Velka­pommi uhkaa: jopa 35 000 euroa kansalaista kohti – näin puolueet vastaavat

Kaikki suurimmat puolueet ovat valmiita menoleikkauksiin. Perussuomalaiset kieltäytyy ainoana suurena puolueena veronkorotuksista.

Puolueet kokoontuvat torstaina valtiovarainministeriön kansliapäällikön vetämään tilannekuvapalaveriin. Kuvassa vasemmalta ylhäältä Kai Mykkänen (kok), Ville Tavio (ps), Jussi Saramo (vas), Eeva Kalli (kesk), Atte Harjanne (vihr) ja Antti Lindtman (sd).

16.2. 5:45

Valtiovarainministeriön tuoreen arvion mukaan uutta velkaa joudutaan ottamaan seuraavalla vaalikaudella joka vuosi 10–11 miljardia euroa.

Ensi vaalikauden lopulla vuonna 2027 alijäämää arvioidaan olevan peräti 11,8 miljardia euroa.

Merkittävin yksittäinen tekijä menojen kasvun taustalla on korkotason nousu.

Pelkästään valtionvelan korkoihin arvioidaan kuluvan ensi vuonna noin kolme miljardia ja vuonna 2027 noin neljä miljardia euroa.

Eurooppalaisessa velkavertailussa Suomi on asettunut keskieurooppalaiselle tasolle ja jäänyt jälkeen pohjoismaisista verrokeista, kuten Ruotsista ja Tanskasta.

Valtiokonttori on laskenut, että valtionvelkaa oli tammikuun lopussa 144,1 miljardia euroa, 25 834 euroa asukasta kohti.

Ensi vuonna valtiolla on valtiovarainministeriön mukaan velkaa vajaat 163 miljardia euroa, 29 219 euroa jokaista suomalaista kohti.

Vuonna 2027 valtiolla on velkaa arviolta 196 miljardia euroa, mikä olisi yhtä suomalaista kohti 35 135 euroa.

Valtiokonttorin laskelmissa on käytetty pohjana Suomen tämänhetkistä väestömäärää, joka on 5 578 539 ihmistä.

IS kysyi kuudelta suurimmalta puolueelta kaksi kysymystä.

1. Mitkä ovat puolueenne lääkkeet velkapommiin?

2. Miten valtiovarainministeriön arvio muuttaa suhtautumistanne talouspolitiikkaan?

Antti Lindtman, Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja

1. Vm:n ennuste ja tilannekuva ensi vaalikaudesta on vakava. Alijäämät ovat niin isoja, ettei tätä saa kurottua umpeen pelkällä kasvulla ja työllisyydellä. Toisaalta pelkillä leikkauksilla tämän vuoren yli ei kiivetä. Emme ole sulkeneet mitään pois (Sdp on tosin torjunut leikkaukset sosiaalietuuksiin, koulutukseen ja sote-palveluihin), sekä meno- että tulosopeutusta tarvitaan. Meillä on noin miljardin verran säästöjä yritystuista ja menoista ja lisäksi tulopuolen vahvistamista erityisesti verotuksen porsaanreikiä tilkitsemällä. Jos päästäisiin vähintään puoliväliin 80 prosentin työllisyysastetavoitteessa, julkinen talous vahvistuisi noin puolentoista miljardin edestä ensi vaalikaudella. Yksi keino on kannustinloukkuihin puuttuminen. Pitää vahvistaa osaamista, vauhdittaa erityisesti työperäisen maahanmuuton lupaprosesseja ja katsoa, miten kotihoidon tukea voidaan joustavoittaa.

Sdp:n talousohjelmassa on suoria menoleikkauksia 400 miljoonaa, mikä on vähemmän kuin vasemmistoliitolla. Antti Lindtmanin (sd) mukaan Sdp:n ”suhtautuminen on saman tapainen kuin valtiovarainministeriöllä, joka on suosittanut sekä menoleikkauksia että veronkorotuksia”.

Alijäämät ovat niin isoja, ettei tätä saa kurottua umpeen pelkällä kasvulla ja työllisyydellä.

2. Tarvitaan kahden vaalikauden ohjelma, koska näitä alijäämiä ei saada kurottua umpeen yhdessä vaalikaudessa.

Eeva Kalli, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja

1. Tarvitaan menosäästöjä, veronkorotuksia, kasvua, työllisyyttä ja tuottavuutta. Pääpaino ei voi olla veronkorotuksissa. Laskemme aika paljon kasvun ja työllisyyden kasvattamisen varaan. Se ei onnistu, jos samaan aikaan tehdään suuria veronkorotuksia yritysverotukseen tai työllisyyden verotukseen. Esimerkiksi tupakka- ja alkoholiveroa varmasti täytyy korottaa. Todennäköisesti kaikkialta joudutaan leikkaamaan. Annan yhden esimerkin: emme näe, että uusia miljardihankkeita, tunnin junia olisi mahdollista käynnistää. Priorisoisimme olemassa olevien väylien kunnossapitoa ja kehittämistä.

Eeva Kalli (kesk) arvostelee Sdp:n ja kokoomuksen talousohjelmia epäuskottaviksi. Kallin mielestä Sdp antaa ymmärtää, että ilman menosäästöjä pärjättäisiin. Kalli kritisoi myös kokoomuksen ehdottamaa veroalea.

Todennäköisesti kaikkialta joudutaan leikkaamaan.

2. Kyllä se vakavoittaa tilannetta entisestään. Se alleviivaa sitä, että menosäästöjen tarve ei ole enää mielipidekysymys.

Kai Mykkänen, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja

1. Se on meidän vaaliohjelmassakin haarukoima kuuden miljardin euron sopeutus ensi vaalikauden aikana. Siitä pitäisi päästä valtiovarainministeriön kehystämällä tavalla noin yhdeksän miljardin euron kokonaissopeutumaan kahdeksan vuoden päästä. Pääosin menosopeutusta, mutta myös terveysverojen ja haittaverojen korotuksia tarvitaan. Suomen verotuksessa ei ole miljardien aukkoa, jonka voisi tiivistää pois, vaan se menee palkansaajan ja yrittäjän selkänahasta, sellaiseen emme halua mennä. Ne miljardit täytyy ottaa pääasiassa menopuolelta. Yksi on tulonsiirrot, asumistukeen, työttömyystukeen, tämän tyyppisiin, miljardin sopeutus sieltä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että sote-palvelut maksaisivat seitsemän miljardia enemmän 2030. Sitä pitää pystyä taittamaan parin miljardin verran koko julkisen sektorin osalta.

Kai Mykkäsen (kok) mukaan alijäämät ovat niin mittavia, ettei niitä kurota umpeen verotuksen porsaanreikiä tukkimalla tai veropohjaa tiivistämällä.

Ne miljardit täytyy ottaa pääasiassa menopuolelta.

2. Nämä luvut olivat tiedossamme, kun jätimme välikysymyksemme pari viikkoa sitten. Luvut pystyi päättelemään ministeriön joulukuun talouskatsauksesta.

Ville Tavio, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja

1. Tarvitaan selkeitä leikkauksia humanitääriseen maahanmuuttoon ja kehitysyhteistyöhön. Myös puoluetukiin ja Yleisradion kuluihin. Tulevalta hallitukselta tullaan edellyttämään tosi kovaa säästämistä. Perussuomalaiset ei aja veronkorotuksia. En usko, että Suomi nousee lisäverorasituksella. On totuudenmukaista, jos aletaan ymmärtää EU:n toimien merkitys velkakestävyydelle. Täällä hyväksyttiin törkeä EU:n elpymispaketti ja EU:n ennallistamisasetuksen kustannukset tulisivat olemaan Suomelle miljardeja. Ennallistamisasetus on yhä neuvottelussa, tarvitaan siihen äärimmäisen kielteisesti suhtautuva hallitus.

Ville Tavion (ps) mukaan esimerkiksi kokoomuksen esittämä alkoholiveron korotus lisäisi Viron-tuontia niin merkittävästi, etteivät verotulot välttämättä kasvaisi.

Tulevalta hallitukselta tullaan edellyttämään tosi kovaa säästämistä.

2. Se pistää pohtimaan entistä tarkemmin, mistä vielä voi säästää. Näissä arvioissa ei ole ehkä kokonaisuutta huomioitu, valitettavasti meidän talous on hoidettu niin huonosti, että tämä arvio (alijäämästä) voi vielä kasvaa.

Atte Harjanne, vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja

1. Kyllä vm:n luvut vakavan paikan laittaa. Yksi keskeinen keino on työllisyysasteen nostaminen ja työikäisten työhön johtava maahanmuutto. Ylipäänsä osaamiseen, uuden luomiseen, tutkimukseen ja talouden uudistumiseen panostaminen. Myös menoleikkauksia on paletissa. Olemme arvioineet, että ympäristölle haitallisten ja tehottomien yritystukien karsiminen olisi 850 miljoonaa. Ekologinen verouudistus 500 miljoonaa. On kaivosveroa, lentoveroa. Työllisyyspakettimme on lavea, olemme laskeneet noin kolmen miljardin potin siihen. Se tarkoittaa koulutusta, työhön johtavaa maahanmuuttoa ja kannustimia.

Vihreät sitoutuu vaaliohjelmassaan tasapainottamaan valtiontaloudenvuoteen 2035 mennessä. Atte Harjanne (vihr) ei pidä tavoitetta liian pehmeänä. Harjanteen mukaan Suomi ei nouse ikinä suosta, jos koulutuksesta, osaamisesta ja tki-panostuksista leikataan.

Yksi keskeinen keino on työllisyysasteen nostaminen ja työikäisten työhön johtava maahanmuutto.

2. Kun rahalla on hinta, se tuo painetta julkisen talouden tasapainottamiseen, velkaantumiskehityksen taklaamiseen ja kustannustehokkaan politiikan tekemiseen.

Jussi Saramo, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja

1. Jos se on niin kuin näyttää, siitä olisi seitsemän miljardia tai jopa yli veroasteen ennakoidun laskun seurausta (vm:stä tarkennetaan, että vuoden 2027 tasolla kokonaisveroasteen lasku toisi viiden miljardin vajeen). Siellä on totta kai oletuksia, varmaan yksi suurimpia on, että liikenteen sähköistyminen jatkuu vauhdilla, jolloin liikennettä ei enää verotettaisi ja syntyy vajetta. Olennaista on pitää kokonaisveroaste nykyisellään. Helpoin keino on listaamattomien yhtiöiden verotuksen korjaaminen. Valtaosa verotuesta menee kaikkien rikkaimmille yritysten omistajille, siellä on perintöyrityksiä, joista jokainen rikkaan suvun vesa saa oman veroetunsa. Osinkoverotuki on ensi vuonna jo yli miljardin, olemme esittäneet vaatimattomasti, että puolet siitä leikattaisiin. Meillä on 500 miljoonan konkreettiset leikkausesitykset, siellä on esimerkiksi yritystukia. Olemme valmiita leikkaamaan yritystukia enemmänkin.

2. Emme tiedä, mitä kaikkia oletuksia siellä on. Vm:n luvut muuttuvat koko ajan. Mitä suurempi se vaje on, sitä selvempää on, että veropuoli on keskeisin.

Vasemmistoliiton leikkauslistalla on kohteita puolen miljardin edestä. Jussi Saramo (vas) pitää yksittäisenä merkittävimpänä sopeutustoimena osinkoverotuen leikkaamista.

Olennaista on pitää kokonaisveroaste nykyisellään.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?