Nato-laki menossa edus­kunnassa läpi jo tällä vaali­kaudella – kritiikkiä vain vasemmisto­liitolta

Eduskuntaryhmien välille on syntymässä konsensus Nato-lain hyväksymisestä jo tällä vaalikaudella.

Eduskunta päättää Nato-lain hyväksymisestä ulkoasiainvaliokunnan mietinnön pohjalta.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho ennakoi ryhmien yhteiskokouksen jälkeen, että valiokunnan mietintö tulee olemaan yksimielinen.

– Tämä ei ollut päätöksentekokokous, täällä ryhmät kertoivat kantojaan aikataulukysymyksiin. Pikaisessa lähitulevaisuudessa on enemmän kerrottavaa, Halla-aho sanoi.

Halla-aho kertoi ulkoasiainvaliokunnan kokouksen jälkeen, että valiokunnassa on syntymässä konsensus, mutta asian käsittelyä jatketaan vielä ensi viikolla.

Lue lisää: Suurimmat eduskuntaryhmät valmiita viemään Nato-lain maaliin ennen vaaleja – puolustusministerin mukaan asiaan ei sisälly riskejä

Ryhmistä ainoastaan vasemmistoliitto haluaisi lykätä Nato-lain hyväksymistä seuraavalle eduskunnalle.

– Tässä annetaan lapasyöttö Turkkiin, että voivat jatkaa hajota ja hallitse -peliä. Varmaan kaikille on selvää, että Suomi on Natoon menossa, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo kommentoi ennen kokousta.

Saramo sanoi kokouksen jälkeen, että puolueen kanta on ennallaan, mutta ”enemmistön mukaan mennään”.

– Kun puhutaan kansallisesta turvallisuudesta, uskon, että haetaan yksimielinen mietintö (ulkoasiainvaliokunnassa).

Vasemmistoliitossa katsotaan, ettei Nato-prosessi ole enää Suomen käsissä, jos eduskunta painaa kaasua ja hyväksyy Nato-lain.

Lue lisää: Voiko Suomi luikahtaa Natoon ilman Ruotsia? Oikeuskansleri Pöysti: Suomi voi jarruttaa kahdessa kohtaa

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo ovat valmiita taipumaan enemmistön kantaan Nato-lain hyväksymisessä. Anderssonin mukaan huonona puolena on se, että päätöksenteon aikataulu ”siirtyy muiden toimijoiden käsiin”. Kuva: Olli Waris

Suomella on oikeuskansleri Tuomas Pöystin mukaan oikeudellisia mahdollisuuksia jarrutella Natoon liittymistä vielä sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt Suomen liittymisen Natoon.

Halla-aho ei näe tarvetta jarruttelulle.

– Kun eduskunta on tehnyt päätöksensä, tasavallan presidentillä ja valtioneuvostolla on toimeenpanovalta. Aikatauluissa on joustavuutta, mutta tasavallan presidentin ja valtioneuvoston mandaatti ryhtyä poliittisen perustein, mukaan lukien ulkopoliittisin perustein, hidastelemaan eduskunnan päätöksen täytäntöönpanoa, on hyvin ohut.

Halla-aho lisäsi, että presidentillä on kolme kuukautta aikaa vahvistaa laki.

– Poliittisista syistä hän ei voi eikä varsinkaan halua viivytellä vahvistamisen kanssa, Halla-aho tulkitsi.

Halla-ahon mukaan ”elefantti olohuoneessa, jota tässä kierrellään, on Suomen Nato-prosessin kytkeytyminen Ruotsin Nato-prosessiin”.

– Osa edustajista pelkää, että jos jätämme mietinnön seuraavalle eduskunnalle, sitä aletaan ehkä jarruttamaan siinä epätodennäköisessä mutta mahdollisessa skenaariossa että Suomen ja Ruotsin jäsenyydet ratifioitaisiin eri aikaan. Osa taas pelkää, että jos teemme tämän prosessin loppuun tällä vaalikaudella, sitä ei ole enää mahdollista jarruttaa.

Myös Rkp:ssä on väläytelty Nato-lain käsittelyn lykkäämistä. Ryhmien yhteiskokouksen jälkeen Rkp oli taipumassa sille kannalle, että laki voitaisiin hyväksyä jo pikaisesti.

Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz katsoo, että ”kuskin paikalla” prosessissa on lopulta Nato.

Vaikka Turkki ja Unkari ratifioisivat Suomen jäsenyyden, lopullinen kuittaus tarvitaan Natolta.

– Nato tekee päätöksen, koska ja miten maat kutsutaan. Se on (Naton pääsihteerin) Stoltenbergin päätös, koska se tehdään.

Adlercreutz ei osannut sanoa, kuinka kauan Nato voisi viivytellä Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien vahvistamista.