Ministeriön riskiarvio: Suomi varautuu jopa sotilaalliseen voimankäyttöön maata vastaan – ”Kynnys madaltunut”

Sisäministeriö julkisti tiistaina kansallisen riskiarvion vuodelle 2023.

Raportin mukaan Venäjän sotilaallinen hyökkäys viime vuoden helmikuussa on epävakauttanut merkittävästi ja pitkäjänteisesti Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä.

Venäjän toimet ovat osoittaneet, että Venäjä on yhä valmiimpi loukkaamaan valtioiden suvereniteettia ja ajamaan omia turvallisuuspoliittisia intressejään aiempaa häikäilemättömämmin.

– Paluu sääntöpohjaisiin ja yhteistyövaraisiin Venäjä-suhteisiin näyttää epätodennäköiseltä tulevina vuosina, raportissa sanotaan.

Ministeriö painottaa, että Suomen lähialueen sotilaallinen tilanne on tällä hetkellä rauhallinen, eikä Suomeen kohdistu välitöntä uhkaa.

Sen mukaan Suomi kuitenkin varautuu sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen tai poliittiseen painostukseen.

– Suomi varautuu myös siihen, että sotilaallista voimaa kohdistettaisiin yksinomaan Suomea vastaan.

Nykyisessä, vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt ja kynnys sotilaallisen voiman käyttöön madaltunut.

Suomen puolustuksen ylläpidon ensisijaisena päämääränä on ministeriön mukaan muodostaa ennaltaehkäisevä pidäke sotilaallisen voiman käytölle ja sillä uhkaamiselle sekä kyky alueellisen koskemattomuuden turvaamiseen ja hyökkäyksien torjuntaan.

Suomeen kohdistuvien sotilaallisten uhkien arvioidaan liittyvän todennäköisimmin yleiseurooppalaiseen kriisiin tai olevan seurausta Suomen lähialueella kehittyvästä sotilaallisesta konfliktista.

Voiman käyttö voi olla suunnitelmallista tai tilanne voi eskaloitua siihen ilman pitkää suunnittelua ja varautumisaikaa.

Sisäministeriön mukaan mahdollinen toteutumistapa voi olla esimerkiksi tilanne, jossa sotilaallinen, taloudellinen tai poliittinen painostus ei johda haluttuun tulokseen. Tällöin Suomea kohtaan saatettaisiin aloittaa joko rajoitettuja tai laajamittaisia sotilaallisia operaatioita.

Sotilaallinen operaatio voidaan toteuttaa yllättävästi jatkuvasti korkeassa valmiudessa olevilla joukoilla ja kaukovaikutteisilla asejärjestelmillä. Sotilaalliseen voimankäyttöön liittyy erittäin todennäköisesti myös informaatiosodankäynti.

Hyökkääjä pystyy uhkaamaan Suomea avaruudesta, esimerkiksi tiedustelemalla sekä hyödyntämällä avaruusteknologiaa operointinsa tukena.

Raportissa mainitaan Suomen hakeminen Pohjois-Atlantin liiton Naton jäseneksi kesällä 2022.

– Toteutuessaan Suomen Nato-jäsenyys lisää sekä Suomen turvallisuutta että Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta, raportissa sanotaan.

Puolustusliitto Naton jäsenyyden myötä Suomi on myös osa Naton yhteistä puolustusta ja siten Pohjois-Atlantin sopimuksen viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä.

Sisäministeriö huomauttaa, että Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus kasvaa huomattavasti Nato-jäsenyyden myötä.

Mikäli Suomea vastaan Naton jäsenenä kohdistettaisiin sotilaallista voimankäyttöä, Suomi puolustautuisi liittolaistensa tuella ennakkoon valmisteltujen ja harjoitettujen suunnitelmien mukaisesti. Vastaavasti Naton jäsenenä Suomi varautuu tukemaan liittolaisiaan.

Naton strategisessa konseptissa tunnistetaan Venäjä liittolaisten suurimmaksi suoraksi uhaksi. Terrorismi koetaan Naton suurimmaksi asymmetriseksi uhaksi ja Kiinan nähdään haastavan toiminnallaan liittolaisten arvoja, turvallisuutta ja intressejä.

Suomen toimintaympäristöön vaikuttavat jatkuvasti myös globaalisti tunnistetut haasteet, kuten ilmastonmuutos, konfliktit, ruuan sekä veden saatavuus, muuttoliike ja pandemiat.

Sisäministeriön mukaan itsenäisinä ja toisiinsa liittyvinä ilmiöinä ne myös kärjistävät toimintaympäristön muiden haasteiden vaikutusta.

EU:n yhtenäisyydelle sekä sen päätöksenteko- ja toimintakyvylle haasteita aiheuttavat EU:n sisällä havaittu huolestuttava kehitys esimerkiksi oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa, jäsenvaltioiden eriytyvät talousnäkymät, kasvava velkaantuminen sekä suurvaltakamppailun kiihtyminen.

Tunnistettujen muutosilmiöiden lisäksi toimintaympäristöön voi kohdistua myös äkillisiä ja vaikeammin ennakoitavia muutoksia – kuten Venäjän aloittama hyökkäyssota – joiden vaikutukset leviävät ja kertautuvat.