Oikeuskansleri Tuomas Pöystin mukaan Suomen on oikeudellisesti ja käytännöllisesti mahdollista jarrutella Natoon liittymistä vielä sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt Suomen liittymisen Natoon.
Jarruttelumahdollisuuksia on kaksi: kolme kuukautta sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt Natoon liittymisen ja jonkin verran vielä ennen liittymisasiakirjojen tallettamista Washingtoniin.
Pöysti oli eduskunnan ulkoasianvaliokunnan kuultavana viime viikon keskiviikkona. Oikeuskansleri korostaa, että päätöksen Natoon liittymisen käsittelemisen aikataulusta tekee eduskunta itse.
– Jos leikitään sillä ajatuksella, että eduskunta käsittelee sen loppuun, sen jälkeen prosessi menee niin, että valtioneuvoston pitää esitellä Nato-sopimuksen voimaansaattamislaki tasavallan presidentin vahvistettavaksi kolmen kuukauden kuluessa ja samassa yhteydessä presidentti hyväksyy Suomen osalta eduskunnan päätöksen pohjalta (kansainväliset) sopimukset, Pöysti sanoo IS:lle.
Lue lisää: Natoon ilman Ruotsia? Antti Häkkäsen mukaan ruotsalaiset ymmärtävät tietyn faktan
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) on kutsunut eduskuntaryhmät koolle perjantaina kertomaan näkemyksensä siitä, tulisiko eduskunnan hyväksyä Natoon liittyminen jo tämän vaalikauden aikana.
Ulkoasianvaliokunnan mietintö Natoon liittymisestä alkaa olla kopauttamista vaille valmis. Vaihtoehtona on jättää mietintö vielä auki.
Eduskuntaryhmät kertovat puhemies Vanhaselle perjantaina näkemyksensä siitä, pitäisikö Natoon liittyminen käsitellä eduskunnassa loppuun tällä vaalikaudella.
Eduskunta jää vaalitauolle maaliskuun alussa. Jos oletetaan, että Natoon liittyminen hyväksyttäisiin eduskunnassa maaliskuun alussa, tasavallan presidentin pitäisi hyväksyä sopimukset perustuslain mukaan kesäkuun alkuun mennessä.
– Vielä sillä ei tule Naton jäseneksi kansainvälisesti, vaan sen jälkeen täytyy odottaa sitä, että Naton kaikki nykyiset jäsenvaltiot ovat suorittaneet ratifiointinsa ja ilmoittaneet siitä Naton pääsihteerille, Pöysti selvittää.
Jäsenvaltioista Turkki ja Unkari eivät ole vielä ratifioineet Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon. Kun muiden maiden ratifiointiprosessi on päättynyt, sen jälkeen Naton pääsihteeri ilmoittaa siitä jäsenehdokasvaltiolle ja pyytää muodollisesti liittymään Pohjois-Atlantin liittoon.
– Vasta sen jälkeen Suomen on mahdollista tallettaa Yhdysvaltain ulkoministeriöön Suomen liittymiskirja, jolla Suomi kansainvälisoikeudellisesti tulee liittyneeksi Natoon ja sen perussopimukseen.
Oikeuskansleri Tuomas Pöystin mukaan on kaksi kohtaa, joissa Suomi voi odotella Ruotsia vielä sen jälkeen, kun eduskunta on tehnyt päätöksen Natoon liittymisestä.
Natoon liittymisaikatauluun vaikuttaa siis se, millä nopeudella Turkki ja Unkari ratifioivat liittymisasiakirjat ja milloin pääsihteerin pyyntö liittyä Natoon tulee.
Vielä sen jälkeen on oikeuskanslerin mukaan jonkin verran harkintamahdollisuutta, missä vaiheessa Suomi lähtee toimittamaan asiakirjaa Washingtoniin.
– Siinä on toinen kohta, jossa on jonkin verran liikkumavaraa ja jossa Suomi voi esimerkiksi odottaa sitä, että Ruotsin prosessi on etenemässä, jos se on edetäkseen.
Pöystin mukaan liikkumavaraa ei kuitenkaan ole loputtomiin, koska eduskunta on tehnyt päätöksen Natoon liittymisestä.
– Mutta jos on kysymys esimerkiksi valmistautumisesta Naton huippukokoukseen, niissä puitteissa kyllä liikkumavaraa on kesäviikkojen osalta.
Naton seuraava huippukokous pidetään Vilnassa, Liettuassa 11.–12. heinäkuuta.
Pöystin mukaan ”valmistautuminen huippukokoukseen” tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asiakirjojen tallettamista Washingtoniin ei tehdä ennen huippukokousta eli ennen kuin on esimerkiksi selvillä, miten Ruotsin prosessi Natoon liittymiseksi etenee.
– Se on valtiosääntöoikeudellisesti mahdollista, mutta eduskunta itse päättää tästä asiasta ja oikeuskansleri pidättäytyy viran puolesta eduskunnan sisäisiin asioihin lausumasta, mutta oikeudellisesti on mahdollista.
