Suomen ja Ruotsin Nato-ratifiointeja koskevissa lausunnoissa on tapahtunut viime päivinä muutos, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu.
Viimeisin esimerkki tästä nähtiin tiistaina aamulla, kun Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergia haastateltiin Brysselissä Nato-maiden puolustusministereiden kokouksen alla.
Stoltenberg sanoi, että Suomen ja Ruotsin yhtäaikainen jäsenyys ei ole ”pääkysymys.” Sen sijaan pääkysymys on se, että molemmista tulee jäseniä mahdollisimman nopeasti.
– Naton signaali muuttui, Pesu twiittasi Stoltenbergin lausunnosta.
Pesun mukaan tähän mennessä Naton viesti on painottanut selkeästi nimenomaan jäsenyyksien samanaikaisuutta.
Hän sanoo, että nyt on siirrytty linjaan, joka korostaa puuttuvien ratifiointien tekemistä ”yhteisymmärryksessä”. Molemmat maat on saatava Natoon mahdollisimman nopeasti, vaikka sitten eri järjestyksessä.
– Naton käännös heijastanee sitä, että nyt on mahdollista, että Turkki ratifioi Suomen jäsenyyden ennen Ruotsia. Väistämättä näin ei tule tapahtumaan, mutta tätä tämä heijastelee.
Unkari taas saattaa ratifioida molempien maiden jäsenyydet maaliskuun aikana.
– Tässä ennakoidaan sellaista tilannetta, että Suomella olisi ratifioinnit. Naton viesti ei siinä kohtaa oikein voi olla, että odottakaa siellä porstuassa, koska Suomen asema nyt on mikä on.
Naton signaalin muutos liittynee muutaman viikon takaiseen episodiin, jonka jälkeen Turkki alkoi vahvemmin signaloida ratifiointien eritahtisuutta.
– Nato ei ole tähän mennessä mukauttanut viestiään suhteessa Turkin muuttuneeseen viestiin, mutta nyt se sitten on tapahtunut. Reagoidaan tähän muuttuneeseen tilanteeseen.
Samanlainen puheenparren muutos on tapahtunut myös Suomen ulkopoliittisessa johdossa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö käytti viikonloppuna STT:n haastattelussa juuri muotoa ”yhteisymmärryksessä”, kun häneltä kysyttiin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessista.
– Mitä kokonaisuuteen muuten tulee, niin minun kantani on se, että me etenemme Ruotsin kanssa yhteisymmärryksessä ja tavoitteena on niin pikainen jäsenyys kuin mahdollista sekä Suomelle että Ruotsille, Niinistö sanoi.
Siis ei välttämättä yhtäaikainen?
– Toistan tuon aiemman.
Myös puolustusministeri Mikko Savolan (kesk) kommentit tiistaiaamulta Brysselistä heijastelevat samaa muutosta puheessa.
Savola sanoi ensisijaisen tavoitteen olevan se, että Suomi ja Ruotsi pääsisivät Naton jäseniksi yhtaikaa. Savolan mukaan asiassa on kuitenkin monia liikkuvia osia, ja ”se on myös Naton kysymys”.
Savola lisäsi, että pääasia on, että molemmat maat ovat Naton jäseniä Vilnan huippukokoukseen mennessä eli heinäkuussa.
Pesun mukaan tämä on nyt ”politiikkaformulointi”, mitä valtiojohto käyttää.
Mikä sitten on Ruotsin ja Yhdysvaltojen viesti?
Tätä ei Pesun mukaan vielä ole kuultu. Pesun mukaan on mielenkiintoista nähdä, miten Washington ja Tukholma muotoilevat omat viestinsä.
Jotain voi kuitenkin päätellä pääsihteeri-Stoltenbergin tiistaiaamuisista puheista.
– Oletan, että kun tämä Stoltenbergin suusta tulee, tästä on käyty konsultaatiota Nato-jäsenmaiden kanssa, että tämä on nyt koko liittokunnalle ok.
– Jos Stoltenberg tietäisi, että Yhdysvallat ei ole tätä mieltä, ei hän näin voisi puhua.
Pesu arvelee, että myös Ruotsin suusta saatetaan kuulla julkisuuteen ”jotain samanlaista”-
– Itse olen painottanut, että edetään tässä miten edetään, tästä ei saa jäädä säröä Suomen ja Ruotsin välisiin suhteisiin.
