Suomessa on viime päivät käyty kiivasta keskustelua siitä, pitäisikö Ruotsia jäädä odottamaan, jos Suomelle tarjoutuu mahdollisuus mennä Natoon ensin.
Keskustelun taustalla ovat Turkin johdon viime päivinä antamat lausunnot siitä, että maa voisi käsitellä Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset eri tahtia.
Suomen turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu vääntää rautalangasta Twitterissä, miksi Suomen kannattaisi hänen mielestään mennä Natoon Ruotsin kanssa.
– Kyse ei ole mistään höttösolidaarisuudesta vaan kovasta kansallisesta edusta, Pesu kirjoittaa viestiketjussaan.
Pesun mielestä maiden yhtäaikainen meno Natoon on Suomelle tärkeää jo puhtaasti käytännön syistä.
– Ruotsin aluetta, teitä, ilmatilaa, satamia, tarvitaan Suomen sotilaalliselle vahvistamiselle konfliktissa, Pesu kirjoittaa.
Suomen huoltovarmuus hyötyisi sotaoloissa Pesun mielestä niin ikään Ruotsin tarjoamista ”vaihtoehtoisista” yhteyksistä.
– Puhutaan siis hyvin käytännöllisistä kysymyksistä, joiden hoitaminen olisi helpompaa, jos molemmat maat olisivat Natossa, hän jatkaa.
Matti Pesun mielestä Suomella ei ole pakottavaa kiirettä päästä Naton jäseneksi tällä minuutilla.
Myös poliittiset syyt puoltavat Pesun mukaan Suomen pyrkimyksiä. Hän alleviivaa, että suhde Ruotsiin on Suomen tärkein valtiosuhde.
– Kulkemalla rinta rinnan Suomi vaalii sille arvokasta kahdenvälistä suhdetta ja sen luottamusperustaa.
– Olisi sääli, jos yhden autoritäärisen vahvan miehen venkoilu tärvelisi hartaudella rakennetun ja elintärkeän valtiosuhteen, hän lisää viitaten mitä ilmeisimmin Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğaniin.
Pesun mielestä samantahtisen etenemisen on siis edelleen hyvä olla Suomen ensisijainen vaihtoehto.
– Mikäli ratifiointi tupsahtaisi esimerkiksi keväällä, Suomi voisi halutessaan katsella kesään ja arvioida tilanteen uudelleen, Pesu kirjoittaa.
Prosessin venyttäminen onnistuisi Pesun mukaan käytännössä niin, että eduskunta viivyttelisi Nato-jäsenyyden käsittelemistä ja liittymiskirjan talletusta.
Ulkoministeri Pekka Haavisto piti maanantaina tiedotustilaisuuden Suomen Nato-prosessista, jonka näkymät ovat nyt kovin sumuiset.
Suomen meno Natoon ennen Ruotsia on Pesun mukaan toissijainen vaihtoehto, johon Suomi voisi päätyä, jos Ruotsin Nato-prosessi tyssäisi kuukausiksi, eikä päätös vahingoittaisi Suomelle tärkeitä ulkopoliittisia suhteita.
Mikäli Suomi päätyisi eritahtisuuteen, pitäisi Suomen yrittää Pesun mielestä saada päätökselleen Ruotsin tuki ja tavoitella asiasta ”julkilausuttua yhteisymmärrystä”.
Myös Nato-maiden, erityisesti Yhdysvaltojen, näkemyksillä on hänen mukaansa suuri painoarvo.
– Prosessin hoitamisen tapa vaikuttaa Suomen tulevaan Nato-profiiliin, hän alleviivaa.
