Asiantuntija: Marin menetti ilmoituksellaan tärkeän neuvottelu­valtin – nämä ovat nyt vaihto­ehdot hallituspohjaksi

Puolueet ajavat kohti vasemmisto- ja oikeistoblokkeja, mutta ilmeisin hallitusvaihtoehto sekoittaisi blokit täysin.

Maria Ohisalo, Annika Saarikko, Petteri Orpo, Sanna Marin, Riikka Purra, Li Andersson, Anna-Maja Henriksson ja Sari Essayah käyvät taistelua äänistä ja hallitukseen pääsystä.

13.1. 6:05

Eduskuntavaalit käydään vasta huhtikuun alussa, mutta hallitusspekulaatiot ovat jo täydessä vauhdissa.

Puolueet ovat ryhtyneet ajamaan tilannetta kohti blokkivaalia. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi IS:n haastattelussa viikonloppuna, että kokoomus on valmis neuvottelemaan hallitusohjelmasta perussuomalaisten kanssa, mutta Sdp:n nykyisellä talouspolitiikan linjalla hallitusohjelmaa ei synny.

Lue lisää: Petteri Orpo ei näe enää esteitä hallitus­yhteistyölle perus­suomalaisten kanssa – Sdp:n politiikka ”ajaa maan vararikkoon”

Vastavetona Sdp:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin, vihreiden puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo ja vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson ilmoittivat IS:n vaalitentissä tiistaina, että he eivät lähde perussuomalaisten kanssa samaan hallitukseen.

– Aidosti tunnustan, että en näe Sdp:tä ja perussuomalaisia samassa hallituksessa, Marin sanoi.

Lue lisää: Sanna Marin ei näe Sdp:tä ja perussuomalaisia samassa hallituksessa

IS selvitti mahdolliset hallitusvaihtoehdot puolueiden asettamat reunaehdot huomioiden. IS on laskenut puolueiden paikkamäärät Ylen ja Helsingin Sanomien viimeisimpien puoluekannatusmittausten perusteella.

Oikeistohallitus

Viimeisimmät gallupit lupaavat kokoomukselle yli 50 paikkaa eduskuntaan. Yhdessä perussuomalaisten kanssa kokoomus yltäisi 90 paikkaan. Puolueet tarvitsisivat Rkp:n ja kristillisdemokraatit mukaan saadakseen kasaan niukan enemmistöhallituksen.

Rkp:n lähteminen mukaan samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa on kuitenkin epävarmaa. Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Anders Adlercreutzin mielestä sinipuna olisi suotavin vaihtoehto, mutta Rkp:n pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist ei sulkenut pois hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa Maaseudun Tulevaisuuden ja MTK:n vaalitentissä keskiviikkona. Hänen mukaansa hallitusohjelma ratkaisee.

Vähemmistöhallituskin, joka hakisi oppositiosta tukea eri kysymyksissä, saattaisi pakkoraossa olla yksi vaihtoehto.

Perusporvarihallitus

Kokoomus ja perussuomalaiset saisivat riittävän laajapohjaisen enemmistöhallituksen kasaan, jos keskusta suostuisi mukaan perusporvarihallitukseen. Keskustalle kannatusmittaukset ennakoivat vielä huonompaa vaalitulosta kuin vuonna 2019 ja liki kymmenen kansanedustajapaikan menetystä.

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko sanoi IS:n tentissä, että näin alhaisilla kannatusluvuilla on vaikea nähdä keskustaa hallituksessa, mutta puolue tavoittelee sitä, että suomalaisten luottamus keskustaan vahvistuu.

Keskustan puheenjohtajalla Annika Saarikolla on vaikea puntaroinnin paikka, sillä keskustaa tarvittaisiin monenlaisiin hallituspohjiin.

Punavihreä hallitus

Sdp, vihreät ja vasemmistoliitto virittäytyivät jo vasemmistoblokiksi ilmoittaessaan, että ne eivät lähde perussuomalaisten kanssa samaan hallitukseen. Nämä puolueet eivät kuitenkaan saisi kuin 72 paikkaa eduskuntaan tämänhetkisten gallupien mukaan. Vaikka Rkp lähtisi mukaan punavihreään hallitukseen, paikkamäärä ei vieläkään riittäisi.

Marin tarvitsisi keskustan mukaan, jotta nykyinen hallituspohja voisi jatkaa. Silloinkin hallituspuolueilla olisi vain niukka 105 paikan enemmistö eduskunnassa.

Sinipunahallitus

Vaikka kokoomus ja Sdp ovat tällä hetkellä hakeutumassa vastakkaisiin blokkeihin, paikkamäärien perusteella helpointa olisi muodostaa sinipunahallitus. Kokoomus ja Sdp saisivat nykyisillä gallupluvuilla 91 paikkaa. Yli sata paikkaa puolueet saisivat kasaan Rkp:n kanssa. Lähes 120 kansanedustajan enemmistöhallituksen muodostamiseen tarvittaisiin lisäksi vihreät tai vasemmistoliitto.

Kokoomuksella ja vasemmistoliitolla on kuitenkin vaikeuksia mahtua samaan hallitukseen. Vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen osa kokoomuslaisista katsoi, ettei kokoomuksen pidä mennä samaan hallitukseen vasemmistoliiton kanssa. Vihreiden ja Rkp:n kanssa yhteinen sävel löytyisi todennäköisesti helpommin.

Sinivihreä hallitus

Paikkamäärien perusteella myös sinivihreä hallitus olisi mahdollinen. Kokoomus, keskusta, vihreät, Rkp ja Kd pystyisivät muodostamaan niukan, 106 kansanedustajan enemmistöhallituksen. Hyvin niukka enemmistöhallitus saataisiin kasaan myös ilman Kd:tä, mutta silloin hallituksen takana olisi vain 102 kansanedustajaa.

Sinipunamulta

Jokerina hallitusvaihtoehtojen joukkoon voidaan nostaa vielä sinipunamultahallitus, sillä kokoomus, Sdp ja keskusta pystyisivät muodostamaan keskenään 114 paikan enemmistöhallituksen, mikäli keskusta lähtisi mukaan hallitukseen.

Kokoomuksen puheenjohtajalla Petteri Orpolla on valittavanaan kaksi hallituspohjaa, Sdp:n Sanna Marinilla ja perussuomalaisten Riikka Purralla vain yksi.

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä toteaa, että Sdp:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kieltäytyminen hallitusyhteistyöstä perussuomalaisten kanssa pitää kaiketi ottaa tosissaan.

– Sehän tarkoittaa sitä, että nykyisillä kannatusluvuilla näyttäisi jäävän kaksi perusvaihtoehtoa eli kokoomuksen ja perussuomalaisten ympärille rakentuva porvarivaihtoehto ja perinteinen sinipuna, joka rakentuu kokoomuksen ja Sdp:n ympärille, Jokisipilä sanoo ja lisää, että sinipunavaihtoehtoon on huomattavasti enemmän tulokkaita kuin perussuomalaisten ja kokoomuksen liittoon.

Jokisipilän mielestä kolmen puolueen ilmoitus saattaa olla vaalitaktisesti hyvä veto, sillä ne viestivät omille potentiaalisille äänestäjilleen olevansa monissa politiikan avainkysymyksissä aivan eri kannalla kuin perussuomalaiset.

Neuvottelutaktisesti puolueiden asema on kuitenkin heikentynyt, sillä puoluejohtajan kannalta paras tilanne on mennä hallitustunnusteluihin ja -ohjelma­neuvotteluihin siten, että kaikki mahdollisuudet ovat avoinna eikä mitään vaihtoehtoa ole suljettu pois.

– Jos Petteri Orpo on hallituksenmuodostaja, niin Sdp:llä ei ole mitään neuvotteluvalttia, kun se on ilmoittanut etukäteen, että perussuomalaisten kanssa ei hallitukseen mennä.

Sdp päästi siis kokoomuksen pelintekijän paikalle. Kokoomuksella on nyt kaksi eri vaihtoehtoa: porvaripohja ja sinipunapohja, mutta Sdp:llä vain yksi, sinipuna.

– Ulostulleet puolueet ovat liputtaneet itsensä nurkkaan. He tulevat hallitukseen ainoastaan siinä tapauksessa, että on syntymässä (Paavo) Lipposen (sd) tai (Jyrki) Kataisen (kok) hallituksen kaltainen sateenkaarikoalitio.

– Jos Petteri Orpo on hallituksenmuodostaja, niin Sdp:llä ei ole mitään neuvotteluvalttia, sanoo Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

Vaikka Sdp olisi hallituksenmuodostajan paikalla, niin pelikortit ovat kokoomuksen käsissä, sillä kokoomus tietää nyt, että Sdp ei lähde rakentamaan hallitusta perussuomalaisten kanssa.

– Tämä ennakoi, että on tulossa vaikeat ja monivaiheiset hallitustunnustelut. Puhdasta porvarihallitusta on vaikea muodostaa.

Kun kokoomus ja Sdp muodostivat vuonna 2011 yhteistä hallitusta Kataisen johdolla, neuvottelukierroksia käytiin useita. Perussuomalaiset eivät lähteneet hallitukseen. Sdp ja vasemmistoliitto kävelivät kertaalleen ulos neuvotteluista.

Keskusta olisi ollut rökäletappiosta huolimatta sittenkin valmis hallitukseen, mutta vihreiden puoluevaltuuskunta kaatoi sinivihreän hallituksen. Sen jälkeen Kataisen oli pakko palata neuvottelupöytään Sdp:n ja vasemmistoliiton entistä heikommassa neuvotteluasemassa.

On hyvin mahdollista, että keskustaa houkutellaan tälläkin kertaa hallitukseen. Jokisipilän mukaan vallitseva tunnelma puolueessa on, että keskusta teki viime vuosien isoimman strategisen virheen lähtemällä Juha Sipilän (kesk) hallituksen jälkeen toista aatteellista laitaa edustavaan vasemmistovetoiseen Marinin hallitukseen.

– Nyt osa on sitä mieltä, että jos kannatus on kymmenen prosentin tietämillä, mitään muuta vaihtoehtoa ei ole kuin mennä oppositioon. En nyt uskalla lähteä veikkaamaan, kuinka pieni todennäköisyys on, että keskusta jatkaisi edelleen hallituksessa, Jokisipilä sanoo.

Epätodennäköisenä Jokisipilä pitää sitä, että keskusta ja Sdp päätyisivät uudelleen samaan hallitukseen.

– Keskusta ja Sdp ovat saaneet tuntumaa toisistaan hallituskumppaneina neljän vuoden ajan, ja se ei vaikuta olleen kummallekaan osapuolelle helppoa.

Pieni mahdollisuus on siis, että keskusta lähtisi kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa hallitukseen.

– Vaikka he tulevat tekemään heikon tuloksen, ellei jotain käsittämätöntä ja ihmeellistä tapahdu, he saattavat löytää itsensä paikasta, jossa heillä on jälleen kerran vääntövoimaa neuvotteluissa. Saattaa syntyä tilanne, jossa hallitukseen lähteminen onkin houkutteleva vaihtoehto.

Jokisipilä uskoo, että kolmen suurimman puolueen kannatuslukemat laskevat vielä nykyisistä gallupluvuista. Se vaikuttaisi myös puolueiden paikkamääriin ja hallitusvaihtoehtoihin.

– Vuosina 2019, 2015 ja 2011 gallupjohtajien ja perinteisen kolmen suuren kannatusluvut ovat tulleet alas vaalipäivää kohti. Uskon, että kolmen kärjen osalta kilpailutilanne tulee kiristymään ja marginaalit saattavat olla todella pienet, kuten 2019, Jokisipilä sanoo.

Dosentti Hanna Wass on huolissaan matalasta äänestysprosentista ja sen vuoksi hänen mielestään perussuomalaisten poissulkeminen hallituksesta on ongelmallista.

Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass puolestaan pitää ongelmallisena kolmen puolueen irtisanoutumista hallitusyhteistyöstä perussuomalaisten kanssa.

– Tällä hetkellä kannatusmittausten perusteella perussuomalaiset on toiseksi suosituin puolue. Jos sanotaan heti kättelyssä, että heillä ei ole mahdollisuutta päästä monen puolueen kanssa hallitusneuvotteluihin, se tarkoittaa sitä, että puolueen potentiaalisilla kannattajilla ei ole suurta motivaatiota äänestää, koska on todennäköistä, että ääni menee hukkaan.

Wass on huolissaan matalasta äänestysprosentista ja demokratiasta.

– On paljon äänestäjiä, jotka eivät koe, että vaikuttamismahdollisuuksia on tarjolla.

Toisaalta hän näkee, että avoimuus on myös järkevää. Sillä osoitetaan, että ideologilla ja arvoilla on aidosti merkitystä ja äänestäjä kykenee hahmottamaan keskeisiä kysymyksiä, jotka yhdistävät ja erottavat puolueita.

– Mutta jos ilmoitukset kohdistuvat vain yhteen puolueeseen, se ajaa sen puolueen kannattajat hankalaan puntarointitilanteeseen.

Hän huomauttaa, että keskustelu pyörii nyt perussuomalaisten ympärillä. Sillä voi olla myös voimaannuttava vaikutus.

– Muut haluavat sulkea ulos, mutta täältä tullaan ja kyetään pyyhkimään pöytää muilla, Wass näkee.

Puolueiden paikkamäärät on laskettu Ylen ja HS:n gallupien keskiarvolla: kokoomus 23,25 %, Sdp 18,95 %, Ps 18,6 %, keskusta 10,4 %, vihreät 9,7 %, vasemmistoliitto 8,3 %, Rkp 4,15 %, Kd 3,15 %, Liike Nyt 1,55 % ja muut 1,95 %.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?