Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi tiistaina Brysselissä, ettei pääkysymys ole, tehdäänkö Suomen ja Ruotsin Nato-ratifioinnit yhtä aikaa, vaan pääkysymys on, että molemmat maat ratifioidaan jäseniksi mahdollisimman nopeasti.
Lue lisää: Stoltenberg: Suomi ja Ruotsi voivat mennä eri tahtia Natoon
Aiemmin Stoltenberg on painottanut, kuinka nopeasti maiden ratifioinnit ovat edenneet, ja kommentoinut, että Natossa odotetaan nyt vain ratifiointiprosessin päättymistä.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Matti Pesun mukaan ”Naton käännös heijastanee sitä, että nyt on mahdollista, että Turkki ratifioi Suomen jäsenyyden ennen Ruotsia”.
Lue lisää: Tutkija: Nyt tapahtui muutos Suomen Nato-jäsenyyspuheissa
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) kommentoi Stoltenbergin viestissä tapahtunutta muutosta kieli keskellä suuta eduskunnassa.
– Luin sen niin, että on tärkeää että sekä Ruotsi että Suomi pääsevät Naton jäseniksi, ja siinä on vahva deadline liittyen Naton huippukokoukseen Vilnassa, koska sen jälkeen ei selkeää virstanpylvästä ole, Haavisto totesi.
Naton huippukokous järjestetään 11–12. heinäkuuta Liettuassa. Haaviston mukaan Naton näkökulmasta prosessi on selkeä.
– Nato on tehnyt viime kesänä Madridin huippukokouksessa ratkaisunsa, että ratifiointiprosessi lähtee liikkeelle, siinä ratkaisussa olivat mukana Turkki ja Unkari. Naton näkökulmasta varmaan Nato on oman osuutensa tässä tehnyt – saanut liikkeelle ratifiointipäätökset kansallisiin parlamentteihin. Seuraava tilanne, jossa Nato katsoo missä ollaan, on heinäkuun huippukokous.
Haavisto painotti, että Turkissa keskitytään juuri nyt maanjäristykseen ja uhrien auttamiseen. Natoon liittyvät ratkaisut Turkki tekee ”aikataulujensa mukaan”, Haavisto muotoili.
– Pitää muistaa, että Unkarin prosessikin on vasta helmikuun lopussa alkamassa, siinäkin menee oma aikansa.
Unkari ei ole ilmoittanut mitään estettä Suomen ja Ruotsin ratifioinneille, vaan on vedonnut maan parlamentin kiireisiin.
Käytännössä Unkarin toiminta on tulkittu tietoiseksi viivyttämiseksi.
