Eduskunnan keskustelu saamelais­käräjä­laista oli lyhyt ja kiivas – väli­huudoilta ei todellakaan vältytty

Keskustelu saamelaiskäräjälaista jäi torsoksi, koska eduskunta pui asiaa tiistaina vain kolme varttia.

Saamelaiskäräjälaki oli tänään ensi kertaa eduskunnan käsittelyssä. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on lain valmistellut ja sen eduskunnalle esitteli, äänekkäin lakiehdotuksen vastustaja tänään oli keskustan Mikko Kärnä.

22.11. 18:27

Tuskin mikään muu lähiaikoina on herättänyt sisäpolitiikassa yhtä paljon tunteita kuin saamelaiskäräjälaki.

Hallituksen esitys tuli vihdoin tiistaina iltapäivällä eduskunnan keskusteltavaksi, mutta keskustelua ei käyty kuin 45 minuuttia.

Hallituspuolueista keskusta vastustaa lakiesitystä, ja äänekkäimmin esitystä salissa vastusti kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk) jatkuvilla välihuudoillaan jo oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r) avauspuheenvuoron aikana.

– Jatkossa kyse olisi nimenomaan vaaliluetteloon merkitsemisestä, ei siitä, ketä on pidettävä ylipäänsä saamelaisena, Henriksson sanoi.

– Kastijärjestelmä, Kärnä huusi väliin.

– Niin sanottu lappalaiskriteeri ehdotetaan poistettavaksi ja kielikriteeriin esitetään lisättäväksi neljäs sukupolvi, Henriksson jatkoi.

Kansanedustaja Mikko Kärnä heitteli koko keskustelun ajan välihuutojaan saamelaiskäräjälain puolustajien puheenvuorojen aikana.

Saamelaiskäräjälakia on yritetty muuttaa kolmen hallituksen aikana, ja Suomi on saanut YK:lta moitteet saamelaiskäräjälain syrjivistä pykälistä.

Hallituksen esityksessä laista poistettaisiin niin sanottu lappalaispykälä, joka perustuu vanhoihin maa-, veronkanto- tai henkikirjoihin. Saamelaiskäräjälain vaalikelpoisuus määrittelee, kuka voi asettua ehdolle saamelaiskäräjille.

Hallituksen esityksen mukaan jatkossa vaalikelpoisuus määritettäisiin saamen kielen perusteella. Vaalikelpoisia olisivat ihmiset, jotka itse tai joiden vanhemmista ja isovanhemmista ainakin yksi puhuu ensimmäisenä kielenään saamea.

– Kehotan kaikkia kansanedustajia hankkimaan päätöksenteon tueksi faktapohjaista tietoa ennen kannan muodostamista, Henriksson totesi avauspuheenvuorossaan ennen lyhyehköä keskustelua.

Keskustelussa lain puolustajat perustelivat ensin puoli tuntia, miten ja miksi saamelaiskäräjälakia muutetaan.

– Saamelaiskäräjälaki halutaan esittää monimutkaisena asiana, mutta pääkysymys on lopulta hyvin yksinkertainen: nykylaki on auttamatta vanhentunut ja aiheuttanut vakavia tulkintaongelmia, Bella Forsgrén (vihr) sanoi.

– 90-luvulla lakiin lisättiin ilman saamelaisten hyväksyntää kriteeri siitä, että vaaliluetteloon pääsi tunturi‑, metsä‑ tai kalastajalappalaiseksi merkittyjen henkilöiden jälkeläisiä maa‑, veronkanto‑ tai henkikirjojen perusteella. Tämä kriteeri liittyy siis elinkeinoon, eikä asiakirjamerkintä sellaisenaan välttämättä osoita rekisteriin merkityn henkilön olleen saamelainen, kansanedustaja Veronika Honkasalo (vas) totesi.

Lain puolustajat muistuttivat, että saamelaiskäräjät saavat itse äänestää asiasta, yksimielisyyttä on mahdoton edellyttää, koska sitä ei ole eduskunnassakaan juuri missään asiassa.

Saamelaiskäräjälaista kuultiin kritiikkiä vasta puolen tunnin jälkeen, kun alkoi vartin debatti.

Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk) kritisoi esitystä siitä, että se ei poista jännitteitä vaan lisää niitä.

– Norjassa ei ole tapauksia, että vaaliluetteloon merkitsemisestä olisi valitettu, toisin on Suomessa. Norjassa on erittäin laaja hyväksyntä itseidentifikaatiolle. Ruotsissa metsäsaamelaiset on tunnustettu saamelaisvähemmistö, näin ei ole Suomessa, Kulmuni muistutti.

Lapin toinen keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä piti debatin tunteikkaimman minuutin puheenvuoron.

– Tämä keskustelu tekee minut suunnattoman surulliseksi. En olisi koskaan uskonut, että joudun käsittelemään Suomen eduskunnassa kansanedustajana lakiesitystä, jolla pyritään viemään poliittiset oikeudet sellaisilta henkilöiltä, joita valtio on kohdellut kaikista heikoimmin. Heitä, joita on suomalaistettu kaikista eniten, heistä ollaan tekemässä toisen kerroksen kansalaisia, joilla ei ole oikeutta päättää ja osallistua alkuperäiskansan kulttuuri-itsehallintoon.

– Pyydän anteeksi suurelta joukolta inarinsaamelaisia ja metsäsaamelaisia, jotka seuraavat tätä keskustelua, että joudutte kuuntelemaan tällaista ja tällaista puhetta kollegoilta, miten saamelaiskäräjillä henkilöt tekeytyvät saamelaisiksi ja miten sinne suomalaiset muka soluttautuvat. Millekään tällaiselle ei ole perusteita.

Oikeusministeri Henriksson oikaisi mielestään keskustelussa esiintyviä vääriä väitteitä.

– Tässä ei olla poistamassa ketään vaaliluettelosta.

– Tässä ei ole kyse maaoikeuksista.

– Lappalaiskriteerissä on se ongelma, että näissä vanhoissa veronkantokirjoissa, sukukirjoissa, on voinut olla myös ihmisiä, jotka ovat kyllä harjoittaneet poronhoitoa esimerkiksi, mutta eivät ole etnisesti olleet saamelaisia. Sen takia Suomi on näitä moitteita saanut, Henriksson luetteli.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson vakuutti, että saamelaiskäräjien vaaliluettelosta ei olla poistamassa ketään ja kyse ei ole maaoikeuksista.

Kokoomuksen kantaa ei vielä eilen selkeästi saatu. Kansanedustaja Heikki Autto (kok) Lapista oli tyytymätön hallituksen lakiesitykseen.

– Tästäkin saataisiin sovittua, jos vähän käyttäisimme siihen aikaa ja vaivaa, Autto muotoili.

Eduskunta jatkaa keskustelua saamelaiskäräjälaista todennäköisesti keskiviikkona. Kun keskustelu on käyty, lakiesitys lähtee perustuslakivaliokuntaan, joka laatii mietinnön asiasta.

Jos lakiesitys läpäisee perustuslakivaliokunnan seulan, ja se ehtii saada mietintönsä valmiiksi helmikuussa, eduskunta pääsee äänestämään saamelaiskäräjälaista ennen kuin eduskunta jää maaliskuussa vaalitauolle.

Hallituksen lakiesitys tulee kaatumaan äänestyksessä, kun hallituspuolue keskusta on lakia vastaan ja jos oppositio on tapansa mukaan hallituksen esityksiä vastaan.

Tämän päivän keskustelun kolmen vartin aikarajan syynä oli se, että eduskunnan istunto päättyi poikkeuksellisesti jo kello 17, koska kansanedustajat menivät illaksi Kansallisoopperaan katsomaan Innocence-oopperaa.

Eduskunnan tapana on ollut käydä valtiopäivien avajaispäivänä oopperassa, mutta koronapandemian vuoksi ooppera on jäänyt väliin viime ja tämän vuoden helmikuussa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?