AKT on lakossa ahtaajineen, ja Suomen vienti ja tuonti seisoo.
AKT:lle ei kelpaa yleinen kahden vuoden ja seitsemän prosentin linja, jonka teollisuus sopi helmikuun alussa.
Se tavoittelee muita enemmän.
Tämän on sanonut ääneen AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko (sd).
Teollisuuden ”päänavaajasopimuksessa” korotus tälle vuodelle on 3,5 prosenttia. Sen päälle tulee 400 euron kertakorvaus, jonka myötä kustannusvaikutus vuodelle 2023 on 4,5 prosenttia ja kahdessa vuodessa 7 prosenttia.
Teollisuuden ”päänavaajasopimusta” sopimusta kasattiin kuin Iisakin kirkkoa syksystä alkaen Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien välillä.
Syntyneen sopimuksen tarina onkin mielenkiintoinen.
Sopu olisi voinut syntyä jo aikaisemmin ja palkankorotusporosentti olisi voinut jäädä ehkä pienemmäksi, mutta vuodenvaihteessa sopimuksen tielle syntyi yllättävä mutka.
Sen jäljet johtavat Valtion työmarkkinalaitokseen ja sitä kautta kuntaministeri Sirpa Paateroon (sd).
Valtion työmarkkinalaitos oli mennyt lupailemaan vuodenvaihteessa kulisseissa ja ministeri Sirpa Paateron tieten valtion työntekijöille huomattavasti suurempia palkankorotuksia.
IS:n tietojen mukaan Valtion työmarkkinalaitos oli mennyt lupailemaan vuodenvaihteessa kulisseissa ja Paateron tieten valtion työntekijöille huomattavasti suurempia palkankorotuksia, mistä teollisuus tuolloin neuvotteli ja väänsi kättä.
Valtion työntekijöille oli tarjottu vuodenvaihteen tienoilla yli neljän prosentin palkankorotusta vuodelle 2023. Kustannusvaikutus olisi noussut viiteen prosenttiin tänä vuonna.
Tieto esitetyistä valtion palkoista levisi nopeasta teollisuuden neuvottelupöytään ja sotki tilanteen.
IS:n tietojen mukaan Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (sd) oli saanut tiedot valtion palkankorotuksen suuruudesta kesken teollisuuden neuvotteluiden, ja hänen kerrotaan varmistaneen asian ja saaneen myös vahvistuksen vielä henkilökohtaisesti kuntaministeri Paaterolta.
IS:lle tämän kertoo useampikin lähde.
– Tilanne oli aivan sekava, IS:lle todetaan.
– Viennin pääsopimusta neuvoteltiin, ja tällaisesta ei ollut mitään tietoa, lisää toinen työmarkkinalähde.
Paatero vastaa siis hallituksessa Valtion työmarkkinalaitoksesta, joka puolestaan neuvottelee valtion työ- ja virkaehtosopimukset valtion noin 80 000 työntekijälle, kuten poliisille, puolustusvoimille ja te-toimistoille.
Sen jälkeen kun tieto levisi, teollisuuden neuvotteluissa palkansaajapuoli eli Teollisuusliitto hylkäsi tehdyn tarjouksen.
Myös Helsingin Sanomat kirjoitti tapahtumien kulusta maanantaina.
Neuvottelujohtaja Sari Ojanen totesi HS:lle sähköpostitse, etteivät he tuo julkisuuteen neuvotteluihin liittyviä asioita kuten mahdollisesti keskusteluissa pyörineitä korotusprosentteja.
Työantajapuolen kannalta sopimus muuttui myös kalliimmaksi.
Sitä myötä se heijastui koko työmarkkinatilanteeseen, jossa AKT on siis nyt pannut satamat kiinni ja odottaa muita korkeampia palkankorotuksia.
Lopulta teollisuuden neuvotteluratkaisu venyi helmikuun alkuun.
Valtionkaan neuvotteluissa ei päästy lopulta sopuun työ- ja virkaehtosopimuksista. Irtisanottu sopimus päättyy helmikuun lopussa.
Varsinkin työantajaleirissä tieto Paateron roolista sapettaa.
Jotkut epäilevät jopa, että kyseessä oli Sdp:ssä oli yritys saada isot korotukset eduskuntavaalien alla, joista puolue voisi ottaa poliittisen hyödyn irti.
Nyt kun AKT tukkii Suomen tuonnin ja viennin keskellä arvaamatonta turvallisuuspoliittista tilannetta, suunnitelma kuulostaisi tosin oudolta.
Ainakaan AKT pelikirjaan tuskin kuului.
Kaiken lisäksi myös muu ay-liike pelkää, paljonko muita suuremmat korotukset AKT nyt saa.
