IS:n presidentti­­kyselyssä yllätys­ykkönen: ”Voi pyhä jysäys”

Kolme selkeästi suosituinta presidenttiehdokasta ovat Mika Aaltola, Pekka Haavisto ja Olli Rehn.

IS:n presidenttikyselyn kärkikolmikko on liki tasoissa. Upin johtaja Mika Aaltola on noussut ykköseksi, ulkoministeri Pekka Haavisto pysyi kakkosena ja pari vuotta ykköspaikkaa pitänyt Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn putosi kolmanneksi.

21.10. 5:00

Presidenttikyselyn kärkipaikalla on nyt ensi kertaa Suomessa politiikan ulkopuolinen henkilö.

IS:n presidenttikyselyn suosituin ehdokas kansan mielestä tällä hetkellä on Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.

– Voi pyhä jysäys, mitkä tulokset! Meinasin lentää selälleni. Puolueiden ulkopuolinen ehdokas on korkeimmalla: on tämä aika tavatonta, IS:n presidenttikyselyn tehneen Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen kuvaili tutkimustulosta.

IS:n presidenttikyselyssä haastateltaville annettiin 30 nimeä ja kysyttiin, keitä heistä voisit kuvitella äänestäväsi vuoden 2024 presidentinvaaleissa.

Lue lisää: Mika Aaltola IS:n presidentti­kyselyn jymy-yllätyksestä: ”Mairittelee, mutta samalla myös huolettaa”

Kyselyn ykkönen oli Aaltola, jota voisi kuvitella äänestävänsä 44 prosenttia suomalaisista. Toisena oli ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) 43 prosentin lukemilla ja kolmantena Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn (kesk) 42 prosentin kannatuksella.

– Meillä on nyt kärjessä musta hevonen. Se on suuri ihmetyksen aihe. Tässä ovat poikkeukselliset ajat ja se on tuottanut poikkeuksellisen komeetan presidenttikyselyyn. Yleensä muut kuin kokeneet poliitikot eivät ole kyselyssä pärjänneet, Rahkonen muistutti.

Alla olevalla videolla Aaltola kommentoi mahdollista ehdokkuuttaan maanantaina 17.10.

Rehn on pari vuotta ollut presidenttikyselyjen ykkönen ja Haavisto yhtä varmasti kakkonen.

IS teki saman kyselyn viimeksi toukokuussa ja silloin Aaltola oli jo noussut kolmanneksi. Nyt Aaltola syrjäytti Rehnin ykköspaikalta.

Lue lisää: Kommentti: Voisiko se olla Mika Aaltola? Mutta kuka hoitaisi kansan­liikkeen sitoutumattomalle presidentti­ehdokkaalle?

Maanjäristys presidenttikyselyssä. Mika Aaltola nousi kyselyn ykköseksi ja pudotti Olli Rehnin ykköspaikalta kolmoseksi. Pekka Haavisto säilytti kakkospaikkansa.

Toukokuusta Aaltolan suosio on kasvanut 12 prosenttiyksikköä, Rehnin suosio on pudonnut 7 prosenttiyksikköä ja Haaviston kannatuksesta on liudentunut kaksi prosenttiyksikköä.

– Aaltolan kannatus oli viimeksi jäätävä, nyt se on veretseisauttava, ja todella poikkeuksellista, Rahkonen kuvaili.

Lue lisää: Yllätysnimi teki presidenttikyselyssä uskomattoman nousun – tutkija: ”En muista uraltani vastaavaa”

IS:n presidenttikysely on esivaalin omainen, koska puolueet eivät ole ehdokkaitaan vielä asettaneet. Kyselyssä äänen voi antaa useammallekin ehdokkaalle, jota voisi kuvitella äänestävänsä.

– Tämä ei tarkoita sitä, että kannatusprosentti olisi 44. Tässä saadaan järjestys ehdokkaista ja kaikki ehdokkaat ovat voineet saada ääniä samalla tavalla, Rahkonen kertoi.

Kärkikolmikko – Aaltola, Haavisto, Rehn – on selkeästi karussa muilta, ja käytännössä tasoissa, jos huomioidaan kyselyn virhemarginaali.

Aaltolan suunta on raketin lailla ylöspäin, Rehnin suunta alaspäin, ja Haaviston kannatus on pysynyt melko tasaisena.

– Rehn nousi kyselyihin puskista ja hän alkoi nousta gallupeissa ykköseksi. Suosio on edelleen vahvaa, trendi on alaspäin. Ja Haavisto on tässä ulkoministerinä harjoitellut eniten presidentin kaltaisiin tehtäviin, mutta se ei näytä kannatusta enempää nostavan.

– Kolme herraa ovat aika lailla tasoissa, erot ovat pieniä, Rahkonen huomautti.

Aaltola ei ole presidenttiehdokkuudesta kieltäytynyt, mutta hän ei kuulu mihinkään puolueeseen. Puolueet voivat asettaa oman ehdokkaansa tai kansanliike voi nostaa oman ehdokkaan presidentinvaaliin keräämällä 20 000 kannattajakorttia.

Kyselyn perusteella Aaltolan potentiaalinen kannattajaprofiili on liki ihanteellinen. Aaltola kelpaa vähän kaikille. Yli puolet yli viisikymppisistä voisi kuvitella äänestävänsä Aaltolaa, miehet ja naiset symppaavat Aaltolaa aika lailla yhtä paljon, ja vaikka porvaripuolella kannatus on suurempaa, vasemmistoliitonkin äänestäjistä peräti 32 prosenttia voisi Aaltolaa äänestää.

– Presidentinvaali on henkilövaali. Se on selkeästi Aaltolan eduksi, että hän ei ole ollut mihinkään puolueeseen sidoksissa. Hän näyttää kelpaavan laajasti, Rahkonen totesi.

Pekka Haaviston kannatus tulee punavihreiltä ja naisilta, Olli Rehnin kannatus porvaripuolueista.

Kärkikolmikon jälkeen ehdokkaiden kannatuslukemat alkavat pienentyä reilusti.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) ja ex-pääministeri Alexander Stubbin (kok) kannatukset ovat pudonneet kummallakin kuusi prosenttiyksikköä toukokuun kyselystä. Marinin lukemat olivat nyt 29 prosenttia ja Stubbin 28 prosenttia.

Sdp:n suosituin ehdokas Sanna Marin on presidentinvaaleista kieltäytynyt. Kokoomuksen suosituin ehdokas Alexander Stubb ei ole myöskään kiinnostustaan presidentinvaaleihin osoittanut.

Marinia ja Stubbia ei taideta presidentinvaaleissa nähdä. Marin on ehdokkuudesta kieltäytynyt eikä Stubb ole tehtävästä ollut kiinnostunut. Kahdella suurella puolueella, Sdp:llä ja kokoomuksella ei ole selvää ehdokasta presidentinvaaleihin.

Komissaari Jutta Urpilaisen (sd) lukemat ovat 20 prosenttia ja puheenjohtaja Petteri Orpon (kok) 19 prosenttia. Presidenttikyselyissä mukana olevien meppi Eero Heinäluoman (sd) ja Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuoren (kok) kannatuskäyrät ovat laskussa.

Muiden ehdokkaiden kannatuksessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia.

Politiikan ulkopuolisista henkilöistä, Aaltolan lisäksi, Sixten Korkmanin kannatus oli 16 prosenttia ja suurlähettiläs Mikko Hautalan 13 prosenttia.

Mitä johtopäätöksiä presidenttikyselystä voi tehdä?

Keskustalla ja vihreillä on valmiina ehdokkaat, Rehn ja Haavisto, jotka ovat ainakin potentiaalisia toiselle kierrokselle meneviä ehdokkaita tammikuussa 2024.

Kokoomuksella ja Sdp:llä selkeää presidenttiehdokasta ei ole. Muidenkaan puolueiden potentiaalisilla ehdokkailla ei ole ollut suurta nostetta presidenttikyselyissä kärkipaikoille.

Presidenttikyselyt ovat pari vuotta povanneet, että loppusuoralle pääsevät porvarileirin Rehn ja punavihreiden äänestäjien Haavisto. Nyt Mika Aaltola tuli tv-studioiden asiantuntijasohvalta sekoittamaan vanhan pakan.

– Ei näitä lukuja voi painaa villaisella. Jos äänestäjät ovat nyt tätä mieltä, kyllä viesti pitää ottaa vakavasti. Tällaiselle hahmolle puolueiden ulkopuolelta olisi ehkä tarvetta ja tilausta, Rahkonen totesi.

– Haluaako joku lähteä ehdolle vai ei? On kuitenkin kiistaton kannatuspohja Aaltolalle. Kun tällainen tilaus tulee hopealautasella, kuka ei vähintään miettisi, että olisiko tässä saumaa? Varmasti voidaan puhua Mika Aaltola -ilmiöstä, Rahkonen jatkoi.

Puolueet nimeävät presidenttiehdokkaansa todennäköisesti ensi syksynä ja presidentinvaalien ensimmäinen kierros pidetään tammikuussa reilun vuoden kuluttua.

Taloustutkimus haastatteli tutkimusta varten 1 115:tä henkilöä. Kysely tehtiin internetpaneelissa 18.–20. lokakuuta ja tutkimuksen virhemarginaali on noin 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?