Pitkän linjan poliitikko ja entinen puolustusministeri Elisabeth Rehn ei ole yllättynyt siitä, että Suomen ja Ruotsin Nato-prosessi on muuttunut tahmeaksi.
– Nato-solmu oli mielestäni jollain tavalla odotettavissa. Olimme lapsellisen otettuja siitä vauhdista, jolla ratifioinnit tapahtuivat, Rehn sanoo IS:lle. Hän osallistui tiistaina Hanasaaressa järjestettyyn Hanalys-seminaariin.
Julkisuudessa on spekuloitu, voisiko Suomi liittyä Natoon ennen Ruotsia. Mediatietojen mukaan Turkki saattaisi ratifioida Suomen Nato-jäsenyyden maaliskuussa ilman Ruotsia.
Lue lisää: Bloomberg: Turkki saattaa ratifioida Suomen Nato-jäsenyyden maaliskuussa – ilman Ruotsia
Rehn ei pidä ajatusta järkevänä. Hän myöntää, että monella voi ensimmäisenä tulla mieleen, että olisi helppoa vain liittyä Natoon ilman Ruotsia.
– Se on kuitenkin hyvin lyhytnäköinen ajatus. Kun vähänkin harkitaan, kyllä aika osoittaa sen, että Natoon meneminen ilman Ruotsia toisi Suomelle vain hankaluuksia, Rehn sanoo.
Hän huomauttaa, että jos Suomi liittyisi Natoon yksin, sisältyisi jäsenyyteen paljon ”käytännön hankaluuksia”.
– Kun katsoo kokonaisuutta, niin olemme riippuvaisia jopa materiaalikuljetuksista Ruotsin kautta Natossa.
Hän kuitenkin sanoo, että Suomi ja Ruotsi eivät voi vaikuttaa siihen, miten ja missä järjestyksessä Unkari ja Turkki ratifioivat maiden Nato-jäsenyydet.
Lisäksi entinen puolustusministeri kertoo olevansa huolissaan jähmeästä tahdista liittyen hallituksen esitykseen Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon (HE 315/2022). Rehn patistaa eduskuntaa ripeisiin toimiin asiassa.
– Nyt tarvitaan poliittinen päätös. Eduskunnan on hyväksyttävä Natoon liittyvä hallituksen esitys nopeasti, jotta kaikki paperit ovat valmiina, kun niitä tarvitaan, Rehn sanoo.
Hallitus antoi joulukuun alussa eduskunnalle esityksensä Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon. Eduskunta kävi asiasta lähetekeskustelun joulukuussa.
Tammikuun aikana esitystä koskevat lausunnot ovat valmistuneet perustuslakivaliokunnasta, puolustusvaliokunnasta ja tiedusteluvalvontavaliokunnasta.
Tällä hetkellä esitys on valmistavassa keskustelussa.
– Kohta on jo eduskuntavaalit. Sen jälkeen kestää aikaa, ennen kuin uusi hallitus on saatu kokoon. Uusi eduskunta ei pääse heti käyntiin, eikä toimitushallitus voi hoitaa suuria päätöksiä, Rehn perustelee.
– Kyllä tässä nyt täytyisi kiirehtiä.
Eduskunnan viimeinen istuntopäivä on 3. maaliskuuta, eli vajaan kuukauden kuluttua. Käytännössä eduskunta voi kuitenkin kokoontua vaaleihin asti.
Myös Turkin ja Syyrian maanjäristysten tuhot ja ihmisuhrit ovat järkyttäneet Rehniä.
– Se on kamala tragedia. Tämä kuitenkin osoittaa sen, että muiden avusta ollaan aina riippuvaisia, kuten esimerkiksi Turkki on nyt, hän sanoo.
Rehn painottaa, että kukaan ei pärjää yksin.
– Inhimillisyys tulee aina päällimmäisenä esiin. Kyllä se varmasti tulee myöskin hiljalleen Turkille ja Unkarille. Täytyy olla kärsivällisyyttä odottaa, Rehn sanoo. Hän viittaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointeihin.
Ulkoministeriö tiedotti tiistaina, että Suomi lähettää miljoonan euron arvosta humanitaarista apua Turkkiin ja Syyriaan.
Lue lisää: Suomi lähettää miljoonan euron arvosta hätäapua Turkille ja Syyrialle
Entinen puolustusministeri Rehn haluaa kuitenkin jakaa Suomen päättäjille myös kiitosta.
– On hienoa, miten voimakkaasti esimerkiksi presidentti Sauli Niinistö, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) ja pääministeri Sanna Marin (sd) ovat pelanneet yhteistä peliä. He ovat toimineet yhtenäisinä. Se on auttanut paljon. Kyllä me tästä edetään.
