Hoitajaliitto Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo, että keskeisin ratkaisu sote-henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi on edelleen palkkauksen ja työolojen parantaminen.
Hänen mukaansa tärkeä näkökulma on kuitenkin myös työperäinen maahanmuutto.
– Työperäistä maahanmuuttoa täytyy ehdottomasti lisätä, mielellämme otamme Suomeen kollegoita ympäri maailmaa. Emme pärjää muuten, Rytkönen linjaa STM:n tiedotustilaisuudessa.
– Työperäisen maahanmuuton lisääminen edellyttää toimia seuraavalta hallitukselta, hän painottaa.
Rytkösen mukaan potilasturvallisuus ja hoidon laatu ovat keskeinen näkökulma sote-ammattiryhmien työnjaossa.
Hän sanoo että, tämä edellyttää sote-alalla riittävästi muutakin henkilökuntaa. Jatkossa täytyy paremmin hyödyntää esimerkiksi osastosihteeriä, avustavaa henkilöstöä ja IT-tukipalveluita.
STM esitteli keskiviikkona tiedotustilaisuudessa 40 keinoa, joilla se aikoo turvata sote-henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden tulevaisuudessa.
Esitellyt keinot ovat osa viiden vuoden suunnitelmaa tai tiekarttaa vuosille 2022–2027.
Keinoja esittelivät tarkemmin perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) ja ohjelman pääsihteeri Taina Mäntyranta sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Paikalla olivat myös alan keskeisten työmarkkinajärjestöjen edustajat.
Tiekartta vuoteen 2027 rakentuu neljän strategisen kärjen alle. Näitä ovat osaamisen varmistaminen, työn vaikuttavuuden parantaminen, hyvän työn edellytykset sekä tietopohja-analyysi ja ennakointi.
Rytkönen kiitti muiden tilaisuudessa puhuneiden tapaan Kiurua 2021 aloittaneen työryhmän perustamisesta.
– Haluan kiittää siitä, että ministeri ja koko hallitus ovat vihdoin ymmärtäneet järkyttävän kriisin, joka alalla on. Globaaliin hoitajapulaan on nyt Suomessa haluttu tarttua, Rytkönen kiittää.
Myös Kiuru sanoi, että alalle tarvitaan kansainvälistä rekrytointia.
Sen on oltava eettisiltä perusteluiltaan kestävää. Myös moni muu hakee kansainväliseltä areenalta tekijöitä ja osaajia, heistä kilpaillaan.
– Verrokkimaat kärsivät myös sote-alan henkilöstön riittävyyden ongelmista, Kiuru sanoi.
Ministerin mukaan hoitajapulaan ei ole vain yhtä ratkaisua.
– Pitkälle koulutetut ammattilaiset käyttävät aivan liian paljon aikaa työhön, jota voisi tehdä joku muukin, hän jatkoi.
Jotta tutkintoa vastaaviin työtehtäviin keskittyminen onnistuu, tarvitaan Kiurun mukaan lisää avustavaa ja tukipalveluhenkilöstöä.
– On myös herättävä siihen, että työ varmasti ei vetovoimaltaan ole kaikkein parasta, hän tunnusti.
Hyvinvointiala HALIn johtaja Arja Laitinen puolestaan toi tilaisuudessa esiin myös huolensa.
– Olen huolissani siitä, miten linjauksia pystytään käytännössä viemään hoivakotien ja sote-yksiköiden arkeen, Laitinen sanoi.
Hänen mukaansa ongelmana ovat niin sanottujen lupaviranomaisten omat, lakia tiukemmat vaatimukset.
– Ilman heidän suostumustaan linjauksiin mikään ei muutu, Laitinen huomautti.
Puolueista erityisesti perussuomalaiset on ilmoittanut olevansa entistä tiukempi erityisesti työperäisen maahanmuuton suhteen.
Perussuomalaiset julkaisi maahanmuuttopoliittisen ohjelmansa tammikuussa.
Puolueen puheenjohtaja Riikka Purra luonnehti ohjelman olevan ”entistä tiukempi” ja keskittyvän erityisesti työperäiseen maahanmuuttoon, jonka puolue uskoo olevan kaikkein suurin ongelma.
– Olen sanonut, että perussuomalaiset ei lähde sellaiseen hallitukseen, joka ei merkittävästi kiristä Suomeen saapuvaa haitallista maahanmuuttoa. Siihen lasketaan sellainen maahanmuutto, joka on julkiselle taloudelle rasite. Minkälaista neuvotteluvaraa tässä on, se tietenkin selviää sitten tunnusteluissa ja hallitusneuvotteluissa, Purra sanoi IS:lle.
Työperäisen maahanmuuton lisäämiselle on PS:n mukaan asetettu ”todellisuudesta irtautuneita tavoitteita.”
EU:n ulkopuolelta tulevilta työntekijöiltä on PS:n mukaan vaadittava suomalaisen mediaaniansioita vastaavia tuloja.