemuksesta ja sen perusteella, mitä olen nähnyt todella tiukkaan paikkaan joutuneita ihmisiä. Meissä kaikissa on itsemmekin yllättäviä ominaisuuksia selviytyä.
Palataan Suomen Nato-tiehen.
Lopulta Nato-päätöksen sinetöivät sitä kannattamaan kääntyneet suomalaiset. Turkki-solmun jälkeen kulisseissa on alettu nostaa esiin sitäkin, että Suomi yrittää Natoon nyt huonoimmalla mahdollisella säällä.
Suomessa on vielä käymättä keskustelu siitä, olisiko ratkaisu pitänyt tehdä jo paljon aiemmin. Niinistö kiistää, että hänen ajattelunsa olisi perustunut sille pohjalle, että palovakuutus otetaan siinä vaiheessa, kun kriisi on käsillä.
– Olen sanonut, että kriisitilanteessa liittoutumia syntyy ilman jäsenhakemuksiakin. Ne, joilla on samanlainen intressi, toimivat samalla tavalla. Jossain yhteydessä olen todennut senkin, että jos Venäjän suhtautuminen Eurooppaan olennaisesti muuttuu tai Venäjä näkee sen vihollisena – tämähän nyt muuttui.
Niinistön mukaan tilanne Suomen kohdalla olisi muuttunut joka tapauksessa ilman Nato-pyrkimyksiäkin.
– Olisimme joka tapauksessa Ukrainaa auttaneet. Se on selvä asia.
Millainen Suomen ja Euroopan suhde Venäjään on tulevina vuosikymmeninä?
– Sitä on erittäin vaikea nähdä.
