Ulkoasiainvaliokunta antoi perjantaina yksimielisen Nato-mietinnön. Mietintö etenee eduskunnan täysistunnon hyväksyttäväksi.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jo nykyinen eduskunta voi hyväksyä Suomen liittymisen Natoon, eikä asia lykkäänny seuraavalle eduskunnalle.
Puolueista ainoastaan vasemmistoliitto olisi lykännyt Nato-lain hyväksymistä, mutta taipui enemmistön kannalle.
Suomen Nato-jäsenyyden toteutuminen vaatii yhä Turkin ja Unkarin ratifiointeja.
Valiokunnan mukaan ensisijaisena tavoitteena on Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon ”yhdessä ja nopeasti”.
IS kysyi, pitäisikö Suomen ottaa tarjous vastaan, jos käy niin, että Turkki ja Unkari ratifioivat Suomen jäsenyyden ennen Ruotsia.
– En usko, että kukaan on kovin halukas sanomaan tähän kategorisesti kyllä tai ei. Pelätään sitä, miten tällainen viesti mahdollisesti ymmärrettäisiin Turkissa, miten Ruotsissa. Jos Suomen Nato-jäsenyys ratifioidaan sen jälkeen, kun olemme hoitaneet lainsäädäntöosuuden eduskunnassa, niin sen jälkeen jollakin aikataululla Suomesta tulee Naton jäsen, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) muotoili.
– Meillä ei ole valtuuksia hylätä tai hyväksyä tarjouksia, joita ei ole tehty. Hoidamme oman osuutemme, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd) kommentoi ja sanoi, ettei valiokunta ole osallinen ”basaarineuvotteluissa” Turkin kanssa.
Valiokunta toteaa mietinnössään, että jäsenyyden merkittävin vaikutus Suomelle on se, että Suomi tulee osaksi Naton yhteistä puolustusta ja viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piiriin.
– Jos Suomea vastaan Naton jäsenenä kuitenkin kohdistettaisiin sotilaallista voimaa, Suomi puolustautuu liittokunnan tuella ennakkoon valmisteltujen ja harjoiteltujen yhteisen puolustuksen järjestelyjen mukaisesti. Vastaavasti Suomella on velvollisuus tukea muita hyökkäyksen kohteeksi joutuneita liittolaisia, mietinnössä mainitaan.
Valiokunnan mukaan Nato-jäsenyys ei muuta EU:n asemaa Suomen keskeisimpänä ulkopoliittisena vaikutuskanavana ja Suomen tärkeimpänä turvallisuusyhteisönä.
– Ei voida olla riippuvaisia jostakin kaukaisesta suurvallasta, vaan turvallisuus tulee rakentaa Ruotsin ja muun EU:n kanssa, Jussi Saramo (vas) perusteli kirjausta.
Suomen Nato-jäsenyyden kustannusten arvioidaan olevan vuosittain noin 70–100 miljoonaa euroa.
Suomen liittyminen Pohjois-Atlantin sopimukseen tulee voimaan, kun Suomen liittymiskirja talletetaan Yhdysvaltojen hallituksen huostaan.
