IS:n tiedot: Sdp:n vaatimukset repivät hallitusta – kumppanit pitävät Krista Kiurun ”hihasta tullutta lukua” epä­realistisena

Sdp:n ajamaa sähkömallia arvostellaan liian kalliiksi. Hyvinvointialueille Sdp on vaatinut 700 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä alueille on kaavailtu 210 miljoonaa euroa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sosiaali- ja terveysministeriön mediatilaisuudessa Helsingissä 20. joulukuuta 2022.

24.1. 17:09

Pääministeripuolue Sdp:n vaatimukset ovat jumittaneet hallituksen lisätalous­arvioneuvotteluja, hallituslähteistä kerrotaan.

Sdp haluaa, että valtio korvaisi kotitalouksien marras-tammikuun sähkölaskuista 70 prosenttia omavastuun ylittävältä osalta.

Pääministeri Sanna Marin (sd) toi tämän kannan esiin myös IS:n vaalitentissä.

Kun hallitus ei päässyt sähköhyvityksen yksityiskohdista sopuun joulukuussa, lähti lausunnoille virkamiesesitys, jossa korvausprosentti oli 50. Omavastuuraja esityksessä oli 90 euroa.

Korvausprosentin nostamisen katsotaan palkitsevan niitä, jotka eivät ole säästäneet sähköä.

Demareiden ajamaa mallia pidetään myös liian kalliina ja sen katsotaan suosivan suurituloisempia, jotka käyttävät enemmän sähköä.

Kritiikkiä Sdp:tä kohtaan kuuluu esimerkiksi keskustan suunnasta.

– Demarit meinaavat lyödä touhua juntturaan, hallituslähde sanoo.

– Jos korvausprosentti nostettaisiin 70:ään, (sähkötukeen sovittu) 400 miljoonaa ei riittäisi alkuunkaan. Silloin pitäisi varmaankin korottaa merkittävästi omavastuuta, toinen hallituslähde katsoo.

Omavastuuosuuden nostaminen ei käy ainakaan vasemmistoliitolle.

Takautuvasti maksettava sähköhyvitys olisi enintään 700 euroa kuukaudessa – tukea voisi saada siis maksimissaan 2 800 euroa.

Sähköhyvitystä on valmisteltu kovalla kiireellä: elinkeinoministeri Mika Lintilältä (kesk) tuli toimeksianto valmistella uutta sähkötukimallia 13. joulukuuta.

Hallituksen sisältä myönnetään, ettei ”osumistarkkuus” ole niin hyvä kuin toivottaisiin. Sähköhyvityksen piirissä olisivat myös kesämökit ja muut vapaa-ajan asunnot.

– Eniten rahaa menee ylimpään kymmenykseen, koska tulot ja sähkönkulutus korreloivat aika vahvasti, hallituslähteistä kommentoidaan.

Hallituksen niin sanotut sähköministerit kokoontuvat tiistaina neuvottelemaan uuden sähkötuen yksityiskohdista. Kuvassa elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk). Ryhmään kuuluvat myös Hanna Sarkkinen (vas), Thomas Blomqvist, (r), Krista Mikkonen (vihr) ja Tuula Haatainen (sd).

Toinen hallituslähde huomauttaa, että sähköhyvityksestä hyötyvät myös pienituloisemmat kotitaloudet, joiden isot omakotitalot lämpiävät sähköllä.

Hyvityksen ulkopuolelle jäisivät ne, jotka ovat maksaneet sähköstään alle kymmenen senttiä kilowattitunnilta.

Hyvitys perustuu marras-tammikuun sähkölaskuihin.

Hyvityksen piirissä ovat siis myös ne, joiden sähkösopimus on vaihtunut kalliimpaan vuoden vaihteessa.

Nämä kotitaloudet eivät saa kuitenkaan hyvitystä marras-joulukuun ajalta, jos ne ovat olleet silloin vielä edullisten sähkösopimusten piirissä.

Sähköhyvitys sai lausuntokierroksella kritiikkiä yrityksiltä sekä alan edunvalvojalta Energiateollisuus ry:ltä, jonka mukaan on epätavallista, että julkinen hallintotehtävä, kuten valtion määräämien tukien jakaminen, säädetään yritysten velvollisuudeksi.

Energiateollisuuden mukaan olisi kohtuutonta, että valtio korvaisi yhtiöille vain sähköhyvityksen, mutta jättäisi huomioimatta sähkönmyyjille koituvat muut mittavat kustannukset, joita koituisi muun muassa järjestelmämuutoksista ja väliaikaisen henkilöstön palkkaamisesta.

– Yritykset ja heidän edunvalvojansa tekisivät työnsä huonosti, jos he eivät valittaisi siitä, että työn määrä lisääntyy, yksi näkemys hallituksen sisältä kuuluu.

Lintilä kertoi STT:lle pitävänsä energiayhtiöiden kritiikkiä odotettuna. Lintilän mukaan sähköhyvitys on etenemässä.

Sähköhyvitys on tarkoitus rahoittaa kehyksen ulkopuolelta. Rahoitusta tulee energiayhtiöiden windfall-verosta, mutta verotulot kertyisivät valtion budjettiin vasta 2024.

Sähkötuen ohella hallituksessa väännetään sote-rahoista.

Sdp on vaatinut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) suulla hyvinvointialueille 700 miljoonaa euroa hoitovelan korjaamiseksi.

700 miljoonaa euroa kuvaillaan ”Kiurun hihasta tulleena lukuna”, joka ei ole ollut missään vaiheessa realistisella pohjalla.

– Kiuru tuppaa demareiden touhua pyörittämään, moni muu olisi ollut tyytyväinen, IS:lle kommentoidaan.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) on vaatinut hoitovelan purkuun 700 miljoonaa euroa. Kiurun vaatimus ei ole menossa läpi, vaan hyvinvointialueet ovat saamassa selvästi pienemmän summan.

Tällä hetkellä hoitovelan korjaamiseen on kaavailtu IS:n tietojen mukaan 210 miljoonaa euroa.

Sdp ei tiettävästi pidä enää kiinni alkuperäisestä vaatimuksestaan, mutta vaatii ”tuntuvaa, isoa summaa”.

Maatalouteen on kaavailtu 110 miljoonan euron tukipakettia.

Sote- ja maatalousrahat on tarkoitus kattaa niin sanotuista jakamattomista varoista, jotka on tarkoitettu tämän vuoden kertaluonteisiin menoihin.

Rahaa on tarkoitus myöntää myös muun muassa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn.

Hallituslähteiden mukaan jakamattomia rahoja on noin 400 miljoonaa euroa.

Yhden lähteen mukaan ”isompiin numeroihin päätyy”, kun huomioidaan rahat, jotka otetaan peruuntuneista budjettilaeista.

– Lisätalousarviossa on viime vuonna annettuja budjettilakeja, joista on otettu rahat pois, kun käsittely eduskunnassa on venynyt. Nyt sitten annetaan tavallaan lisätalousarviosta uudestaan rahat niille, IS:lle kuvaillaan.

Hallituksen on määrä neuvotella lisätalousarviosta keskiviikkona.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?