Ulkoministeri Haavisto: Eduskunta voi hyväksyä Nato-lain, vaikka Unkarin ja Turkin ratifioinnit puuttuisivat

Puhemies Vanhanen puolestaan arveli, että eduskunta ei voi äänestää Nato-jäsenyydestä ennen kaikkien jäsenmaiden hyväksyntää.

Ulkoministeri Pekka Haaviston arvion mukaan eduskunta voisi äänestää Nato-jäsenyydestä, vaikka kaikki Nato-maat eivät olisi Suomea ratifioineet. Puhemies Matti Vanhanen arvioi, että prosessissa joudutaan odottamaan loppusuoralla kaikkien 30:n maan hyväksyntää ennen kuin voidaan äänestää. Presidentti Sauli Niinistö toivoi, että hallitus toisi lain eduskuntaa pikapuoliin.

24.11. 19:18

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) uskoi, että Suomi ja eduskunta voisi hyväksyä Nato-jäsenyyden ilman kaikkien jäsenmaiden hyväksyntää.

– Olemme tarkastelleet juridisesti, miten se (Nato-lain hyväksyminen eduskunnassa) suhtautuu näihin vielä puuttuviin ratifiointeihin, Turkin ja Unkarin.

– Tälle kansalliselle käsittelylle ei ole estettä. Koska aikanaan liittymisasiakirjan tallennus Washingtoniin – se edellyttää, että kaikki maat ovat ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyden, Haavisto sanoi IS:lle.

Voiko valiokunta siis laatia Nato-laista mietinnön ja eduskunta siitä äänestää? Mikä käsitys ulkoministeriössä on?

– Tämä täytyy juristeilta tarkastaa. Minulla on sellainen käsitys, että kotimaiset toimet on mahdollista aika pitkälle siitä huolimatta, että kaikkia ratifiointeja ei vielä ole, Haavisto vastasi.

– Koska se varsinainen hetki on tietysti se, kun Nato kutsuu Suomen jäseneksi ja Suomi tallettaa liittymisasiakirjan Washingtoniin, Haavisto sanoi.

Haaviston arvion mukaan eduskunta siis voi hyväksyä Nato-lain tällä vaalikaudella, vaikka Turkki tai Unkari ei olisi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä ratifioinut.

– Minulla on se käsitys, että Natoon liittyneissä maissa on viety tämä kansallinen prosessi läpi sillä välin, kun on odotettu ratifiointeja. Se on järkevä siltä kannalta, että liittymisaikataulu ei jäisi meistä millään tavalla kiinni, Haavisto totesi.

Ulkoministeri Pekka Haavisto arvoi, että eduskunta voi tällä vaalikaudella äänestää Suomen Nato-jäsenyyden hyväksymisestä, vaikka Turkki ja/tai Unkari eivät olisi Suomen jäsenyyttää puolustusliitossa vielä hyväksyneet.

Asia ei ole yksinkertainen.

Vaikka Haavisto arveli mahdolliseksi sen, että eduskunta vie prosessin loppuun asti, ilman Turkin ja Unkarin ratifiointeja – eduskunnassa tätä ei ole vielä selvitetty.

Voi olla, että eduskunta joutuu odottamaan, kunnes niin Unkari kuin Turkki on jäsenyyden ratifioinut ennen kuin eduskunta voi Nato-jäsenyydestä ja Suomi tältä osin Nato-lain hyväksyä.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) sanoo IS:lle, että eduskunnassa ei ole vielä käyty keskustelua siitä, miten jäsenyysprosessin loppuvaiheessa menetellään.

– Sitä ei ole keskustelu eduskunnan sisällä, voiko mietintövaliokunta antaa lopullisen mietinnön ennen kaikkien maiden ratifiointeja, Vanhanen sanoi.

– Minulla on se käsitys, että jäsenyyttä ei voida toteuttaa ennen kuin kaikki jäsenmaat ovat ratifioineet, Vanhanen jatkoi.

Eli lopullista mietintöä ei saliin voisi tuoda ja siitä keskustella ja äänestää ennen kuin Turkki ja Unkari ovat ratifioineet Suomen Nato-jäsenyyden?

– Minulla ei ole siihen vastausta, ei olla vielä siinä vaiheessa. Minun ajatus on, että kaikki voisi olla valmiina sitä päivää varten, kun Unkarista ja Turkista tulee ratifiointipäätös, Vanhanen kertoi.

– Kun se on tullut, heti sen jälkeen tehtäisiin viimeiset muodolliset päätökset. Kaikki asiantuntijat olisi kuultu, valiokunnat olisivat antaneet lausuntonsa. Että piste ja nuijankopautus puuttuisivat, Vanhanen hahmotteli.

Puhemies Matti Vanhasen mukaan ajatus on ollut, että eduskunnan valiokunnat valmistelisivat Nato-lain valmiiksi ja eduskunnan lopullinen silaus ja äänestykset jäävät odottamaan päivää, jolloin Unkari ja Turkki ovat Suomen Nato-jäsenyyden ratifioineet

Jos Nato-prosessissa eduskunnalla olisi mietintö valmiina ja odotettaisiin viimeistä ratifiointia, loppusuoraan menisi 3–4 päivää: mietinnöstä keskustelu, äänestys salissa ja presidentin hyväksyntä.

Eli toisen vaihtoehdon mukaan eduskunnalla olisi Nato-mietintö valmiina ja odotettaisiin vain sitä, jolloin kaikki 30 Nato-maata ovat ratifioineet Suomen Nato-jäsenyyden. Tämän jälkeen mietintö tulisi saliin ja prosessi olisi 3–4 päivässä maalissa.

Missä vaiheessa Nato-laki nyt on?

Eilen keskiviikkona päättyi lausuntokierros lakiesityksestä.

Tasavallan presidentin kanslia, presidentti Sauli Niinistö toivoi omassa lausunnossaan lakiluonnoksesta, että hallitus toisi mahdollisimman pian Nato-lain eduskuntaan, riippumatta Unkarin ja Turkin ratifioinneista.

Ulkoministeriö valmistelee Nato-lain ja ulkoministeri Haavisto lupaili tuoda lakiesityksen valtioneuvoston istuntoon ja sieltä eduskuntaan ensi kuun alkupuolella.

– On periaatteessa tekninen valmius antaa se eduskunnalle joulukuun alkupuolella. Virkamiehet työstävät muutoksia ja ne täytyy hallituksessa käydä läpi. Hallituksessa ei ole tarkkaa päivämäärää, milloin laki annettaisiin, Haavisto sanoi IS:lle.

Haavisto siis tuo lakiesityksen valtioneuvoston istuntoon, se siellä hyväksytään ja lähetetään eduskuntaan.

Eduskunnassa laista käydään ensin lähetekeskustelu ja lähetetään valiokuntiin käsiteltäväksi.

Kun mietintövaliokunta on saanut mietintönsä valmiiksi, mietintö tuodaan uudelleen saliin, siitä keskustellaan ja lopuksi äänestetään ja viedään presidentin allekirjoitettavaksi – tai tehdään mietintö valmiiksi ja jäädään odottamaan kaikkien Nato-maiden ratifiointia.

Aikaa Nato-prosessin loppuunsaattamiseen on tällä eduskunnalla ja hallituksella maaliskuun alkuun, tai aprillipäivään.

Tämän vaalikauden viimeinen istunto on maaliskuun 3. päivä. Eduskuntavaalit pidetään 2. päivä huhtikuuta.

Ulkoministeri Haaviston mukaan Nato-laki ei raukene, vaikka päätöstä jäsenyydestä ei tällä vaavikaudella ehdittäisi tehdä.

– Asia ei myöskään raukea valtiopäivien välillä, jos se venyy hyvin pitkään, Haavisto sanoi.

Vaikka tämä eduskunta ei Nato-lakia voisi käsitellä loppuun asti, seuraava eduskunta voisi samoilla nuoteilla lain ensi vaalikaudella hyväksyä?

– Tämä on minun käsitykseni, Haavisto uskoi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?