Euroopan unionin pitää auttaa Ukrainaa, jotta se pystyy täyttämään jäsenyyskriteerit mahdollisimman nopeasti. Näin katsoo pääministeri Sanna Marin (sd), joka edustaa Suomea torstaina EU-maiden poliittisten johtajien huippukokouksessa Brysselissä.
Kriteereistä Marin kuitenkin pitäisi kiinni.
– Kyllä me olemme aina lähteneet siitä, että kriteerit jokaisen maan pitää täyttää, hän sanoi torstaina.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vieraili aamulla Euroopan parlamentissa, ja hän puhuu myös huippukokouksessa. Fyysinen vierailu huippukokoukseen on poikkeuksellinen teko sodassa puolustautuvan Ukrainan presidentiltä, ja odotuksena on ponteva pyyntö lisätuesta.
Zelenskyi tervehti huippukokouksessa edustajia joko kättelemällä tai halaamalla. Pääministeri Marinia Ukrainan presidentti halasi reippaasti ja kaksikko vaihtoi poskisuudelmat.
Vierailua varjosti turvallisuussyistä pitkään tietty salamyhkäisyys. Tietoa siitä tihkui osin tahattomastikin, mutta virallisia vahvistuksia ei silti tullut. Vielä pääpäivänä vaikutti olevan aika ajoin epäselvää, missä Brysselin instituutiossa Zelenskyi puhuisi ensimmäisenä.
Marin sanoi huippukokoukseen tullessaan, että on tärkeää käydä Ukrainan tilanteesta keskustelua kasvotusten. Ukraina tarvitsee hänen mukaansa humanitaarista ja taloudellista tukea sekä ennen muuta aseita ja raskaampaa aseistusta.
– On erittäin tärkeää, että Zelenskyillä on nyt mahdollisuus vedota kaikkien maiden päämiehiin sen puolesta, että yhteisesti voimme toimittaa riittävän määrän kalustoa Ukrainaan, jolla he pystyvät puolustamaan omaa maatansa ja [saavat] työnnettyä venäläisiä joukkoja kauemmaksi, Marin sanoi.
Marinin mukaan huippukokouksesta on lähdettävä vahva tuen viesti uusien pakotteiden valmistelusta, aseistuksen toimittamisesta, Ukrainan jälleenrakennuksesta ja yhteisen polun viitoittamisesta Ukrainan EU-jäsenyydelle.
Marinin mukaan tänään nousee esiin se, että Euroopan puolustusteollisuutta pitäisi vauhdittaa.
– Sille annan kyllä vahvan tukeni.
Marin ei ryhtynyt ottamaan kantaa siihen, pitäisikö Ukrainalle toimittaa hävittäjiä.
– Varmasti hävittäjäkysymys on sellainen, josta tulemme tulevaisuudessa keskustelemaan. Jotta Ukraina voi voittaa sodan, se tarvitsee kyllä erittäin raskasta kalustoa. Puhutaan niin maakalustosta kuin ilmakalustosta, ja varmasti tämä on sellainen asia, josta tulemme tämän kevään aikana puhumaan, hän sanoi.
Siirtolaisuus suurena aiheena
Huippukokouksen muista keskusteluaiheista isoimmaksi on nousemassa siirtolaiskriisi. Turvapaikanhakijoiden määrä on monissa maissa palautunut vuosien 2015–2016 tasolle, ja hyvin usein palautuspäätöksen saaneita turvapaikanhakijoita ei saada palautetuksi.
– Varmasti fokus tänään tulee enemmän olemaan lähtömaiden päässä, ylipäätään EU:n ulkorajoissa [ja] EU:n ulkopuolisessa alueessa. Millä tavalla voimme esimerkiksi lähtömaiden kanssa päästä sopimuksiin palautuksista [ja] reilusta tavasta ottaa ihmisiä vastaan niin, että on esimerkiksi laillisia reittejä? Marin sanoi.
Huippukokouksen lopputulokset kirjataan päätelmiksi, jotka valmistellaan jo hyvissä ajoin ennen kokousta.
Maahanmuutto on jo aiemmin ehtinyt olla huippukokouksen käsittelyssä, ja siitä on ehditty kirjoittaa päätelmiä. STT:n näkemän tämän viikon huippukokouksen luonnostekstin perusteella poliittiset johtajat olisivat kuitenkin vaatimassa operatiivisten toimenpiteiden vahvistamista ja nopeuttamista.
Taistelu ihmissalakuljetusta vastaan on yksi toimista, joilla ongelmaan haluttaisiin käydä kiinni. Tähän tarvitaan myös ihmisten lähtömaiden yhteistyötä.
Haluna olisi myös muun muassa rajavalvonnan tehostaminen, ihmissalakuljettajien bisnesmalleihin puuttuminen, informaatiokampanjat ja palautusten lisääminen.
Yhtenä kovana keinona olisi kiristää viisumipolitiikkaa nykyistä enemmän sellaisten maiden kanssa, jotka eivät suostu yhteistyöhön.
Kilpailukykykeskustelu pääosin tuonnemmaksi
Marin povasi, että kevään toisesta suuresta aiheesta – Euroopan kilpailukyvystä ja vastauksesta Yhdysvaltojen vihreään elvytyspakettiin – tullaan keskustelemaan laajemmin vasta seuraavassa huippukokouksessa maaliskuussa.
Marin totesi, että kestoltaan määrittelemättömät tai liian laveat höllennykset valtiontukisääntöihin aiheuttavat ongelmia sisämarkkinoiden toiminnalle. Suomen mielestä niiden pitäisi olla lyhytkestoisia ja tarkkarajaisia. Näiden puolesta Suomi voi Marinin mukaan olla, jotta Eurooppa kokonaisuudessa pärjää kilpailussa.
– Suomi ei pysty ikinä kilpailemaan valtiontuilla. Me olemme pieni maa. Kyllä valtiontukikilpailussa isommat maat vievät aina pidemmän korren, ja sen takia meille on tärkeää, että sisämarkkinat toimivat reiluilla yhteisillä pelisäännöillä.
