Suomen ja Ruotsin meno Natoon eri aikaan vaikeuttaisi maiden välistä sotilaallista yhteistyötä huomattavasti, sanoo Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson Financial Timesin uutisessa.
– Todella läheinen Suomen ja Ruotsin välinen sotilaallinen yhteistyö olisi paljon hankalampaa, jos meidät erotettaisiin jäsenyysasiassa, Kristersson sanoo haastattelussa.
Haastattelussa Kristersson vastaa myös kysymykseen siitä, miten Ruotsi reagoisi, jos Suomesta tulisi jäsen ennen Ruotsia.
– En ole tekemässä suunnitelmaa sen varalle. Jokaisen maan täytyy tehdä itsenäinen päätöksensä, Kristersson vastaa.
Suomi, Ruotsi ja Turkki kirjoittivat viime kesäkuussa Madridissa yhteisymmärrysasiakirjan, jota kutsutaan kolmikantasopimukseksi.
Asiakirja muun muassa velvoittaa, etteivät Suomi ja Ruotsi ottavat tiukan linjaan kurdijärjestö PKK:n toimintaan, poistavat asevientikieltonsa Turkille ja sitoutuvat tukemaan Turkkia sen terrorisminvastaisessa työssä.
Tammikuussa puolustusministeriöstä kerrottiin uutistoimisto STT:lle, että Suomi on myöntänyt uuden puolustustarvikkeiden vientiluvan Turkkiin.
Suomi on myös tehnyt tiukennuksia terrorismilainsäädäntöönsä, johon myös asiakirjassa viitataan.
Myös Ruotsi tiukensi terrorismilainsäädäntöään heinäkuussa ja lisää tiukennuksia on asiakirjan mukaan luvassa.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) sanoi lauantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa medialle, että Turkki on ilmaissut Suomen täyttävän sopimuksen ehdot.
Haavisto sanoi IS:lle Ruotsin olevan tilanteen tasalla.
Presidentti Sauli Niinistö sanoi Münchenin turvallisuuskonferenssissa järjestetyssä keskustelussa, että Suomi ei voisi vetää Nato-hakemustaan pois, jos Turkki ratifioisi Suomen ensin.
– Olemme hakeneet jäsenyyttä. Pitäisikö meidän sanoa, että peruutamme jäsenhakemuksemme. Sitä emme voi yksinkertaisesti tehdä.
Niinistö sanoi samassa yhteydessä, että Suomi on tuonut selkeästi esille tahtotilansa päästä Naton jäseneksi yhdessä Ruotsin kanssa, eikä voi oikein enempää asian hyväksi tehdä.
Oikaisu kello 17.35. Korjattu ensimmäinen lause.
