Presidentti Sauli Niinistö joutui ottamaan Münchenissä kantaa omaan toimintaansa Krimin valtauksen jälkeen vuonna 2014.
– Minun viestini syys-lokakuussa 2014 oli, että kasakka vie kaiken, mikä on irrallaan. Se oli aika kova viesti, Niinistö sanoi.
Niinistön mukaan Suomen harjoitustoiminta Naton kanssa laajeni tuntuvasti erityisesti vuoden 2015 alusta. Samalla alettiin myös tiukempaan tahtiin sopia eri maiden kanssa puolustussopimuksia.
Niinistöstä kasakkakieli kuvaa hyvin suomalaista mielenmaisemaa.
– Näin me olemme oppineet ajattelemaan, ja siksi me pidämme kiinni. Muutoin meidän kielenkäyttömme ei ehkä ollut Baltian veroista, mutta käyttäytymisemme, meidän varautumisemme, ylitti huomattavasti, Niinistö painotti.
Pääministeri Sanna Marin katsoi aamupäivällä Münchenin turvallisuuskokouksen päälavalla, että Krimin valtaamiseen olisi pitänyt puuttua nähtyä kovemmilla toimilla Euroopassa. Marin puhui suuresta virheestä. Hänen mukaansa Ukrainassa nyt käytävä sota olisi ollut vältettävissä voimakkaammilla toimilla.
Marinin mukaan hänen lausuntonsa ei sisällä minkäänlaista kritiikkiä presidentti Sauli Niinistöä kohtaan.
– Tämä ei ollut kritiikki Suomen politiikkaa kohtaan, eikä yhdenkään maan politiikkaa kohtaan. Me olemme ajatelleet, että luomalla vahvoja taloudellisia kytköksiä voimme estää sodan Euroopassa, koska se tulisi niin kalliiksi. Olemme kaikki yhdessä ajatelleet tässä virheellisesti. Mielestäni on myös järkevää katsoa taaksepäin, tunnustaa virheet ja peilata sitä tulevaisuuteen. Tärkeintä on, että opimme virheistä ja vältämme niiden tekemisen tulevaisuudessa, Marin avasi asiaa lavakeskustelunsa jälkeen.
Marinia pyydettiin myös avaamaan, minkälainen riittävän voimakkaan reaktion olisi pitänyt olla 2014.
– Olisi pitänyt asettaa voimakkaampia pakotteita, Venäjä olisi pitänyt eristää keskusteluista. Olemme nyt jatkaneet liian pitkään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Jonkin verran pakotteita, mutta liian löyhiä ja liian myöhään. Venäjä jatkoi keskusteluja ja diplomaattisia yhteyksiä eri maiden kanssa eri formaateissa, Marin sanoi.
Presidentti Niinistö jatkoi yhteydenpitoa Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa kohtuullisen pian Krimin valtauksen jälkeen. Dialogiin palaaminen kiinnitti huomiota tuolloin esimerkiksi Ruotsissa. Niinistö tapasi Putinin myöhemmin 2018 Sotshissa ja matkusti sitten Kiovaan.
– Tarkoituksena oli katsoa, onko mahdollisuuksia rauhaan. En minä sitä kauheasti osaa katua. Ei niitä mahdollisuuksia kyllä ollut. Totesinkin silloin, etten itseäni miksikään rauhanvälittäjäksi tunne. Kävimme laajan eurooppalaisen kierroksen ennen matkaa. Kaikki olivat sitä mieltä, että jonkun olisi jotain tehtävä, jotta päästään selville, mistä on kyse. Siitä lähti Minskin projekti liikkeelle, johon alkuvuosina uskottiinkin.
Niinistön mukaan vuonna 2014 uskottiin, että sanktiot purisivat. Samaa ajateltiin myös nyt, mutta nekään eivät näytä vaikuttaneen.
– Enpä oikein osaa sanoa, miten tästä sotaa välttäen olisi selvitty. Ja nyt siellä sitten soditaan.
Marinin mukaan eri maiden kanssa yhteyksien pitäminen saattoi lähettää Putinille väärän viestin: Koska aiemminkaan ei reagoitu, hän voi hyökätä Ukrainaan uudestaan.
– Tässä hän erehtyi. Lännen reaktiot ovat nyt olleet vahvoja ja yhtenäisiä. Venäjä teki tässä ison strategisen virheen, Marin sanoi Münchenissä.
