Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok) katsoo, että Suomen olisi hyvä mennä Natoon Ruotsin kanssa yhtä matkaa. Hän kuitenkin korostaa, että tämän päätöksen aika ei ole nyt.
– Samanaikaiselle prosessille ei ole mitään niin vakavia esteitä, että niitä pitäisi tässä vaiheessa ryhtyä muuttamaan. Edessä on Turkin vaalit ja Naton Vilnan huippukokous. Katsotaan niiden jälkeen, missä tilanteessa ollaan, Häkkänen sanoo IS:lle.
Turkin vaalit pidetään toukokuussa ja Naton Vilnan huippukokous heinäkuussa.
Suomen on siis tarkoitus odottaa Vilnaan asti ennen kuin aidosti tehdään päätöksiä siitä, odotetaanko Ruotsia, vai mennäänkö Natoon ennen Ruotsia. Päättäjät ovat lausuneet tavoitteeksi sen, että sekä Suomi että Ruotsi olisivat Vilnan huippukokoukseen mennessä Naton jäseniä.
Onko Ruotsi antanut signaaleja siitä, että Suomi voisi tarvittaessa mennä Natoon ilman Ruotsia?
– Tietysti vuoropuhelua käydään koko ajan Ruotsin kanssa. Jokaisen maan päättäjien ensisijainen tehtävä on kansan turvallisuus. Ruotsalaiset ymmärtävät myös sen, että Suomen maantieteellinen ja turvallisuuspoliittinen historiallinen asema on aivan erilainen kuin Ruotsin. Ei kukaan niin pimennossa elä, että ei ole karttaa katsonut ja historiaa lukenut, Häkkänen linjaa.
Häkkäsen mukaan nyt tulee ensin katsoa, mitä Euroopan turvallisuuspoliittisessa tilanteessa tapahtuu. Vielä ei Suomen ja Ruotsin samanaikaisesta prosessista kannata tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Keskustelua on käyty myös Nato-lain ympärillä. Pitäisi se nuijia pöytään tällä vaalikaudella vai odotetaanko kaikkien Nato-maiden ratifiointeja ja jätetään lain hyväksyminen uudelle eduskunnalle?
On myös pohdittu, aiheuttaisiko Natoon liittymistä koskevan lain hyväksyminen eduskunnassa ulkopoliittisia haasteita esimerkiksi Suomen ja Ruotsin yhteiselle matkalle.
Lue lisää: Eduskunta viemässä Nato-prosessin maaliin ennen vaaleja – odottelijat jäämässä vähemmistöön
Häkkäsen vastaus on selvä: ei.
– Juna ei karkaa käsistä, Häkkänen sanoo.
Jos lakia koskevat kotimaan päätökset tehdään helmikuun aikana, eduskunta hyväksyy lakiesityksen ja presidentti vahvistaa sen, jäädään Suomessa sen jälkeen odottamaan Turkin ja Unkarin ratifiointeja.
Ratifiointien jälkeen Naton pääsihteeri lähettää Suomelle ja Ruotsille kutsukirjeen liittyä Washingtonin sopimukseen.
– Tässä yhteydessä Naton kanssa voidaan vielä yhteen sovittaa sitä, edetäänkö Ruotsin kanssa vai erikseen. Meillä on kontrollointikeinoja katsoa vielä myöhemmin prosessin yhteensovittamista, Häkkänen vakuuttaa.
Vaikka Suomen liittymisasiakirja toimitettaisiin Washingtoniin viipymättä, voitaisiin Ruotsia silti vielä odottaa.
Eduskunta on perehtynyt Nato-lakia koskevaan asiaan yhdeksän kuukauden ajan.
Häkkäsen mukaan ei ole oikein, jos seuraavan eduskunnan roolia ajatellaan kumileimasimena.
– Ainakaan itse en uutena kansanedustajana hyväksyisi sitä menettelyä, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suurin ratkaisu tehtäisiin ilman perehtymistä, hän sanoo.
– Hallitus ei ole ottanut tässä prosessissa sitä johtajuutta, joka sille kuuluu.