Ilta-Sanomat on saanut käyttöönsä jälleen tuoreet tiedot suomalaisten ay-keskusjärjestön jäsenmääristä – ja SAK:n jäsenmäärä jatkaa kuihtumistaan.
SAK:n – siis SAK:laisten liittojen – jäsenmäärä on kutistunut vuodessa 17 940:llä.
SAK:lla ei ole henkilöjäseniä, vaan jäsenyys tulee ammattiliittojen kautta.
Surkea trendi on jatkunut pitkään.
Nyt SAK:n liitoissa on 530 993 palkansaajajäsentä. Kahdeksassa vuodessa jäsenmäärä on pudonnut liki 200 000:lla. Takavuosina SAK mainosti edustavansa miljoonaa palkansaajaa.
Nyt luvuissa on kyse siis palkansaajajäsenistä, ei esimerkiksi eläkeläis- tai opiskelijajäsenistä.
Vain akavalaisissa liitoissa jäsenmäärä kasvaa. Akavan jäsenmäärä on nyt 440 712, vuodessa nousua oli 4 076 jäsenen verran
STTK:n liittojen jäsenmäärä tippui 4 779:llä ja on nyt 308 611.
”Erityistä huomiota kiinnittää jälleen siis SAK:n jäsenmäärän lasku, vuosien varrella voi puhua romahduksesta.
Ilta-Sanomat on seurannut vuosittain suomalaisten ay-keskusjärjestöjen eli SAK:n, STTK:n ja Akavan edustamien liittojen jäsenmäärien kehitystä.
Erityistä huomiota kiinnittää jälleen siis SAK:n jäsenmäärän lasku, vuosien varrella voi puhua romahduksesta.
Seuranta on tehty niiden lukujen perusteella, joita keskusjärjestöt toimittavat vuosittain eurooppalaiselle keskusjärjestölleen, Euroopan ammatilliselle yhteisjärjestölle EAY:lle (European Trade Union Confederation ETUC).
Syksyllä EAY:lle toimitetut luvut ovat aitoja palkansaajalukuja, sillä niistä on siivottu pois eläkeläis-, opiskelija- ja vapaajäsenet.
”Turhasta” ei EAY:lle kannata maksaa, vaikka opiskelijoiden ja eläkeläisten varassa jäsenlukuja saataisiinkin kotimaisessa käytössä kuulostamaan komeammalta.
Viime kädessä keskusjärjestöt ja ammattiliitot eivät ole opiskelija- tai eläkeläisjärjestöjä, vaan nimenomaan palkansaajajärjestöjä – vaikka nykyään roolit usein sekoittuvatkin.
Akava on Sture Fjäderin (kok) päättyneellä puheenjohtajakaudella nostanut kymmenessä vuodessa jäsenmääräänsä noin 60 000:lla.
Marraskuussa Akava valitsi puheenjohtajakseen Maria Löfgrenin. Fjäder pyrkii eduskuntaan kokoomuksen listoilta Uudeltamaalta, samoin kuin SAK:n edellinen puheenjohtaja Lauri Lyly (sd) demarien listoilta Pirkanmaalta.
Antti Palolan (sd) johtamassa STTK:ssa siivottiin ”turhia” jäseniä jo 2017, mutta silti STTK:n joukot hupenivat vuodessa liki 5 000:lla
Nettisivuillaan Jarkko Elorannan (sd) johtama SAK kertoo tällaisen version jäsenmäärästään:
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK edustaa 18:aa ammattiliittoa ja niiden yli 800 000:ta jäsentä. SAK:lla ei ole henkilöjäseniä, vaan jäseniämme ovat työehtosopimuksia neuvottelevat ammattiliitot.
Eli EAY:lle ilmoitettujen lukujen ja SAK:n julkisuuteen tarjoamien lukujen haitari on satojentuhansien suuruinen.
Tämä on suurin syy, miksi keskusjärjestöt pyrkivät pitämään EYA:lle toimittamansa luvut visusti piilossa ja pois julkisuudesta.
IS on saanut luvut käyttöönsä jo useana vuonna peräkkäin.
Varsinaisesti jäsenkato näkyy siis liitoissa.
Järjestäytymisaste laskee.
”Todennäköisesti ensi vuoden aikana YTK:n jäsenmäärä ohittaa SAK:laisten liittojen palkansaajajäsenten määrän.
Suurin yksittäinen syy siihen on se, että yhä useampi palkansaaja on todennut, ettei työttömyyskassaan kuuluakseen tarvitse olla ammattiliiton jäsen.
Pelkkä kassajäsenyys riittää ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.
Siksi esimerkiksi työttömyyskassoista suurin eli YTK Työttömyyskassa on lisännyt koko ajan jäsenmääräänsä. Todennäköisesti ensi vuoden aikana YTK:n jäsenmäärä ohittaa SAK:laisten liittojen palkansaajajäsenten määrän.
Joulukuun tietojen mukaan YTK:lla on nyt 517 318 jäsentä eli ero SAK:hon ei ole suuri.
SAK:n keskusjärjestömerkitystä on syönyt myös se, että Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) kieltäytyi 2016 neuvottelemasta enää tulopoliittisista kokonaisratkaisuista (Tupo).
Myös liittojen poliittisuus saattaa karkottaa palkansaajia.
SAK:lainen palkansaajaliike tukee vaaleissa peittelemättömästi vasemmistopuolueiden ja niiden ehdokkaiden vaalityötä jäseniltä kerätyillä verottomilla jäsenmaksutuloilla – jäsenten puoluekannasta riippumatta.
Poikkeus on tosin esimerkiksi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, joka tukee ehdokkaita laajemminkin.
Viime eduskuntavaalien alla SAK:laisen ay-liikkeen sisälle perustettiin Vapaiden valtakunta -liike, jossa toimii useita SAK:n jäsenliittoja ja joka ohjasi tukeaan sen hyväksi katsomille ehdokkaille.
IS:n tietojen mukaan kokemukset olivat niin huonoja ja toiminta niin salamyhkäistä, että liikkeen toiminta on haudattu kaikessa hiljaisuudessa.
SAK:laisille liitoille rahaa, huomattavia summia, tulee myös verovapaina osinkoina pörssiyhtiö Kojamon kautta. Viime vuonna esimerkiksi SAK:lainen Teollisuusliitto löi rahaksi osakekaupoilla ja osingoilla:
Elinkeinoelämä perusti puolestaan kolmisen vuotta sitten Pro Markkinatalous -yhdistyksen, joka toimii Etelärannan työnantajapalatsista käsin.
Se antaa tukensa ”markkinataloutta ymmärtäville, sitä kannattaville ja edistäville tahoille”.