Voisiko Suomi mennä Natoon ilman Ruotsia? Tätä mieltä ovat keskeiset poliitikot

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Antti Häkkäsen mielestä viime kädessä Suomen pitää pystyä tekemään omia ratkaisuja.

Poliitikot arvioivat, miten Suomen pitäisi toimia, jos Turkki hyväksyisi ainoastaan Suomen Nato-jäsenyyden.

4.10.2022 19:43

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sanoi IS:n haastattelussa pitävänsä mahdollisena sitä, että Turkki päästää vain Suomen Natoon, ei Ruotsia.

Lue lisää: Aaltola: Turkki saattaa päästää vain Suomen Natoon – Yhdysvalloilla neuvotteluissa yksi erityisen hyvä kortti

Aaltolan mielestä Suomessa kannattaa miettiä, miten Suomi suhtautuu sellaiseen tilanteeseen, jos Turkki hyväksyy vain Suomen jäsenyyden.

– Me työskentelemme kyllä sen puolesta, että kun on lähdetty käsi kädessä tähän, niin mennään loppuun saakka, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) sanoo IS:lle.

Kaikkosen mukaan Ruotsin saamisella Natoon samaan aikaan Suomen kanssa on merkitystä Suomen puolustukselle.

– Sillä saadaan strategista syvyyttä. Eli meillä on ihan selkeitä maanpuolustuksellisiakin perusteita, minkä takia on tärkeää edetä yhtä jalkaa.

Kaikkonen ei lähde avaamaan maanpuolustuksellisia perusteita sen tarkemmin.

– Kyllä siihen perusteet löytyy, kun karttaa katselee.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan kartasta löytyy perusteet Suomen ja Ruotsin liittymiselle yhdessä Natoon.

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd) on samoilla linjoilla ministerikollegansa kanssa.

– Kyllä meillä on ollut koko ajan se vahva peruslinja ja on edelleen, että me olemme tässä yhdessä Ruotsin kanssa, Skinnari sanoo ja kertoo olevansa menossa Tukholmaan keskustelemaan asiasta ruotsalaisten kollegoidensa kanssa perjantaina.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok) sen sijaan olisi valmis tinkimään asiasta.

– Ensisijaisesti tietysti mennään Ruotsin kanssa käsi kädessä, mutta uskon, että molemmat osapuolet ymmärtävät sen, että tässä katsotaan ensisijaisesti omaa prosessia ja omaa kansallista turvallisuutta, Häkkänen sanoo.

– Viime kädessä Suomen pitää pystyä tekemään tässä myös omia ratkaisuja.

Häkkäsen mukaan ”maantieteestä ja historiasta johtuen Suomi on selvästi vaarallisemmassa asemassa kuin Ruotsi”.

– Me olemme Venäjän rajamaa ja historian saatossa me olemme kokeneet sen välillä aika raa’astikin. Siinä mielessä meidän ulko- ja turvallisuuspoliittinen asemoituminen edellyttää monesti erilaista lähestymistapaa meidän omista lähtökohdista, ei pelkästään yhteisistä pohjoismaisista lähtökohdista.

Häkkänen toteaa kuitenkin, että nyt Suomi ja Ruotsi menevät yhdessä ja jos jokin muutos linjaan tehdään niin, se on ”ison pohdinnan paikka”.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen katsoo, että maantieteestä ja historiasta johtuen Suomi on selvästi vaarallisemmassa asemassa kuin Ruotsi.

RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreuz muistuttaa, että Suomen ja Ruotsin hakeminen yhdessä oli oleellinen asia Nato-päätöstä tehtäessä.

– Itämeren ympärille syntyisi erikoinen, hankalasti hallittava tilanne, jos Ruotsi olisi ulkopuolella ja Suomi sisällä. Näen lähtökohtaisesti sen hyvin tärkeänä, että mennään yhdessä, vaikka se sitten mahdollisesti hieman pidempään kestäisikin, Adlercreutz sanoo.

Hänen mielestään Suomen ja Ruotsin eteneminen yhdessä on tärkeä asia koko Pohjois-Euroopan turvallisuuden kannalta.

– Oleellista on tässä, että ei anneta siimaa Turkille sitä kautta, että viestittäisiin, että tässä on epävarmuutta asiassa. Suomen kannattaa pysyä siinä kannassaan, että Suomi ja Ruotsi hakevat yhteisesti. Se on neuvotteluiden kannalta järkevää, mutta se on myöskin turvallisuuspoliittisesti tärkeää.

RKP:n ryhmäjohtajan Anders Adlercreutzin mielestä Turkille ei pidä antaa siimaa.

Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps) kertoo kuulleensa samansuuntaisia huhuja, että Turkki ratifioisi vain Suomen Nato-jäsenyyden, mutta mitään varsinaista tietoa hänellä ei ole siitä, että tämä olisi Turkin kanta.

– On yleisesti tiedossa, että Turkilla on enemmän ongelmia Ruotsin kanssa, ja varmaan Suomi ja Ruotsi olisivat voineet mennä eri teitä vielä siinä vaiheessa, kun jäsenhakemuksen jättämistä pohdittiin. Silloinhan Suomessa ei pidetty välttämättömänä sitä, että odotettaisiin Ruotsin vastaavaa päätöstä.

Tällä hetkellä Halla-aho pitää kuitenkin epätodennäköisenä sitä, Suomen ja Ruotsin jäsenyysprosessit eriytyisivät.

– Oma henkilökohtainen kantani on se, että Suomi vastaa omalta osaltaan omasta jäsenyysprosessistaan.

Myös ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) toteaa, että pitkin matkaa on ollut spekulaatioita siitä, että Turkki hyväksyisi vain Suomen Nato-jäsenyyden, koska Turkilla on ”vähän enemmän kysymyksiä” liittyen terrorismin vastaiseen työhön Ruotsissa.

– Me olemme jo alkumatkasta päättäneet, että mennään samaa matkaa Ruotsin kanssa, Haavisto sanoo.

Hänen mukaansa jäsenyysprosessissa kuljetaan yhtä matkaa sen vuoksi, että Naton puolustussuunnittelua tehtäessä Suomi ja Ruotsi ovat luontevia kumppaneita Itämeren alueella ja mailla on paljon kahdenvälistä yhteistyötä. Haaviston mukaan Suomen ja Ruotsin kumppanuudesta on kerrottu myös Turkille.

– Meillä on erittäin suuri intressi puolustuksellisista syistä, ja Natolla pitäisi olla aika suuri intressi siihen, että molemmat maat liittyvät, kun Naton omaa puolustussuunnittelua tehdään.

Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho on kuullut huhuja siitä, että Turkki ratifioisi vain Suomen Nato-jäsenyyden, mutta tietoa siitä ei ole.

Haavisto nostaa esille sen, että Ruotsissa hallitus on juuri vaihtumassa ja hän arvelee Turkin kiinnittävän nyt Ruotsin uuden hallituksen huomiota tilanteeseen voimakkain sanankääntein.

Haavisto kertoo, että Suomi, Ruotsi ja Turkki ovat tavanneet elokuun lopussa ja uusi tapaaminen on suunnitteilla lokakuulla. Maat ovat tavanneet myös kahdenvälisesti.

– Teknisellä tasolla ne (tapaamiset) ovat käsittääkseni sujuneet hyvin. En olisi vielä huolestunut.

Haaviston mukaan myös muut Nato-maat käyvät Turkin kanssa keskusteluja Suomen ja Ruotsin jäsenyyksistä.

– Vaikka meistä tämä näyttää siltä, että tämä on vain Suomen ja Ruotsin asia, niin tässä on Natolla erittäin suuri intressi, että Naton laajeneminen saadaan kunnialla tehtyä.

Ministerit Ville Skinnari (vasemmalta), Pekka Haavisto ja Antti Kaikkonen puolustavat Ruotsin kanssa yhdessä Natoon menoa.

Haavisto on myös itse käynyt keskustelua Unkarin ja Turkin kanssa.

– Nyt kun on ollut sekä Venäjän liikekannallepano että Itämeren putken räjähdys, niin tämä on lisännyt entisestään jännitettä Euroopassa ja sekin takia olisi hyvä, mitä nopeammin oltaisiin mukana Naton yhteistyössä Suomi ja Ruotsi. Se olisi hyvä meille kahdelle, mutta myös Natolle.

Viron yleisradion haastattelemien asiantuntijoiden mukaan Turkki ratifioisi Suomen ja Ruotsin jäsenyydet vasta ensi kesänä parlamentti- ja presidentinvaalien jälkeen. Haavisto ei ole huolissaan asiasta.

– Uskon, että sellaisessa tilanteessa, että 29 Nato-maata olisi ratifioinut ja yhdestä puuttuisi, niin siinä varmaan yhteen kohdistuisi muiltakin Nato-mailta kysymyksiä ja kiirehtimispyyntöjä. Toistaiseksi en olisi niin huolissani tästä, mutta kaikkea voi tietysti tapahtua matkan varrella.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?