Ben Zyskowicz syytti ministeriä, että hyvinvointi­alueet opetetaan mankumis­talouteen – ”Raha on loppu, lähettäkää valtiolta lisää rahaa”

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa peräsi hallitukselta vastausta, voidaanko hyvinvointialueille lisätalousarviossa myönnettäviä 500 miljoonan euron lisärahoja käyttää hoitojonojen purkuun.

– Nyt meillä on käsittelyssä lisätalousarvio, jossa syödään 150 miljoonaa etukäteen, ja sitten meillä on 350 miljoonaa käynnistys- ja muutoskustannuksiin. Kysyn kuitenkin: missä ovat ne toimet, joilla puretaan hoitojonoja? Niitä ei näy eikä kuulu, Sarkomaa sanoi, kun eduskunta kävi lähetekeskustelun lisäbudjetista.

Hänen mukaansa hallitus vain heikentää hoitoonpääsyä.

– Te olette leikanneet esimerkiksi Kela-korvauksesta, mikä aiheuttaa painetta julkiselle sektorille, lisää jonoja. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa oli lisää rahaa terveydenhuoltoon. Me emme leikkaa terveydenhuollosta vaan vaadimme toimia, jotta rahat käytetään järkevästi.

Lue lisää: Tiukkaa kritiikkiä Marinin hallitukselle – kokoomus julkisti vaaliohjelmansa

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo vastasi, että kokoomuksen talousohjelma on kyllä hyvin luettu.

– Siellähän tuhansia miljoonia tullaan käytännössä leikkaamaan sote-sektorilta. Te olette sanoneet, että puolustuksesta, aivan oikein, ei leikata, olette sulkeneet pois. Olen erittäin iloinen, kun olen kuullut, että ette myöskään leikkaisi koulutuksesta. Se tarkoittaa, että te olisitte käytännössä romuttamassa täysin meidän sote-palvelut, Saramo sanoi.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah yhtyi Sarkomaan kysymykseen.

– Olenko ymmärtänyt oikein, että budjettiteknisesti tätä rahaa ei voida käyttää hoitojonojen purkamiseen eikä myöskään esimerkiksi palkkaharmonisaatioon? Toki kiitollisena kaikki apu otetaan vastaan, kun talous on kuralla jo lähtiessä, Essayah totesi.

Sdp:n ryhmäjohtaja Antti Lindtman sanoi olevansa yllättynyt keskustelusta.

– Tässä viime aikoina on keskusteltu hieman siitä, pitääkö terveydenhuollosta leikata vai ei, ja näyttää siltä, että tämäkin 500 miljoonaa tälle vuodelle käyttöön saa laajasti tukea. Edustaja Sarkomaa totesi: ”Me emme leikkaa terveydenhuollosta.”

Sdp:n ryhmäjohtaja Antti Lindtman sanoi olevansa yllättynyt keskustelusta. Kuva: Antti Hämäläinen / Lehtikuva

Lindtmanin mielestä tämä oli tärkeä uutinen, koska hän oli ymmärtänyt, että kokoomuksen ensi vaalikauden talousohjelmassa on miljardin euron säästö hyvinvointialueilta.

– Arvoisa valtiovarainministeri, voisiko miljardi euroa säästää hyvinvointialueilta ilman että se näkyy missään? Voiko sen tehdä ilman ”leikkauksia”, Lindtman kysyi.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vastasi Lindtmanille, että "tuottavuuden parantamisella, tehokkuudella ja leikkaamisella on iso ero”.

– Sitä eivät demarit ymmärrä, Sarkomaa huusi väliin.

— Niin, demarit eivät tätä ymmärrä, mutta sillä on vissi ero, Orpo toisti.

Kuntaministeri Sirpa Paateron (sd) mukaan hyvinvointialueille myönnettävillä lisärahoilla päästään tekemään alueiden ”uudistustyötä”, jotta muut 22,5 miljardia euroa ovat paremmin käytettävissä kaikkeen ”normaaliin”, kuten hoitovelan purkamiseen.

Kuntaministeri Sirpa Paateron (oik.) mukaan hyvinvointialueille myönnettävillä lisärahoilla päästään tekemään alueiden ”uudistustyötä”. Valtiovarainministeri Annika Saarikko myönsi, että asetelmassa on riski muodostua juuri sellaiseksi, mitä Zyskowicz kuvaili. Kuva: Antti Hämäläinen / Lehtikuva

Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz totesi, ettei hän epäile, etteikö 500 miljoonalle olisi tarvetta hyvinvointialueilla.

– Mutta luuletteko, ministeri Paatero, ihan oikeasti, että sitten vuonna -24, vuonna -25 siellä todetaan, että nyt meillä on riittävästi rahaa? Tässä opetetaan hyvinvointialueita alusta saakka mankumistalouteen, eli ”raha on loppu, lähettäkää valtiolta lisää rahaa”, Zyskowicz varoitti.

Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowiczin mukaan nyt opetetaan hyvinvointialueita alusta saakka mankumistalouteen. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) myönsi, että asetelmassa on riski muodostua juuri sellaiseksi, mitä Zyskowicz kuvaili. Hänen mukaansa hyvinvointialueiden tarkoituksena oli luoda malli, jossa on mahdollisuus lisätä tuottavuutta ja löytää parempia palveluita lähipalveluiden idean vaarantumatta.

– Mutta on minusta erittäin hyvä pohdinnan paikka nyt alueiden aloittaessa, että siitä ei muodostu ikään kuin kuvaa, että puhelin soi valtion päähän ja rahaa lähetetään — koska ei sellaista rahaa missään ole, Saarikko sanoi.

Saarikon mielestä hyvinvointialueiden käynnistysmuutokseen oli järkevää laittaa rahaa, mutta rahan tilaaminen ei voi olla tulevaisuuden linja.