IS-kysely: Suomalaisilta väkevä viesti tulevalle hallitukselle – ”Huoli yllättävän jyrkkää”

Taloustutkimuksen kyselyn mukaan suomalaiset ovat huolissaan velanoton kiihtymisestä. Valtion talouden tasapainottamiseen parhaana keinona pidetään menojen leikkaamista.

28.12.2022 10:00

Suomalaiset vaativat seuraavaa hallitusta kääntämään valtion velkaantumisen laskuun ensi vaalikauden aikana. Tämä selviää IS:n Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä, jossa selvä enemmistö vastaajista toivoo huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen valtaan nousevan hallituksen puuttuvan huolestuttavasti kasvaneeseen velkaantumiseen.

Valtion velkaantuminen on kiihtynyt voimakkaasti koronakriisin alkamisen jälkeen ja jatkuu edelleen muun muassa Ukrainan sodan seurauksena kasvaneiden puolustusmenojen ja energian hintojen kompensoinnin vuoksi. Ensi vuoden budjettiesitys on 6,9 miljardia euroa alijäämäinen, ja se on tarkoitus kattaa pääosin velkarahalla.

Marraskuun lopussa valtion velka oli paisunut jo 142 miljardiin euroon. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan vuoden loppuun mennessä velkasaldo olisi jo 146 miljardia euroa.

Tutkimuksessa suomalaisia pyydettiin vastaamaan väittämään, jonka mukaan Suomen valtion velkaantuminen on käännettävä laskuun ensi vaalikaudella. Vastaajista 45 prosenttia oli väittämän kanssa täysin samaa mieltä ja 36 prosenttia jokseenkin samaa mieltä. Jokseenkin eri mieltä oli 11 ja täysin eri mieltä vain kaksi prosenttia vastaajista.

– Tämä on todella vahva viesti siitä, että valtionvelka pelottaa suomalaisia ja että velkaantumisen nykyinen tahti ei voi jatkua, sanoo Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen.

VM:n ennusteen mukaan Suomen valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen kohoaisi jo 56 prosenttiin vuoden loppuun mennessä. Velkasuhteen kehitys on jo saanut Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n varoittamaan Suomea riskien kasvusta.

– Kreikan tie pelottaa suomalaisia, jotka ovat muutenkin tällaista suu säkkiä myöten -kansaa. Meillä on jo vanhastaan ollut se ajatus, että ei saisi elää yli varojen ja samaa odotetaan myös valtiolta.

Miehet kannattavat hieman naisia enemmän velanoton nopeaa taittamista. Miehistä lähes puolet, 49 prosenttia, oli väitteen kanssa täysin samaa mieltä ja 35 prosenttia jokseenkin samaa mieltä. Myös naisilla kannatus oli varsin vahvaa, sillä 42 prosenttia oli täysin ja 38 prosenttia jokseenkin samaa mieltä.

Lue lisää: Kansa jakoi ministereille kouluarvosanat – voittajan tulos hämmästytti tutkijankin: ”Varsin poikkeuksellista”

Rahkosen mielestä on ristiriitaista, että valtionvelan ja julkisten menojen leikkaukset nauttivat vahvaa kannatusta samaan aikaan, kun pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen elvyttävä politiikka on ollut varsin suosittua. Hallitus on tällä kaudella jakanut suomalaisille esimerkiksi koronatukia, energiarahaa ja ylimääräisiä lapsilisiä.

– Tuet kyllä kelpaavat, kun ne sattuvat omalle kohdalle. Sellainen hallitus, joka kääntää velkaantumisen laskuun, ei todennäköisesti tule olemaan kovin suosittu, koska se merkitsee tiukennuksia kansalaisille.

Rahkonen myös huomauttaa, että kansainvälisesti tarkasteltuna Suomen velkaantuminen on ollut varsin maltillista.

– Sikäli tämä kyselyssä välittyvä huoli asiasta on yllättävän jyrkkää. Kyseessä voi olla enemmänkin toive ja tavoitetila kuin realistinen tavoite. Halutaan, että otetaan aiempaa vähemmän velkaa.

Suomalaisten huoli velkaantumisesta näyttää kasvavan iän karttuessa. Kyselyssä 65–79-vuotiaista peräti 88 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että seuraavan hallituksen on lopetettava velkaantuminen.

Toisaalta kannatus oli tasaisen vahvaa myös nuoremmissa ikäryhmissä. Jo nuorimmassa, 15–24-vuotiaiden kategoriassa täysin tai jokseenkin samaa mieltä olleiden osuus oli 70 prosenttia.

– Eläkeläisillä mukana on varmasti aitoa huolta tulevista sukupolvista. Ja toki velkaantumisen tilanne ehtii koskea myös heitä itseäänkin.

Ammattiryhmistä velkaantumisen taittamista tukevat voimakkaimmin yrittäjät, joista 71 prosenttia oli täysin ja 21 prosenttia jokseenkin samaa mieltä. Huoli velkaantumisesta näyttää liittyvän korkeampaan tulotasoon ja yhteiskunnalliseen asemaan: johtavassa asemassa työskentelevät ja ylemmät toimihenkilöt kannattivat velkaantumisen lopettamista vahvemmin kuin työntekijät tai alemmat toimihenkilöt.

Myös maanviljelijät ja eläkeläiset olivat vahvasti väitteen kannalla. Vähiten velkaantuminen huolettaa työttömiä, joista yli neljännes oli jokseenkin tai täysin eri mieltä väitteen kanssa.

Velkaantumisen nopea taittaminen oli kyselyssä varsin suosittua koulutustaustasta riippumatta. Suosituinta tämä oli perus- tai kansakoulun käyneiden sekä ammattikorkeakoulussa opiskelleiden keskuudessa.

Tuet kyllä kelpaavat, kun ne sattuvat omalle kohdalle.

Tulotaso näyttää vaikuttavan siihen, kuinka huolissaan suomalaiset velkaantumisesta ovat. Kyselyssä velkaantumisen taittamisen kannatus nousi tasaisesti tulojen myötä. Alle 10 000 euroa vuodessa tienaavissa talouksissa 71 prosenttia oli väitteen kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä ja 26 prosenttia jokseenkin tai täysin samaa mieltä. Ylimmässä, yli 70 000 euroa tienaavassa luokassa luvut olivat 84 ja 13 prosenttia.

Suurimmat erot kyselyssä syntyivät puoluekannan perusteella. Kokoomuksen kannattajista peräti 97 prosenttia on täysin tai osittain velkaantumisen taittamisen kannalla.

– Kokoomukselle asia näyttää olevan aivan erityisen tärkeä, ja se tulee varmasti olemaan tärkeä vaaliteema. Perussuomalaiset tulee tässä asiassa kakkosena, Rahkonen sanoo.

Nykyisen pääministeripuolueen Sdp:n kannattajat taas eivät näe velkaantumista yhtä suurena ongelmana, sillä heistä vain 73 prosenttia on täysin tai osittain samaa mieltä. Vähäisintä kannatusta velkaantumisen lopettaminen on vasemmistoliitossa.

– Kyselyssä näkyy selkeästi porvaririntaman ero vihreisiin ja vasemmistoon.

Kyselyssä suomalaisilta tiedusteltiin myös, mitkä heidän mielestään olisivat paras ja vastaavasti huonoin keino valtion talouden saamiseksi tasapainoon. Vaihtoehdoiksi vastaajille annettiin julkisten menojen leikkaaminen, verojen korottaminen sekä velanotto.

Vastaajista selvä enemmistö, 57 prosenttia, valitsi ensisijaiseksi keinoksi menojen leikkaamisen. Veroja korottamalla taloutta tasapainottaisi 25 prosenttia eli joka neljäs suomalainen. Velanoton jatkamista ykkösvaihtoehtona kannatti vain kahdeksan prosenttia vastaajista.

– Onhan tämä aika vahva poliittinen viesti, Rahkonen kommentoi.

Miehistä hieman suurempi osa, 65 prosenttia, oli menoleikkausten kannalla kuin naisista, joista 49 prosenttia kannatti niitä. Miehistä 6 ja naisista 10 prosenttia oli lisävelanoton kannalla.

Eri ikäryhmistä menojen leikkaamista kannatti eniten vanhin, 65–79-vuotiaiden vastaajajoukko. Vähiten leikkauksia ja eniten velanoton lisäämistä tukivat nuoret aikuiset eli 25–34-vuotiaat.

Ammateittain suurimpia leikkausten kannattajia olivat maanviljelijät, joista 78 prosenttia piti julkisten menojen leikkaamista parhaana vaihtoehtona. Lisävelkaa ensisijaisena keinona ei maanviljelijöissä kannatettu ollenkaan. Verojen korottamista suosivat eniten opiskelijat, työttömät sekä ylemmät toimihenkilöt ja asiantuntijat.

Leikkausten suosio ensisijaisena tasapainotuskeinona kasvaa tasaisesti talouden yhteenlaskettujen tulojen myötä. Veronkorotukset ovat suosituin keino ylioppilaiden ja yliopistotaustaisten, menoleikkaukset taas ammatti-, teknisen- tai kauppakoulun sekä ammattikorkeakoulun käyneillä.

Puoluekannalla on suuri merkitys myös näkemyksiin talouden tasapainotuskeinoista. Kokoomuslaisista 86 ja perussuomalaisista 81 prosenttia on ensisijaisesti leikkausten kannalla. Niitä kannattaa selvästi suurin osa myös kristillisdemokraateista (79 %) ja keskustalaisista (72 %).

Vasemmistoliiton äänestäjistä taas 64 prosenttia turvautuisi ensisijaisesti veronkorotuksiin. Niiden kannatus on suurinta myös Sdp:ssä (49 %) ja vihreissä (45 %).

Rahkosen mukaan talouden tasapainotuksen keinoissa suomalaiset näyttävät jakaantuvan kahteen selkeään poliittiseen blokkiin Ruotsin tapaan.

– Näissä isoissa kysymyksissä jakaudutaan selvästi kahteen leiriin.

Huonointa vaihtoehtoa talouden tasapainottamiseksi kysyttäessä vastaukset jakautuvat tasaisemmin. Verojen korottamista ja lisävelanottoa karsasti molempia 35 prosenttia ja julkisten menojen leikkaamista 24 prosenttia vastaajista.

Kokoomuksen äänestäjistä hieman suurempi osuus piti velanottoa verojen kiristämistä huonompana ratkaisuna. Perussuomalaiset oli erityisesti verojen korottamista ja Sdp menoleikkausten lisäämistä vastaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?