Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo, että Ruotsillekin on enemmän etua siitä, että Suomi liittyy sotilasliitto Natoon kuin jää odottelemaan.
– Jos tällainen skenaario toteutuisi, että ainoastaan Suomen jäsenyys ratifioidaan mutta Ruotsin ei, palvelisiko edes todella Ruotsin turvallisuutta, että Suomi jäisi mieluummin Ruotsin kanssa Naton ulkopuolella odottamaan, hän sanoi Ylen Ykkösaamussa.
– Yhteinen etu on, että kumpikin maa kuuluu Natoon, mutta näkisin että toiseksi paras vaihtoehto Ruotsinkin turvallisuuden kannalta on se, että edes Suomi kuuluu Natoon.
Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu sanoi juuri, että eritahtisuudesta on keskusteltu myös osapuolten kanssa. Halla-aho ei halunnut kommentoida keskusteluita tai sitä, mitä tietoja valiokunta on saanut.
– Mielestäni se viesti, joka Turkista tulee, vaihtelee päivän ja viikon mukaan ja vaihtelee hiukan sen mukaan, käydäänkö keskustelua Çavuşoğlun johtaman ulkoministeriön tai presidentti (Recep Tayyip) Erdoğanin toimiston välillä.
– Voi olla täysin tarkoituksellista, että sieltä lähetetään jossain määrin ristiriitaisia viestejä ja katsotaan miten niihin reagoidaan.
Ruotsissa on oltu huolissaan, että jos se jää odottamaan yksin, se voi mutkistaa sen asemaa.
– Silloin osa Turkkiin tällä hetkellä Naton suunnalta kohdistuvasta paineesta poistuisi ja Turkilla olisi ikään kuin enemmän taas tilaa ruotsalaisten kiusaamiseen.
Suomi voisi kuitenkin edistää Ruotsin jäsenyyttä paljon tehokkaammin sotilasliiton sisältä, Halla-aho huomautti asiantuntija-arvioihin viitaten.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle odotellaan edelleen pikaista ratkaisua, mutta avaimet ovat yhä Erdoğanin käsissä.
Sillä välin sotilasliitto Naton viesti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnista on muuttunut, ja nyt kyse on nopeudesta, ei samanaikaisuudesta.
Myös presidentti Sauli Niinistö on muuttanut muotoilua ja sanoo, että Suomi etenee Ruotsin kanssa ”yhteisymmärryksessä” ja että tavoitteena on niin pikainen jäsenyys kuin mahdollista sekä Suomelle että Ruotsille.
– Syy päätöksentekijöiden varovoisiin sanamuotoiluihin on tietenkin se, että jos Suomi tarttuisi äänekkäästi Turkin esittämiin vihjauksiin että Suomen ratifiointi voitaisiin hoitaa aikaisemmin, se helposti tulkittaisiin niin, että pyydämme Turkkia eriyttämään prosessit.
– Ruotsissa pelätään aivan samaa.
Halla-ahon mielestä muualla Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden samanaikaisuutta ei pidetä yhtä tärkeänä kuin Suomessa, jossa siitä on tullut vähän kokoaan isompi asia.
Tärkeys liittyy Suomessa identiteettipolitiikkaan, vaikuttaako se Suomen ja Ruotsin historiallisesti läheisiin suhteisiin ja Suomeen pohjoismaisena valtiona, hän arvioi.
– Näkisin että jäsenyydessä ennen kaikkea kansallisesta turvallisuudesta ja Euroopan kollektiivisesta turvallisuudesta sotilaallisia uhkia vastaan. Ja perinteisiä sotilaallisia uhkia Euroopassa on tällä hetkellä yksi ja sen nimi on Venäjä.
Eduskunnan täysistunto aloittaa Nato-mietinnön käsittelyn tiistaina. Lopullisen äänestyksen ajankohtaa ei ole vielä päätetty sitovasti.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta sai viikko sitten valmiiksi Nato-jäsenyyttä koskevan mietintönsä, minkä pohjalta täysistunto päättää jäsenyyden hyväksymisestä.
Prosessin hyväksymiseen on kolme kuukautta aikaa Suomessa. Suomessa ratifioitaneen näin ollen laki ennen kuin olemme Nato-jäsen.
Unkari on luvannut aloittaa prosessin helmikuun viimeisenä päivän, Halla-aho kertoi. Se kestäisi ehkä kuukauden tai hieman yli. Toisaalta Unkari ei ole aina toiminut kuten oletetaan. Unkari ei ole esittänyt mitään toiveita Suomelle, ja on epäselvää mistä viivästys johtuu, hän sanoi.
