Vasemmistoliitto toivoo hyvän talouskasvun ja työllisyyden kohentumisen korjaavan merkittävän osan ensi hallituskaudella odottavasta sopeutustarpeesta. Puolue arvioi tänään eduskuntavaalikampanjansa avauksessa sopeutustarpeen olevan kolme miljardia euroa ilman ehdotettua lisärahoitusta koulutukseen ja sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tästä puolet on tarkoitus tulla työllisyyden parantumisesta.
– Olemme asettaneet tavoitteeksi että ensi hallituskaudella työllisyys kohoaa ainakin 76 prosenttiin, mikä meidän mielestämme on näissä oloissa realistinen tavoite, puheenjohtaja Li Andersson sanoi.
Sanna Marinin (sd) hallitus on koronakriisistä ja inflaation laukkaamisesta huolimatta onnistunut tavoitteessaan nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Anderssonin mukaan ennätyskorkealla olevan työllisyyden vuoksi jokainen lisäprosentti työllisyystavoitteessa tulee olemaan vaikeampi saavuttaa.
Kuinka realistinen uusi tavoite on tilanteessa, jossa taloustietäjät ennustavat Suomen ja euroalueen vajoavan taantumaan? Viimeksi tänään OP:n ekonomistit ennustivat talouden supistuvan tänä vuonna 0,5 prosenttia, joka luo epävarmuutta myös työllisyyskehitykseen.
Andersson kommentoi asiaa IS:lle sanomalla, että kolmen miljardin sopeutustavoite on lopulta varsin lähellä muiden puolueiden esittämiä tavoitteita. Poikkeuksena kokoomus, joka nosti hiljattain oman arvionsa kuuteen miljardiin.
– Erona meidän ja oikeistopuolueiden välillä ovat keinot. Me emme näe järkevänä toteuttaa sopeutusta leikkaamalla suoraan menoista, joka kohdistuisi sosiaaliturvan saajiin tai julkisiin palveluihin.
Vasemmistoliitossa myös korostetaan sopeutusten mitoittamista suhdanteiden mukaan.
– Jos näyttää siltä, että Suomi ja koko euroalue vajoaa vakavaan taantumaan, niin silloin pitää uudelleen tarkastella tätä sopeutustavoitetta. Ei ole järkevää sopeuttaa merkittävästi laman tai taantuman oloissa. Sitä virhettä Suomi teki 2010-luvun aikana, joka oli varmasti yksi syy sille, että talouskasvu oli niin hidasta koko vuosikymmenen ajan.
Vasemmistoliiton esityksessä varsinaisia leikkauksia tehtäisiin ainoastaan puolen miljardin edestä. Työllisyystavoitteen Andersson uskoo voivan toteutua talouden taivaalla näkyvistä pilvistä huolimatta.
– Toki se edellyttää onnistumista pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä, työperäisessä maahanmuutossa ja kohtaanto-ongelman ratkaisemisessa koulutuksen kautta paremmin kuin tähän asti.
Vasemmistoliitto ei nostaisi työn verotusta, vaan pyrkii saamaan valtiolle lisää tuloja erityisesti pääomatulojen ja osinkotuottojen verotusta muuttamalla. Suurten pääomatulojen verotusta puolue kiristäisi 200–300 miljoonalla eurolla.
Listaamattomien yritysten omistajien osinkoveroedun rajaamisen taas odotetaan tuottavan varovaisemmankin arvion mukaan 500 miljoonaa euroa. Saman verran tuloja valtio saisi puolueen havittelemalla 0,5 prosentin varallisuusverolla. Ulkomaisten rahastojen ja muiden osinkoverosta vapautettujen yhteisöjen lähdevero taas tuottaisi 250 miljoonaa ja arvonnousuvero 70 miljoonaa euroa.
Puolueen ehdottamat veromuutokset eivät sen laskelmissa nostaisi Suomen kokonaisveroastetta, sillä VM:n mukaan bruttoveroaste on laskemassa vuoteen 2026 mennessä ilman uusia veropäätöksiä esimerkiksi liikenteen sähköistymisen seurauksena.
– Joka tapauksessa Suomessa on tarvetta keskustella veropolitiikasta ja siitä, minkälaisilla uudistuksilla me haluamme huolehtia hyvinvointipalvelujemme riittävästä rahoituspohjasta.
Andersson myös arvosteli nykyisen hallituksen veropolitiikkaa ja vieritti syyn sen epäonnistumisesta erityisesti keskustan harteille. Tämä on hänen mukaansa lisännyt valtiontalouden epätasapainoa.
– Tällä kaudella on ollut mahdotonta tehdä veropolitiikkaa, johtuen erään hallituspuolueen hyvin tiukasta asennosta.
Tuottavuuden parantaminen on merkittävässä asemassa vasemmistoliiton laskelmissa. Pidemmällä aikavälillä julkistaloudelle koituvia kuluja olisi mahdollista säästää miljardeja euroja puuttumalla tehokkaammin mielenterveyden heikentymiseen, liikkumattomuuteen ja hankintatoimien heikkouksiin.
Puhtaaseen energiaan laitettavien investointien odotetaan tuovan uusia työpaikkoja. Vasemmistoliiton mukaan Suomen tulisi pyrkiä energiaomavaraiseksi. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenojen määrään liittyvää tavoitetta puolue nostaisi entisestään.
– Haluamme lisätä erityisesti aurinko- ja tuulivoiman tuotantoa ja varmistaa, että Suomi pysyy mukana vetytalouden kehityksessä, Andersson sanoi.
Työvoimapulaa vasemmistoliitto helpottaisi lisäämällä työperäistä maahanmuuttoa esimerkiksi maahanmuuttajien tulorajoja laskemalla ja ulottamalla kielikoulutuksen kaikkien saataville. Maahanmuuttohallinnon puolue uudistaisi perinpohjaisesti.
Kouluissa pitkään jatkuneeseen oppimistulosten heikentymiseen vasemmistoliitto puuttuisi esimerkiksi laittamalla 200 miljoonaa euroa ryhmäkokojen pienentämiseen, pienryhmäopetukseen ja erityisopettajamitoitukseen. Myös varhaiskasvatuksen työolot ja palkkaus halutaan laittaa kuntoon.
Keskustan tapaan myös vasemmistoliitto haluaa nostaa lapsilisää. Puolue sitoisi lapsilisän kansaneläkeindeksiin ja maksaisi sen jatkossa myös 17–vuotiaista lapsista. Opiskelijoita vasemmistoliitto tukisi esimerkiksi harkitsemalla opintolainojen korkokattoa.
