Venäläisten turvapaikanhaku voi lisääntyä, mutta yksi työkalu ei ole käytössä – ”Miksi se tuodaan eduskuntaan vasta silloin, kun tilanne on päällä?”

Sisäministeriö muutti kantansa rajamenettelyn käyttöönoton tarpeellisuudesta Valko-Venäjän rajatilanteen jälkeen, mutta lakiesityksen antaminen viivästyi kesällä.

Rajamenettelyn käyttöönottoa koskeva lakiesitys on eduskunnan käsittelyssä. Perustuslakivaliokunta antaa siitä lausuntonsa ensi viikolla.

30.9. 20:16

Sisäministeri Krista Mikkosen (vihr) mukaan on mahdollista, että venäläisten turvapaikanhaku ja luvattomat rajanylitykset itärajalla kasvavat sen jälkeen, kun ihmisten pääsy Suomeen evätään turistiviisumilla. Suomi sulki itärajan venäläisturisteilta perjantain vastaisena yönä.

Mikkonen sanoi tiedotustilaisuudessa torstaina, että laajamittaisessa turvapaikanhakutilanteessa rajamenettely voidaan ottaa tarvittaessa käyttöön, mutta sitä koskeva lakiesitys on vielä eduskunnan käsittelyssä. Rajamenettelyssä perusteettomat turvapaikkahakemukset voidaan käsitellä rajalla.

Lue lisää: Mikkonen linjasi, ketkä venäläiset liikekannalle­panoa pakenevat voisivat olla oikeutettuja turva­paikkaan

Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman moittii hallitusta reaktiivisesta politiikasta eli reagoimisesta vasta siinä vaiheessa, kun turvallisuusympäristö on heikentynyt. Hän katsoo hallituksen lykännen rajamenettelyn tuomista eduskuntaan koko vaalikauden ajan.

– Miksi se tuodaan eduskuntaan vasta sitten, kun tilanne on päällä, Vestman kysyy.

Kansanedustaja Heikki Vestman ihmettelee, miksei rajamenettelyn käyttöönottoa ryhdytty valmistelemaan heti viime syksynä, kun Valko-Venäjä käytti siirtolaisia hybridiaseena.

Vestman teki kirjallisen kysymyksen hallitukselle rajamenettelyn käyttöönotosta jo maaliskuussa 2020.

Silloinen sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) kertoi vastauksessaan, että hallitus on käsitellyt kysymystä rajamenettelyn ottamisesta osaksi turvapaikkamenettelyä, mutta tässä vaiheessa ei ole katsottu aiheelliseksi ryhtyä valmistelemaan uutta lainsäädäntöä.

– Myös EU:ssa vallitsee yleinen käsitys, että rajamenettely ei ole erityisen tehokas keino laajamittaisen maahantulon hallintaan maarajoilla, Ohisalo lisäsi.

Vestmanin mielestä laajamittaisen maahantulon riski oli ilmeinen jo silloin, kun nähtiin millaisena aseena Turkki käytti sitä Kreikkaa vastaan.

– Viimeistään tämän hallituksen olisi pitänyt käynnistää valmistelu syksyllä 2021, kun nähtiin miten Valko-Venäjä toimii ja oli ilmeistä, että Venäjällä oli osansa (Valko-Venäjän presidentin Aljaksandr) Lukashenkan operaatiossa. Miksi tätä ei silloin heti laitettu valmisteluun, Vestman ihmettelee.

Lue lisää: Entinen huippuvirkamies esittelee keinot katastrofin varalta: Tärkeintä on pysäyttää turvapaikka­hakemusten virta ja laittaa rajat kiinni

Sisäministeriössä mieli rajamenettelyn suhteen muuttui Valko-Venäjän rajatilanteen jälkeen keväällä 2022.

– Se lähti Valko-Venäjän rajatilanteesta, kun sieltä hybridivaikuttamisen keinona pyrittiin työntämään turvapaikanhakijoita EU:n puolelle. Silloin perattiin kaikki EU-lainsäädäntö läpi ja todettiin, että tämä on ainut iso asia, jota me emme ole ottaneet käyttöön, erityisasiantuntija Sanna Montin sisäministeriöstä kertoo.

Lue lisää: Sisäministeriö valmistelee laki­muutosta – turvapaikka­hakemukset voitaisiin käsitellä heti rajalla

EU-direktiiviin perustuva lakiesitys lähtee siitä, että rajamenettelyyn voidaan ottaa sellaiset hakemukset, jotka katsotaan ilmeisen perusteettomiksi. Rajamenettelyssä turvapaikkahakemus on tutkittava ja päätös tehtävä neljän viikon kuluessa, eikä hakijaa päästetä sinä aikana liikkumaan vapaasti maassa. Hakijoilla on kuitenkin oikeus vastaanottopalveluihin.

Montinin mukaan rajamenettelytoimen tehokkuus on kiinni siitä, minkälaisia ihmisiä turvapaikkaa hakee ja mitä perusteita he esittävät.

– Jos on kyse nuorista miehistä, jotka eivät halua lähteä sotaan, niin silloin ei ole välttämättä niin yksiselitteistä, että suojelua ei myönnettäisi. Sitä ei voitaisi katsoa ilmeisen perusteettomaksi, jolloin rajamenettely ei soveltuisi.

Sen sijaan esimerkiksi pelkästään ostoksille tulevien henkilöiden turvapaikkahakemukset voitaisiin hänen mukaansa katsoa perusteettomiksi, jos heillä ei olisi esittää mitään perusteita suojelulle.

Venäläisiä turvapaikanhakijoita on saapunut Suomeen tänä vuonna alle 600 ennen rajan sulkemista. Aiempina vuosina venäläisiä turvapaikanhakijoita on saapunut vuosittain noin 200–500.

Normaalissa turvapaikkamenettelyssä hakijat ovat oikeutettuja paikkaan vastaanottokeskuksessa ja päätös on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa. Montinin mukaan periaatteessa on mahdollista, että samassa vastaanottokeskuksessa on sekä venäläisiä että ukrainalaisia.

Sisäministeri Krista Mikkosen mukaan on mahdollista, että venäläisten turvapaikkahakemusten määrä kasvaa sen jälkeen, kun itäraja suljetaan turisteilta.

Rajamenettelyn käyttöönottoa koskeva ulkomaalaislain muutos oli tarkoitus antaa eduskunnalle kiireellisenä jo kesäkuussa samassa lakipaketissa rajavartiolain ja valmiuslain kanssa, mutta sen jättäminen viivästyi Montinin mukaan kokonaisuuden monimutkaisuuden vuoksi.

– Oli ajatuksena, että se olisi ehditty käsitellä jo ennen eduskunnan kesätaukoa, mutta sen jättäminen viivästyi ja se saatiin jätettyä vasta ihan ennen juhannusta. Katsottiin, että rajavartiolain muutos on järeämpi keino ja vastasi tarpeeseen, että jonkinlaista lainsäädäntöä on voimassa jo heti kesällä, niin todettiin, että tämän ehtii käsitellä vielä syksyllä.

Rajavartiolain muutos mahdollistaa rajapisteiden sulkemisen tai aukioloaikojen rajoittamisen, jos se on välttämätöntä yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan vakavan uhan torjumiseksi. Lisäksi kansainvälisen suojelun hakeminen voidaan keskittää yhdelle tai useammalle rajapisteelle.

Vaikka rajamenettelyn käyttöönottoa ei pidetty enää kiireellisenä, Montinin mukaan odotuksena on, että lakimuutos saataisiin ulos eduskunnasta mahdollisimman pian. Se on hänen mukaansa yksi työkalu muiden joukossa ja osa kokonaisuutta.

– Emme voi ennustaa, minkälaisia hakijoita sieltä tulee ja minkätyypinen tilanne on. Sen takia tämä koko kokonaisuus olisi tarpeen saada lainsäädäntöön.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta pyysi 22. syyskuuta lisää asiantuntijoita kuultavaksi rajamenettelyn käyttöönotosta. Perjantain kokouksessaan valiokunta totesi kuitenkin, ettei asiantuntijakuulemisia tarvita.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) kiistää, että lausuntoa olisi nopeutettu rajan turisteilta sulkemisen vuoksi.

– Nythän raja on hiljentynyt, kun viisumipolitiikkaa on kiristetty, joten se ei ole vaikuttanut asian käsittelyyn. Perustuslakivaliokunta päätti, ettei lisäkuultaville ole tarvetta vaan lausunto hallintovaliokunnalle on kirjoitettavissa jo tehtyjen kuulemisten pohjalta, Ojala-Niemelä viestittää.

Perustuslakivaliokunta käsittelee lausuntoluonnoksen ensi tiistain kokouksessaan, vaikka ensi viikon suunnitelmassa ei alunperin ollut lakiesityksen käsittelyä.

– Perustuslakivaliokunta päätti, ettei lisäkuultaville ole tarvetta, puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä kertoo.

Hallintovaliokunta on käsitellyt rajamenettelyä koskevaa lakia viimeksi 13. syyskuuta. Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Riikka Purra (ps) toteaa, että valiokunta odottaa perustuslakivaliokunnan lausuntoa, eikä lain käsittely ole sen vuoksi edennyt.

– Rajamenettely Suomen muodossa eli vesitetyssä muodossa direktiiviin verrattuna ei auta tämänhetkiseen itärajan tilanteeseen yhtään millään lailla, Purra sanoo.

Rajamenettelyyn voidaan ottaa ainoastaan sellaiset ihmiset, joiden turvapaikkahakemus on todennäköisesti aiheeton. Purra kertoo, että hallintovaliokunta on saanut aiemmin ministeriöstä listan maista, joihin rajamenettelyä on EU:ssa hyödynnetty. Venäjä ei ollut listalla.

– Se koskee hyvin rajattua lähtömaajoukkoa eli siis kansallisuuksia. Ainakaan aiemmin se ei ole koskenut venäläisiä käytännössä lainkaan, vaan sellaisista maista saapuvia, joiden mahdollisuus saada turvapaikka jää tietyn prosenttiosuuden alle.

Purran mukaan toinen ongelma lakiesityksessä on turvapaikanhakijoiden pitäminen raja-alueella.

– Vaikka tässä ohjeistetaan, että henkilö jää alueelle, johon hänet on ohjattu jonkinlaiseen vastaanottokeskukseen, niin sitä ei käytännössä valvota eikä siitä seuraa myöskään sanktioita, mikäli tätä ei noudateta.

Hänen mukaansa myös asiantuntijat ovat kritisoineet tätä kohtaa.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran mielestä rajamenettely on tuotu eduskuntaan vesitettynä.

Lisäksi esitys on Purran mukaan vesitetty alaikäisten osalta. Heitä ei voida ottaa rajamenettelyn piiriin.

– Tämä tulee edistämään sitä, että lähetetään niin sanottuja ankkurilapsia tai jo täysikäiset esiintyvät alaikäisinä.

Purra sanoo kuitenkin kannattavansa rajamenettelyn käyttöönottoa.

Kokoomuksen Vestman painottaa, että hallituksella on kesällä yhdessä opposition kanssa säädetyssä rajavartiolaissa mahdollisuus ottaa käyttöön rajapykälä.

– Se tehtiin kreivin aikaan. Sen toimivaltuuden nojalla hallitus voi sulkea tarvittaessa koko itärajan myös turvapaikanhaulta, jos tulijoita on suuri määrä ja kansallinen turvallisuus tai yleinen järjestys on vaarassa, Vestman sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?