Vanhanen: Nato-jäsenyyden hyväksyminen ennen edus­kunta­vaaleja ”koko ajan harkinnassa”

Eduskunnassa käydään keskustelua, pitäisikö Suomen Nato-jäsenyyttä koskeva mietintö kopauttaa valmiiksi vai ei.

Matti Vanhasen (vasemmalla) ja Jussi Halla-ahon (oikealla) mukaan Nato-jäsenyys saadaan hyväksyttyä Suomen eduskunnassa muutamassa päivässä. Pekka Haaviston (keskellä) mukaan on eduskunnan harkittavissa, pitäisikö Nato-jäsenyys ratifioida ennen eduskuntavaaleja.

25.1. 7:30

Eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen (kesk) mukaan Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointi eduskunnassa ennen eduskuntavaaleja on harkinnassa.

– Totta kai se on koko ajan harkinnassa, jos tarvetta on, mutta tähän mennessä ei ole tapahtunut mitään sellaista, mikä muuttaisi kantaani, Vanhanen sanoo IS:lle.

Ylivoimaisesti paras syy ratifioida jäsenyys ennen eduskuntavaaleja olisi hänen mielestään se, jos Turkki ja Unkari ratifioisivat Suomen jäsenyyden.

– Ei nyt näytä kauhean hyvältä tällä hetkellä se.

Vanhanen on jo aiemmin linjannut, että hänen mielestään Nato-jäsenyyttä koskevaa mietintöä ei pidä päättää ulkoasianvaliokunnassa ennen kuin viimeisetkin Nato-jäsenmaat ovat ratifioineet Suomen Nato-jäsenyyden.

– Meillä ei ole tapana tehdä lakeja pöytälaatikkoon odottamaan, että muut päättäisivät niiden käyttöönotosta ja voimaantulosta, Vanhanen perustelee kantaansa.

Hänen mielestään aikataulusyyt eivät ole kovin painavia.

– Ratifioinnin loppuun vienti on muutamien päivien, vajaan viikon kysymys vain. Aikataulullista huolta tässä ei ole.

Eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen mukaan eduskunnalla ei ole tapana tehdä lakeja pöytälaatikkoon odottamaan.

Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) ei myöskään ole muuttanut aiempaa kantaansa asiaan.

– Olen kallellaan siihen suuntaan, että on enemmän argumentteja sen vaihtoehdon puolesta, että lainsäädäntö kopautetaan valmiiksi vasta siinä vaiheessa, kun kaikki Nato-jäsenmaat ovat ratifioineet Suomen jäsenyyden, mutta en pidä erityisen ongelmallisena toistakaan toimintatapaa, Halla-aho sanoo.

Halla-ahon mielestä argumentit sen puolesta, että jäsenyys hyväksyttäisiin eduskunnassa ennen eduskuntavaaleja, ovat "joko olemattomia tai kummallisia”.

– On puhuttu poliittisesta riskistä. Siitä, että tuleva eduskunta saattaisi ryhtyä virkaintoisuuttaan käymään uudestaan esimerkiksi kuulemisprosessia läpi. Omasta mielestäni väistyvä eduskunta ei voi tällä tavoin antaa epäluottamuslausetta nyt valittavalle uudelle eduskunnalle.

Halla-aho toteaa, että puolueiden välillä on konsensus Natoon liittymisestä, minkä vuoksi hän pitää epätodennäköisenä sitä, että mikään puolue alkaisi uudessa eduskunnassa tehdä irtiottoja Nato-jäsenyyden suhteen.

– Argumentti hitaamman käsittelyn puolesta on mielestäni se, että tässä matkan varrella – ja tämä prosessihan voi kestää vielä pitkäänkin – voi tulla vastaan ja tapahtua asioita, joihin valiokunta ehkä haluaisi omassa mietinnössään ottaa kantaa. Jos lainsäädäntö tehdään nyt valmiiksi, niin me emme voi avata mietintöä enää uudelleen.

Jos ulkoasianvaliokunta tekee mietinnön käytännössä valmiiksi, mutta jättää sen kaiken varalta auki, niin mietintö saadaan Halla-ahon mukaan "yhdessä kokouksessa nuijittua”.

– En usko, että siihen sisältyy mitään riskejä.

Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mielestä perustelut Nato-jäsenyyden hyväksymisen kiirehtimisen puolesta eivät ole vakuuttavia.

Halla-ahon mukaan puolueet eivät ole vielä arvioineet, pitäisikö mietintö sulkea jo ennen eduskuntavaaleja. Keskustelu asiasta käytäneen tällä tai ensi viikolla.

– Valiokunta on käynyt tästä keskustelua viimeksi viime viikolla. Keskustelun anti on tähän asti ollut se, että valiokunnassa on kahdenlaista mielipidettä siitä asiasta. Mutta minun mielestäni perustelut kiirehtimisen puolesta eivät ole kovin vakuuttavia.

Ulkoasianvaliokunnalla on tällä viikolla jäljellä vielä muutamia kuulemisia ja sisällöllisesti mietintö valmistuu pian sen jälkeen.

Halla-ahon mielestä olennainen kysymys on, miten Suomi toimisi siinä oletetussa tilanteessa, että Turkki tai Unkari tai kummatkin päättäisivät ratifioida ainoastaan Suomen jäsenyyden, mutta eivät Ruotsin jäsenyyttä.

– Jos on sitä mieltä, että Suomen pitää siinä tilanteessa kieltäytyä liittymästä Natoon, se olisi hyvä sanoa ääneen. Mielestäni keskustelu ei oikein liiku eteenpäin sillä, että me kilvan julistamme, että haluamme liittyä Ruotsin kanssa samaan aikaan.

Halla-ahon mukaan aikatauluun ja jäsenyysprosessien samanaikaisuuteen vaikuttavat asiat eivät ole suomalaisten käsissä.

– Mikä on oma mielipiteeni, niin sitä en rohkene ääneen sanoa, koska mielipiteilläni on taipumus aiheuttaa pahaa mieltä joillakin tahoilla ja sellaista riitaa minulla ei ole syytä edistää.

Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan Nato-jäsenyyden ratifiointi voidaan vielä loppuun asti eduskunnassa tai jättää auki.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) sanoo, että Nato-jäsenyyden ratifiointi ennen eduskuntavaaleja on kysymys, jonka hän jättää eduskunnan harkittavaksi.

– Näen, että molemmat vaihtoehdot ovat laillisia. Joko niin, että se viedään ihan loppuun asti eduskunnassa ja viedään presidentin käsiin. Tai niin, että se jätetään auki, Haavisto sanoi tiistaina tiedotustilaisuudessa.

Hänen mielestään kevään aikana on hyvä miettiä, mitä eri skenaarioita voi olla.

– Ja mikä olisi sitten jossakin skenaariossa nopein vaihtoehto, millä päästäisiin Suomen kannalta lopputulokseen, joka olisi meille turvallinen.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö lausui uudenvuodenpuheessaan, että ”on tietysti istuvan eduskunnan käsissä, halutaanko esitys liittymisestä omalta osaltamme ratkaista jo ennen vaaleja”.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?