Pitääkö Suomen mennä Natoon ilman Ruotsia? Näin näkevät puolustusvaliokunnan jäsenet

Eduskunnan puolustus­valio­kunnasta löytyy myös näkemyksiä sen puolesta, että Suomi varautuisi menemään Natoon ilman Ruotsia viimeisenä vaihtoehtona.

Ylärivissä vasemmalta alkaen: Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen (ps), puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok) ja jäsen Joonas Könttä (kesk), alarivissä puolustusvaliokunnan jäsenet Timo Heinonen (kok), Mika Kari (sd) ja Atte Harjanne (vihr).

25.1. 6:00

Osa eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenistä ei sulkisi pois mahdollisuutta, että Suomen Nato-jäsenyys toteutuisi ilman Ruotsia. Tähän saakka Suomen kanta on ollut vahvasti se, että Suomi ja Ruotsi pyrkivät Naton jäseniksi samaan aikaan.

Tilanne on kuitenkin mutkistunut Ruotsin ja Turkin suhteiden heikentymisen vuoksi. Maanantaina Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan sanoi, ettei Ruotsin tule odottaa maalta tukea Nato-jäsenyydelleen sen jälkeen, kun Tukholmassa Turkin lähetystön lähellä järjestetyssä mielenosoituksessa oli poltettu Koraani.

Tiistaiaamuna ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) sanoi Ylen aamun haastattelussa, että Suomi saattaa joutua harkitsemaan uudelleen Nato-jäsenhakemuksen edistämistä yhdessä Ruotsin kanssa, jos Ruotsin hakemus tyssää pidemmäksi aikaa. Myöhemmin Haavisto korjaili sanomisiaan ja vakuutti Suomen olevan edelleen sitoutunut toimimaan asiassa yhdessä Ruotsin kanssa.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen (ps) sanoo olevansa sitä mieltä, että Suomen on pidettävä asiassa kaikki vaihtoehdot auki – myös mahdollisuus hakeutua Natoon ilman Ruotsia.

– Ulkoministeri on siinä oikeassa, että kyllä meillä pitää olla tällainen vaihtoehto taka­taskussa, jos sellainen tilanne tulisi että yhdessä eteneminen kävisi käytännössä mahdottomaksi, Ronkainen sanoo IS:lle.

– Viime kädessä me olemme kuitenkin vastuussa Suomen turvallisuudesta. Se on se peruste, jonka vuoksi Natoon on alun perin lähdetty hakemaan, että me vahvistamme omaa turvallisuuttamme.

Ronkaisen mukaan tämä ei tarkoita, että Suomen tulisi lähteä mitenkään ”keulimaan” asiassa. Vaihtoehdosta ei ole toistaiseksi keskusteltu, mutta sellaisia saatetaan tulevaisuudessa joutua käymään.

– Totta kai tavoitteena pitää olla että yhdessä mennään. Käsittääkseni myös Natosta on vahva signaali siihen suuntaan, että meidät halutaan yhtä aikaa jäseniksi. Siihen pitää pyrkiä kaikin keinoin.

Myös puolustusvaliokuntaan kuuluva Timo Heinonen (kok) pitää tärkeänä vaihtoehtoa sen varalle, että Ruotsin jäsenyysprosessi ajautuu lopullisesti umpikujaan.

– Tietysti siinä tilanteessa, jos ovi lopullisesti Ruotsilta sulkeutuisi ja olisi tiedossa, että Ruotsi ei Natoon pääsisi, niin totta kai me itsenäisenä maana teemme siinä vaiheessa omat ratkaisumme oman turvallisuuden näkökulmasta ja silloin me liittyisimme, Heinonen sanoo.

Hänenkään mielestä tämä ei silti ole ajankohtaista.

– Nyt ollaan toivottavasti siinä tilanteessa, että Nato pitää kiinni omasta avoimien ovien politiikastaan ja uskon, että Turkki tulee meidät molemmat sinne hyväksymään.

Lue lisää: Puolustusministeri Savola: Suomen ja Ruotsin etu on hakea Nato-jäsenyyttä yhdessä

Suurin osa IS:n tavoittamista puolustusvaliokunnan jäsenistä on sitä mieltä, että asiassa on nyt syytä edetä rauhallisesti. Valiokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok) sanoo ymmärtävänsä turhautumisen siitä, että Suomen ja Ruotsin jäsenyysprosessi ei näytä etenevän.

Hän kehottaa kuitenkin pitämään pään kylmänä.

– Nähdäkseni ilmassa ei ole mitään sellaista, jonka vuoksi prosessia pitäisi muuttaa. On edelleen täydet edellytykset sille, että maat menevät yhdessä Natoon. Jos tällaisia toisen raiteen vaihtoehtoja ryhdytään miettimään, niin se on toisen ajan paikka.

Haaviston lausunnosta syntyi tiistaina iso uutinen myös Ruotsissa. Häkkänen sanoo kuitenkin tulkinneensa ulkoministerin kommentteja niin, ettei hänkään irtautunut Suomen linjasta asiassa.

Häkkäsen mukaan juuri nyt ei ole otollinen hetki sille, että asia ratkeaisi meille positiivisesti. Tämä voisi tulla ajankohtaiseksi toukokuussa Turkin vaalien jälkeen. Naton huippukokous taas järjestetään Vilnassa heinäkuussa.

Häkkänen huomauttaa, että samanlaisia tilanteita on syntynyt myös aiemmin Naton laajentuessa. Myös Naton sisällä on syntynyt vääntöä esimerkiksi silloin, kun Tanskan entinen pääministeri Anders Fogh Rasmussen valittiin järjestön pääsihteeriksi Muhammed-pilakuvakohun jälkeen.

– Suhtautuisin näihin Turkin lausuntoihin vakavasti mutta sikäli rauhallisesti, että Naton ja EU:n viitekehyksessä on ollut useita vastaavanlaisia uskonnon ja sananvapauden välisiä riitoja. Myös Turkissa tiedetään, että länsimaissa mielen osoittaminen on sallittua, eikä se ole mikään valtion kannanotto.

Lue lisää: Matti Vanhasella vain yksi lause sanottavanaan Erdoganin Ruotsi-ulostulosta

Myös puolustusvaliokunnassa istuva keskustan Joonas Könttä sanoo, ettei vaihtoehtojen pohdinta Suomen ja Ruotsin samanaikaiselle Natoon hyväksymiselle ole ainakaan nyt ajankohtaista.

– Suomi on tietysti itsenäisesti jättänyt Nato-jäsenhakemuksensa, ja hyvä että myös Ruotsi sen jätti. Mutta minusta on ennenaikaista spekuloida tällaisilla kysymyksillä. Ensiksi pitää varmasti katsoa, että Unkari ratifioi Suomen ja Ruotsin jäsenyydet. Todennäköistä on, että meidän on odotettava Turkin vaalien yli.

Köntän mukaan Suomella ei ole asian kanssa varsinaista kiirettä, sillä olemme pitäneet huolta omasta puolustuksestamme. Mitään akuuttia turvallisuusuhkaa Suomeen ei kohdistu.

– Ylipäätään tässä keskustelussa kannattaisi olla jäitä hatussa ja säilyttää maltti, vaikka keskusteluun kuuluu välillä aika kovakin retoriikka. On Suomen ja Ruotsin etu ymmärtää, että tällaiset prosessit kestävät.

Sdp:n Mika Kari ei lähtisi tässä vaiheessa lainkaan pohtimaan vaihtoehtoja Suomen ja Ruotsin yhteiselle liittymiselle. Kari sanoo luottavansa siihen, että Nato pitää kiinni avoimien ovien politiikastaan ja että järjestö avaa itse Suomen ja Ruotsin hakemusten hyväksymisistä syntyneen umpisolmun.

– Itse haluan luottaa siihen, että Naton sisällä ratkaisut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä etenevät tämän kevään aikana. Mikäli näköpiirissä ei ole yhteisen jäsenyyshakemuksen etenemiselle tietä, niin viime kädessä Suomella tulee olla aika arvioida omaa jäsenyyshakemustaan. Mutta näen sen kuitenkin aivan liian aikaiseksi aloittaa keskustelua tästä vaihtoehdosta.

Karin mukaan asialla spekuloiminen tässä tilanteessa voi olla jopa vaarallista ja pelata Suomen ja Ruotsin yhteistä hakemista vastustavien pussiin.

Valiokunnassa vihreitä edustava Atte Harjanne korostaa hänkin sitä, että Suomen ja Ruotsin samanaikainen hyväksyminen olisi sekä molempien maiden että Naton etu.

– En näe syytä, miksi tämä asia ei tästä ratkeaisi. Tietysti esimerkiksi Turkin vaalit voivat vaikuttaa tähän dynamiikkaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?