Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi tiistaina, ettei Naton pääkysymys ole Suomen ja Ruotsin samantahtinen jäsenyys, vaan se, että molemmista tulee jäseniä mahdollisimman nopeasti.
– Stoltenbergin lausunto kertoo siitä, että Natokin pohtii Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien eritahtisuutta, sanoo puolustusministeri Mikko Savola (kesk) Ilta-Sanomille Brysselistä käsin.
Samaan hengenvetoon Savola kuitenkin korostaa, että niin Suomen, Ruotsin kuin Natonkin yhteinen tavoite on yhä se, että molemmista maista tulee Naton jäseniä mahdollisimman nopeasti.
– Mitään merkkejä ei ole siitä, että jompikumpi oltaisiin jättämässä ulkopuolelle.
Savola osallistuu parhaillaan Brysselissä kaksipäiväiseen Naton puolustusministerikokoukseen, jossa Suomi ja Ruotsi ovat mukana tarkkailijajäsenen roolissa.
Savola kertoo keskustelleensa kokouksen yhteydessä myös Unkarin puolustusministerin Kristóf Szalay-Bobrovniczky kanssa ”hyvän keskustelun”.
– Hän [Szalay-Bobrovniczky] on hyvin vakuuttunut siitä, että Unkarin osalta päätökset saadaan tehtyä maan parlamenttikäsittelyn yhteydessä helmikuun lopulla, jolloin ratifiointi tapahtuisi maaliskuussa.
Savola sanoo, että Nato on yhteisönä tärkeässä roolissa siinä, miten Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessi etenee, mutta yksittäiset jäsenmaat ratkaisevat.
– Se on lopulta Turkin oma päätös kuinka ja milloin he ratifioivat.
Ulkoministerien kaksipäiväinen Nato-kokous jatkuu keskiviikkona, jolloin kokouksen asialistalla ovat muun muassa Naton puolustuskyvyn vahvistaminen ja jäsenmaiden puolustusmenot.
Turkin puolustusministeri Hulusi Akarin kanssa Savola ei päässyt tiistaina puheille, koska tämä saapuu kokoukseen vasta keskiviikkona.
