Tällaisia hankintoja Puolustusvoimat on tehnyt Ukrainan sodan alettua – Pekka Toveri arvioi, mistä ne kielivät

Ilta-Sanomat kävi Puolustusvoimien Venäjän hyökkäyssodan jälkeiset hankinnat läpi ja kysyi puolustusvoimien pääesikunnan entiseltä tiedustelupäälliköltä Pekka Toverilta, mitä niistä voi päätellä.

Puolustusvoimien pääesikunnan entisen tiedustelupäällikön, kenraalimajuri evp. Pekka Toverin mielestä Suomen puolustuskyvyssä olisi parantamisen varaa.

5.10. 6:15

Hallitus on Venäjän hyökkäyssodan seurauksena lisännyt huomattavasti määrärahoja Suomen puolustuskyvyn vahvistamiseksi. Tämä onkin näkynyt kuluneen puolen vuoden aikana merkittävällä tavalla puolustusvoimien hankinnoissa.

Puolustusvoimat on hankkinut Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen uutta materiaalia ainakin 260 miljoonan euron edestä. Pelkästään viimeisen kuukauden aikana puolustusministeriön ilmoittamien uusien hankintojen kokonaishintalappu kipuaa runsaaseen 100 miljoonaan euroon.

Näiden päälle tulevat vielä pienemmät kaupat, sillä ministeriö tiedottaa julkisuuteen vain merkittävimmistä hankinnoista.

Ilta-Sanomat kävi hankinnat läpi ja kysyi Puolustusvoimien pääesikunnan entiseltä tiedustelupäälliköltä, kenraalimajuri evp. Pekka Toverilta, mitä hankinnoista voi päätellä.

Viimeaikaisissa hankinnoissa, kuten ammustarvikkeissa ja kertasingoissa on pitkälti kyse Puolustusvoimien perustavarasta, jolla voidaan Toverin mukaan nopeasti täydentää puutteita kotimaisessa varustuksessa ja parantaa puolustusvalmiutta.

Osaltaan vajausta varastoissa on aiheuttanut myös Ukrainaan lähetetty puolustustarvikeapu.

Kaikkiaan Puolustusvoimille korvattavaa materiaalia on lähtenyt Ukrainaan tähän mennessä jo yli 90 miljoonan euron edestä. Tämän lisäksi maahan on viety myös tavaraa, jota Puolustusvoimat ei suunnittele korvaavansa.

Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut se, että puolustusmateriaalin korvaaminen Puolustusvoimille voi viedä aikaa, mikä saattaa osaltaan hidastaa myös Suomen kykyä tukea Ukrainaa.

Lue lisää: Historiallinen päätös: Suomi lähettää aseita Ukrainaan – Marin: ”Päätökset ovat olleet kaikissa vaiheissa yksimielisiä”

Lue lisää: Tällaisia aseita Suomi saattaa lähettää Ukrainaan – varastosta löytyy Kiinasta ostettuja rynnäkkö­kiväärejä

Suomi on hakkinut muun muassa KES 12 -kertasinkoja.

Suomi valmistelee parhaillaan Ukrainalle jo yhdeksättä puolustustarvikeavusta koostuvaa pakettia, josta on IS:n tietojen mukaan määrä kertoa vielä lokakuun aikana.

Ukrainaan on tähän mennessä lähetetty Toverin mukaan tiedettävästi ainakin tykistön ampumatarvikkeita, rynnäkkökivääreitä, kertasinkoja, panssariajoneuvoja, ilmatorjuntatykkejä ja kranaatinheittimiä.

– Kuten Ukrainassa on nähty, tykistöä käytetään todella paljon. Kertasingoissa sama juttu. Kertasinkoja on luovutettu Ukrainallekin, eli sen osalta Suomessa varmasti täydennetään varastoja ja korvataan Ukrainalle luovutettua materiaalia, Toveri sanoo.

Puolustusministeriö kertoikin viime viikolla hankkivansa 58 miljoonan euron edestä kevyitä 66 KES 12 -kertasinkoja.

Ukrainalle on lähetetty keväällä myös muun muassa suojaliivejä ja kypäriä. Vastaavasti Puolustusvoimat kertoi syyskuun alussa hankkineensa 7 miljoonalla uusia M17-luotisuojaliivejä.

– Meidän täytyy pitää huoli, että mahdollisesti perustettavalle reserville on myös Suomessa jakaa kunnon varustus. Ukrainan sodassa on nähty, että Venäjän asevoimilla on ollut melkoisia haasteita varustaa omia reserviläisiään, Toveri sanoo.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk) mukaan Puolustusvoimien kanssa keskustellaankin tarkkaan siitä, minkälaista tukea Suomi voi antaa ilman, että tuotamme merkittäviä ongelmia omalle puolustuskyvyllemme.

Avaintekijä aseavun takaamisessa Ukrainalle on hänen mukaansa puolustusteollisuuden saaminen entistä vahvemmin mukaan.

– Olisi hieman helpompi antaa puolustusmateriaalia Ukrainaan, jos oma tuotanto olisi sitä kohtuullisella aikavälillä paikkaamassa, Kaikkonen sanoi viime viikolla.

Hän tapasikin eilen maanantaina suomalaisen puolustusteollisuuden edustajia keskustellakseen aseavun nopeuttamisesta Ukrainalle.

Lue lisää: Puolustusministeri Kaikkonen nosti esiin Ukrainalle annettavaa ase­apua uhkaavan kiperän ongelman

Pidetään puolustusteollisuuden pyörät pyörimässä, Toveri tiivistää.

– Kun on saatu lisärahoitusta hallitukselta puolustuksen parantamiseen, niin helpoin keino parantaa puolustuskykyä on tuottaa materiaalia, johon on olemassa tuotantovalmiutta ja jota meillä on jo käytössä. Näin ei tarvitse rakentaa uutta huolto- tai ylläpitojärjestelmää, vaan vanhalla pärjätään. Materiaalin määrää vain lisätään. Ja sitä nyt näköjään on ryhdytty tekemään, Toveri sanoo.

Lue lisää: Ministeri Kaikkonen patisteli Suomen puolustus­­teollisuutta tehostamaan apua Ukrainalle

Patruunoita Nammo Lapuan tehtaalla.

Myös Euroopassa laajemmin on Toverin mukaan nyt herätty siihen, että rauhan vuosina alas ajettua puolustusteollisuutta pitäisi lähteä nostamaan takaisin ylös.

– Ukrainaa on tuettu materiaalilla omista varastoista. Sitä on mennyt paljon ja nyt sitä pitäisi ryhtyä täydentämään. Ja samalla aika moni on varmasti herännyt siihen, että omat varastot ovat ehkä vähän turhan pienet verrattuna siihen, millaista sodankäynti näyttää olevan Ukrainassakin.

Apuun tarvittaisiin Toverin mukaan nyt teollista yhteistyötä ja valtiollista rahoitusta.

Hän toteaa, että esimerkiksi Yhdysvalloissa tehtiin päätös suunnata 700 miljoonaa dollaria puolustusteollisuuden tuotantovarmuuden kehittämiseen ja parantamiseen.

– Siellä on herätty siihen, että valtiovallan pitää tukea teollisuuden käynnistämistä. Ei kukaan rakenna uutta ammustarviketehdasta, jos ei ole varmuutta, että investointi myös kannattaa.

Euroopan puolustusvirasto EDA:n toimitusjohtaja Jiří Šedivýn vieraileekin parhaillaan Helsingissä puolustusministeri Kaikkosen vieraana.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vakuutti viimeksi tänään tiistaina Viron presidentin Alar Karisin tavatessaan, että suomalainen puolustus on kuitenkin hyvässä kunnossa ja Suomi on varautunut sotilaallisesti hyvin kokoonsa nähden.

– Kylmän sodan päättymisen jälkeen tuskin mikään eurooppalainen maa on samalla tavoin tehostanut puolustusvoimiensa kykyä ja laajuutta kuin Suomi, Niinistö sanoi.

Lue lisää: Näin presidentti Niinistö kommentoi Venäjän laittomia alue­liitoksia

Toverin mielestä Suomen puolustuskyky on hyvä, mutta siinä on kuitenkin edelleen parantamisen varaa.

– Tosiasia on se, että kyllä siellä edelleen on materiaalipuutteita ja parannettavaa löytyy.

– Suhteellisen vaatimattomalla budjetilla Puolustusvoimat on viime vuosikymmeninä toiminut. Ei siellä kaikkea pysty pitämään ihan viimeisen päälle valmiudessa ja kunnossa, Toveri sanoo.

Puolustusvoimat on hankkinut Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen uutta materiaalia ainakin 260 miljoonan euron edestä (arvonlisäveroton hinta):

28. syyskuuta: 13 miljoonaa euroa. Tykistön pitkän kantaman laukauksia suomalaiselta Nammo Lapua Oy:ltä.

Laukauksia voidaan käyttää muun muassa 155 mm:n panssarihaupitseilla ja ne nostavat asejärjestelmän kantaman noin 40 kilometriin. Kantaman lisäys on huomattava.

26. syyskuuta: 58 miljoonaa euroa. Kevyitä 66 KES 12 -kertasinkoja Nammo Lapua Oy:ltä. Hankinnalla vahvistetaan taistelijoiden panssarintorjuntakykyä.

Hankittavassa kertasingossa on edeltäjäänsä merkittävästi parempi läpäisy ja käytettävyys ja niihin on mahdollista yhdistää pimeätähtäin ja esimerkiksi lasertähtäin.

20. syyskuuta: 24,48 miljoonaa euroa. Kenttäradioita israelilaiselta valmistajalta.

Hankittavat laitteet ovat yhteensopivia aiemmin hankittujen Maavoimien käytössä olevien kenttäradioiden kanssa ja niillä korvataan myös joukkojen käytöstä poistuvaa analogista kenttäradiokalustoa.

2. syyskuuta: 13 miljoonaa euroa. M17-luotisuojaliivejä ja varustetaskusarjoja kotimaisilta tuottajilta.

Suojaliivi suojaa käyttäjäänsä erityisesti luodeilta ja sirpaleilta, taskut mahdollistavat taistelijan henkilökohtaisen taisteluvarustuksen kiinnittämisen suojaliiveihin (mm. lippaat, heitteet, ensiapuvälineet).

Kuvassa M17-luotiliivit sotilaan yllä.

26. elokuuta: 14,1 miljoonaa euroa. Leopard 2 -taistelupanssarivaunujen pääaseiden ampumatarvikkeita saksalaiselta Rheinmetall Waffe Munition GmbH:lta.

Hankinta täydentää jo käytössä olevaa taistelupanssarivaunujen tulivoimaa ja erityisesti kohtaamistaistelukykyä taistelupanssarivaunuja vastaan.

18. elokuuta: 5 miljoonaa euroa. Tykistölle 155 mm:n ammuskuoria ja onteloperiä Nammo Lapua Oy:ltä. Hankinnalla täydennetään 155 mm:n tykistön ampumatarvikkeita.

23. kesäkuuta: 23,8 miljoonaa euroa. KEVA2010 -keskivalvontatutkajärjestelmän elinkaaripäivityksen hankinta.

Toimitukset ajoittuvat vuosille 2024-2026. Päivityksen toimittaa ranskalainen Thales LAS France S.A.S.

21. kesäkuuta: 10,6 miljoonaa euroa. Vaihtokoriperävaunuja Ryhmittymä Konepaja Oy ja Alumatic Oy:ltä. Toimitukset tapahtuvat vuoden 2026 loppuun mennessä.

21. kesäkuuta: enintään 8 miljoonaa euroa. Johtamiskontteja Nokian Metallirakenne Oy:ltä.

Johtamiskontit tulevat epäsuoran tulen komentopaikkojen käyttöön, huoltokomppanioiden johtamiseen sekä Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen johtamisjärjestelmäpataljoonien ja yksiköiden johtamispaikoiksi.

15. kesäkuuta: 24,3 miljoonaa euroa. Kotimaisia pimeätoimintavälineitä Senop Oy:ltä. Hankinta sisältää kypäräkiinnitteisiä valonvahvistimia ja asekiinnitteisiä lasertähtäimiä.

10. kesäkuuta: 67,5 miljoonaa euroa. Uusia raskaita ajoneuvoja: kuorma-autoja varusteluineen kotimaisilta Veho Oy Ab:lta ja Scania Suomi Oy:ltä.

Hankinta sisältää 155 kappaletta Mercedes-Benz merkkistä kuorma-autoja sekä Siimet-merkkisiä perävaunuja/lavetteja sekä seitsemän kappaletta Scania-merkkisiä ajoneuvoja. Lisäksi hankintaan sisältyy optio yhteensä 151 ajoneuvosta.

05. huhtikuuta: n. 7,4 miljoonaa euroa. Uutta suorituskykyä kenttäradioihin.

Kapeakaistaisen aaltomuoto-ohjelmiston kehittämistä suomalaisen Bittium Wireless Oy:n kanssa. Tarkoituksena on lisätä radioiden tiedonsiirtokapasiteettia ja häirinnän kestoa.

Lue lisää: Puolustusvoimat saa liki kaksi miljardia euroa ase­ostoihin: ”Tässä hankitaan ammuksia ja ohjuksia olemassa oleviin järjestelmiin”

Lue lisää: Puolustuksen mittavat panostukset aloitetaan heti – ampuma­tarvikkeiden määriä kasvatetaan pysyvästi

Hallituksen talousarvioesitys ensi vuodelle sisältää puolustusmateriaalihankintoihin 1,6 miljardia euroa, joka on 765 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa.

Ostoslistalle kuuluu panssarintorjunta- ja ilmatorjunta-aseistusta, taistelijan varusteita, tykistön ampumatarvikkeita, kenttähuoltomateriaalia sekä meri- ja ilmapuolustuksen ohjuksia.

Vuoden toisessa lisätalousarviossa kohdennettiin lisärahoitusta tälle vuodelle 490 miljoonan euron edestä puolustusmateriaalihankintoihin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?