Näin Niinistön puhe erosi keskeisistä eurooppalaisista johtajista – yksi asia kiinnitti tutkijan huomion

Suomessa presidentin on luontevampaa käsitellä puheissaan myös pieleen menneitä asioita, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Minna Ålander.

2.1. 20:09

Asiantuntijan mukaan tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe poikkesi merkittävällä tavalla suurten Euroopan maiden johtajien, Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ja Saksan liittokansleri Olaf Scholzin vuodenvaihteen puheista.

Niinistö käsitteli uudenvuodenpuheessaan Venäjää ja sen Ukrainassa aloittamaa hyökkäyssotaa suorasanaisesti vertaamalla hyökkäystä talvisotaan ja presidentti Vladimir Putinia Josif Staliniin, joka teki aikoinaan virhearvion suomalaisten taistelutahdon suhteen.

– Jos Venäjä uskoi massiivisen uhan panevan Ukrainan nopeasti polvilleen, se teki pahan virhearvion, Niinistö totesi.

Osin korkealentoisessa puheessaan Niinistö sanoi Eurooppaa halkovan maantieteellisen rajan, käytännössä Venäjän rajan, erottavan toisistaan kaksi täysin erilaista maailmankuvaa.

– Rajan tällä puolen on mahdotonta edes kuvitella, että jonkun kansakunnan mieleen tulisi aloittaa sotiminen. Venäjän puolella rajaa asia on toisin, presidentti lausui.

Edellisvuoden puheellaan Niinistö nousi kansainvälisesti otsikoihin uhmattuaan Venäjän julkisesti esittämää uhkailua Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyyden hakemisesta.

– Oli jännittävää kuulla, mitä hän tällä kertaa sanoo, kun edellisvuonna puhe herätti niin paljon huomiota. Toisaalta odotettavissa oli, ettei mitään samatasoista tulla kuulemaan, koska Suomen Nato-hakemuskin toteutui vuoden kuluessa, sanoo tutkija Minna Ålander Ulkopoliittisesta instituutista.

Lue lisää: Niinistö toppuuttelee uuden­vuoden­puheestaan tehtyjä tulkintoja: ”Jos tilanne ja mielipiteeni muuttuu, niin ilmaisen sen selkeästi”

Sittemmin myös Suomen ulkopoliittisen johdon Venäjästä käyttämä kieli on muuttunut historiallisen suorapuheiseksi. IS:n tuoreeltaan haastattelemat tutkijat kertoivat havainneensa myös Niinistön uudenvuodenpuheessa selkeän käänteen: aiempi suoran syyttelyn ja arvostelun välttäminen vaihtui puheeseen autoritäärisyydestä ja pahuudesta, jolla viitattiin laajentumishaluiseen Venäjään.

Ålander kertoo kiinnittäneensä huomiota myös siihen, kuinka suorapuheisesti Niinistö arvioi lännen ja Suomen turvallisuuteen ja Venäjään liittyviä virhearvioita.

– Jos verrataan Scholziin ja Macroniin, niin Niinistön puhe keskittyi hyvin voimakkaasti turvallisuustilanteeseen ja se sisälsi paljon tällaista itsetutkiskelevaa yhteenvetoa. Hän kävi läpi sitä, missä oltiin väärässä ja miksi, ja miten asiat tulevat muuttumaan Venäjän hyökkäyksen myötä varsinkin Suomessa.

Toisaalta Niinistö muistutti Suomen olleen oikeassa päätettyään pitää omasta puolustuksestaan huolta.

Yhteenvedon Ranskan Macronin uudenvuodenpuheesta on julkaissut esimerkiksi ranskalaislehti Le Monde. Puheessaan Macron keskittyi Niinistöä huomattavasti enemmän Ranskan sisäpolitiikkaan ja kannusti kansalaisia yhtenäisyyteen vaikeana aikana. Hän myös kiitti ukrainalaisia urheudesta ja vakuutti Ranskan jatkavan Ukrainan tukemista.

– Macronille on tyypillistä puhua nimenomaan kotimaiselle yleisölle. Puheesta kuulee tarpeen vakuuttaa kansaa siitä, ettei ketään jätetä kriisissä yksin. Sekä Macron että Scholz luettelivat tapoja, joilla kansalaisia tuetaan energiakriisissä.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Minna Ålander sanoo presidentti Sauli Niinistön puheen sisältäneen myös kriittistä itsetutkiskelua.

Uutistoimisto AP:n referoimassa puheessa Saksan liittokansleri Scholz myös ylisti maansa edistymistä venäläisestä kaasusta irtautumisessa ja yleisesti siinä, kuinka kriisiajan haasteisiin on kyetty vastaamaan.

– Puheessa oli paljon saksalaisten selkääntaputtelua.

Ålanderin mukaan molempien johtajien kansalaisilleen lähettämä viesti oli sävyltään positiivisempi ja rohkaisevampi kuin Niinistöllä.

– Ehkä Suomessa on helpompi pitää puheita, jotka ovat realistisia ja joissa mennään myös siihen, mikä on mennyt väärin. Tällainen on meille muita maita tyypillisempää.

Lue lisää: Mitä Niinistö oikein tarkoitti? Puhui uuden­vuoden­puheessaan epelistä ja suden­kuopasta

Saksan Scholz on vuoden mittaan kerännyt runsaasti arvostelua ja syytöksiä haluttomuudesta tukea Ukrainaan sotilaallisesti. Erityisesti Saksan ulkopolitiikkaan erikoistunut Ålander arvioi liittokanslerin uudenvuodenpuheen jatkaneen jo aiemmin alkanutta linjaa, jossa Scholz pyrkii osoittamaan vahvaa tukeaan Ukrainalle.

– Alun hapuilun jälkeen hän on ollut kommunikatiivisesti hän on ollut huomattavasti parempi jo useamman kuukauden ajan. Hän on muistanut mainita Ukrainan joka tilanteessa ja muistanut painottaa tukea maalle. Häntä ovat selvästi jopa ärsyttäneet väitteet, ettei Saksa tukisi Ukrainaa.

Niinistön tapaan Scholzin Venäjästä käyttämä kieli on muuttunut kovemmaksi viime vuoden aikana. Myös Macron puhui puheessaan nimenomaan Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?