Niukka enemmistö kansanedustajaehdokkaista tukee Naton tukikohdan sijoittamista Suomeen.
IS:n vaalikoneessa ehdokkaille esitetään väite, että Suomeen tulee sijoittaa Naton tukikohta, kun Suomi on Naton jäsen.
Tilanne on niukasti Naton tukikohtien kannattajien eduksi: 41 prosenttia ehdokkaista kannattaa Nato-tukikohtaa Suomeen, tätä vastustaa 36 prosenttia vastaajista, ja reilu viidennes eduskuntavaaliehdokkaista ei ole kantaansa muodostanut.
Naton tukikohdan sijoittaminen Suomeen jakaa myös puolueita. Selkeimmin Naton tukikohdan toivottaa tervetulleeksi kokoomus, ja Nato-tukikohdan Suomen maaperältä pitäisi jyrkästi pois vasemmistoliitto.
Kokoomuksen ehdokkaista peräti 71 prosenttia ottaisi Naton tukikohdan Suomeen ja vain 7 prosenttia pitäisi pysyvämmät Nato-joukot pois Suomesta.
Myönteisesti Naton tukikohdan sijoittamiseen Suomeen suhtautuvat myös Liike Nyt, keskusta ja Rkp.
Puheenjohtaja Annika Saarikko (kesk) oli jokseenkin samaa mieltä, että Naton tukikohta Suomeen voisi tulla.
– Suhtaudun avoimesti mahdolliseen Naton läsnäoloon Suomen maaperällä, mikäli se vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja olisi Naton kannalta perusteltavissa, Saarikko kommentoi vaalikonevastauksessaan.
Kolmen puolueen ehdokkaat – Sdp:n, perussuomalaisten ja vihreiden – eivät selkeää kantaa Naton tukikohtaan saa aikaiseksi. Muutaman prosenttiyksikön erolla niin Sdp:n, vihreiden kuin perussuomalaisten ehdokkaat ottaisivat Naton tukikohdan Suomeen.
Puheenjohtaja Riikka Purra (ps) ei omaa kantaansa Naton tukikohtaan ole vielä päättänyt.
– Tämän pohtiminen on ennenaikaista. Emme ole edes jäseniä, ja siinäkin näyttää olevan vielä tekemistä. Naton tukikohtia tai joukkoja ei voi valita kuin karkkeja kaupasta, Purra totesi vaalikonevastauksessaan.
Naton tukikohdan sijoittamista vastustavat kristillisdemokraattien ehdokkaat – 40 prosenttia vastustaa, 26 prosenttia kannattaa.
Puheenjohtaja Sari Essayahilla (kd) ei ollut vielä kantaa Naton tukikohdan sijoittamiseen Suomeen.
– Tämä asia tulee päättää osana Naton puolustussuunnittelua, mutta esimerkiksi Naton arktinen osaamiskeskus voisi Suomeen sopia, Essayah pohti vaalikonevastauksessaan.
Vasemmistoliitto on siis jyrkästi Naton tukikohtaa vastaan. Vasemmistoliiton ehdokkaista peräti 94 oli jokseenkin ja täysin eri mieltä siitä, että Suomeen tulee sijoittaa Naton jäsenenä Naton tukikohta.
Puheenjohtaja Andersson oli täysin eri mieltä Naton tukikohdan tarpeesta.
– Olemme hakeneet jäsenyyttä oman turvallisuutemme maksimoimiseksi. Suomen puolustus on paremmassa kunnossa kuin monen Nato-maan, eikä meillä ole puolustuksellista tarvetta Naton tukikohdille.
– Ruotsi linjasi jäsenyyttä hakiessaan, että maa ei tule sallimaan tällaisia rakenteita omalla maaperällään, ja minusta Suomen on viisasta noudattaa vastaavaa linjaa, vasemmistoliiton puheenjohtaja totesi vaalikonevastauksessaan.
IS:n keskiviikkona avautuneeseen vaalikoneeseen on toistaiseksi vastannut yli 1 200 kansanedustajaehdokasta, ja ehdokkaiden vastauksia tulee päivittäin lisää.
Esimerkiksi yhdeksästä eduskuntapuolueen puheenjohtajasta IS:n vaalikoneen oli ehtinyt täyttää viisi puheenjohtajaa ja vastaukset puuttuvat vielä Sanna Marinilta (sd), Petteri Orpolta (kok), Maria Ohisalolta (vihr) ja Anna-Maja Henrikssonilta (r).
