He eivät nähneet Nord Streamissa mitään turvallisuus­poliittista ulottuvuutta

Kansanedustaja Eero Heinäluoma pilkkasi turvallisuusriskistä huolestuneita. ”Näyttää siltä, että osa kuvittelee, että todellakin sieltä kaasuputkesta lähtee tulemaan suikkahattuisia, punatähtisiä, harmaapukuisia miehiä pyssyt kainalossa”, Heinäluoma sanoi eduskunnassa.

29.9. 6:15 | Päivitetty 29.9. 11:58

Venäjän epäillään kohdistaneen sabotaasia Nord Stream -kaasuputkiin Ruotsin ja Tanskan talousalueilla.

Itämeren pohjassa kulkevissa Nord Stream 1 ja 2 -kaasuputkissa havaittiin maanantaina ja tiistaina yhteensä kolme vuotoa. Ruotsalaisasiantuntijat ovat varmoja, että putkirikot on aiheuttanut räjähdys.

Lue lisää: Pekka Haavisto: Nord Stream -kaasu­putkien vahingoittamisen taustalla valtiollinen toimija

Suomessa päättäjät ovat sinnikkäästi pitäneet Nord Stream -kaasuputkia taloudellisina hankkeina, joilla on ainoastaan ympäristöpoliittinen ulottuvuus. Vain yksittäiset poliitikot ovat aiemmin nostaneet esille kaasuputkien turvallisuuspoliittisia vaikutuksia kielteisessä merkityksessä.

Presidentti Tarja Halonen keskusteli Venäjän presidentin Dmitri Medvedevin kanssa Nord Stream -hankkeesta ”rakentavassa hengessä” vuonna 2007.

– Suomalaisille kaasuputkiasia on nimenomaan ekologinen kysymys. Jos putki voidaan rakentaa ekologisesti turvallisesti, niin se meidän mielestämme on silloin hyvä ratkaisu, Halonen sanoi.

Venäjän presidentti Dmitri Medvedev kiitteli keskustelujen Nord Stream -hankkeesta sujuneen rakentavassa hengessä presidentti Tarja Halosen kanssa.

Halosen kanssa samoilla linjoilla oli silloinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk), jonka mukaan kaasuputken mahdollinen vetäminen Suomen vesille on puhtaasti ympäristökysymys. Vanhanen kertoi valtioneuvoston ratkaisevan lupa-asian aikanaan ympäristöselvitysten pohjalta.

– Meitä kiinnostaa vain tämä ympäristövaikutus tässä ja palataan sitten siihen lupakysymykseen, kun sen aika tulee käsiteltäväksi, Vanhanen sanoi vuonna 2007.

Pääministeri Matti Vanhasen II hallitus myönsi Nord Streamille rakennusluvan. Kuvassa elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, kunta- ja hallintoministeri Mari Kiviniemi, Vanhanen, ympäristöministeri Paula Lehtomäki ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen.

Suomen entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd) konsultoi Nord Stream AG:tä lupahakuprosessiin ja ympäristövaikutusten arviointiin liittyvissä asioissa. Lipponen ryhtyi yhtiön konsultiksi vain viikko sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Georgiaan vuonna 2008.

Lipponen ihmetteli Ylellä vuonna 2009, miksi Itämerelle rakennettavaa maakaasuputkea pidetään turvallisuuskysymyksenä. Hänen mielestään hallitus veti asiassa oikeaa, pelkästään ympäristönäkökulman linjaa.

Lipposen mielestä putken turvallisuuskysymysten esiinnosto on ollut ”löysää ja perustelematonta puhetta”.

Lue lisää: Paavo Lipposen yritys tekee huimaa tulosta – tunnetaan Nord Stream -yhtiön konsulttina

Suomen entinen pääministeri Paavo Lipponen ja Saksan entinen liittokansleri Gerhard Schröder ryhtyivät lobbaamaan Nord Stream -kaasuputkihanketta.

Myös ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk) oli sitä mieltä, ettei kaasuputki lisää turvallisuusriskejä Itämerellä.

– Kaasuputkea ei tarvitse sotilaallisesti puolustaa kriisin tai terrori-iskun sattuessa. Kriisin tullessa kaasuputken hana vain suljetaan, Lehtomäki sanoi vuonna 2008.

Eduskunnan ulkoasianvaliokunta linjasi vuonna 2007, että ”Suomen osalta Nord Stream on ympäristökysymys”. Valiokunnan puheenjohtajana toimi silloin kansanedustaja Pertti Salolainen (kok).

Vaikka luvan kaasuputkelle myönsi hallitus, Salolaisen puhemiesneuvostossa tekemän aloitteen myötä Itämeren kaasuputkihankkeesta käytiin ajankohtaiskeskustelu eduskunnassa lokakuussa 2009.

Hankkeen esitteli eduskunnalle elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk).

– On ollut miellyttävää havaita, miten hallitus ja erityisesti ministerit Pekkarinen ja Lehtomäki ovat johdonmukaisesti vieneet tätä hanketta eteenpäin Suomen periaatteitten mukaan. Meille tämä on alusta lähtien ollut ympäristökysymys vailla poliittisia intohimoja, kiitteli kansanedustaja Kimmo Tiilikainen (kesk) eduskuntakeskustelussa.

Ulkoministeri Alexander Stubb (kok) tyrmäsi keskustelussa esille nousseet turvallisuushuolet.

– Yksiselitteinen vastaus: meille tämä kaasuputki ei ole ulko- ja turvallisuuspoliittinen kysymys, Stubb sanoi.

– Meille tämä kaasuputki ei ole ulko- ja turvallisuuspoliittinen kysymys, ulkoministeri Alexander Stubb ilmoitti.

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd) vähätteli kaasuputkihankkeen turvallisuuspoliittista ulottuvuutta.

– Meillä on 7 000 kilometriä näitä kaasuputkia Pohjanmerellä ja Välimerellä, eikä kukaan ole keksinyt, että ne olisivat siellä suuri turvallisuuspoliittinen kysymys. Nyt tämän hankkeen yhteydessä kun kuuntelee käytyä keskustelua, niin näyttää siltä, että osa kuvittelee, että todellakin sieltä kaasuputkesta lähtee tulemaan suikkahattuisia, punatähtisiä, harmaapukuisia miehiä pyssyt kainalossa, Heinäluoma sanoi.

Kovasanaisimmin kaasuputkihanketta arvosteli kansanedustaja Tuulikki Ukkola (kok).

– Ulkoministerin lausuntoja on kyllä todella saanut tänä iltana ihmetellä. Kuka ihme on teidät oikein pelotellut puolikuoliaaksi? [...] On se kumma, että yksikään ministeri ei sano sitä, että Itämerestä todellakin tulee sotilaspoliittinen ja turvallisuuspoliittinen räjähdyspiste, Ukkola ihmetteli.

– Voi herran jestas, kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd) päivitteli Ukkolan puheita.

Kansanedustajat Erkki Tuomioja ja Eero Heinäluoma vähättelivät kaasuputken turvallisuusriskejä.

Stubb toisti, että hallituksen analyysi on yksiselitteinen.

– Meille tämä ei ole turvallisuuspoliittinen kysymys. Keskinäisen riippuvuuden kasvattaminen Venäjän ja Euroopan välillä on hyvä asia, Stubb sanoi.

Syyskuussa 2009 Stubb sanoi eduskunnassa, että hankkeella on myös turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia, mutta se ei muuta tilannetta Itämerellä sillä hetkellä. Stubb myös arvosteli putken valmistelutapaa.

Myös kokoomuksen tuleva puheenjohtaja Petteri Orpo suhtautui vuonna 2009 myönteisesti venäläis-saksalaiseen kaasuputkihankkeeseen.

– Täytyy nähdä tämän edistävä vaikutus eurooppalaisen turvallisuuden osalta. Se on tärkeä kumppanuushanke ja yhteistyöhanke Venäjän ja Euroopan välillä, Orpo sanoi eduskunnassa.

Vanhasen II hallitus myönsi pian eduskuntakeskustelun jälkeen Nord Streamille luvan rakentaa kaasuputki Suomen talousvyöhykkeelle. Myöhemmin lupa heltisi myös ympäristöviranomaisilta.

Elina Valtonen.

Nord Stream 2 -kaasuputki­hankkeesta ei käyty ajankohtaiskeskustelua eduskunnassa.

Kansanedustaja Elina Valtonen (kok) teki kirjallisen kysymyksen Nord Stream 2 -hankkeen turvallisuuspoliittisesta ulottuvuudesta vuonna 2016 ja kysyi, aikooko hallitus tehdä turvallisuuspoliittisen analyysin hankkeesta.

Silloinen pääministeri Juha Sipilä (kesk) vastasi kysymykseen toteamalla, että Suomi on suhtautunut hankkeeseen pääosin neutraalisti, eli pitänyt hanketta kaupallisena hankkeena.

– Suomella ei ole kansallisia erityisintressejä vastustaa tai tukea hanketta. Hanke ei vaikuta Suomen energiaturvallisuuteen eikä hankkeella tämänhetkisen arvion mukaan ole muitakaan suoria turvallisuusvaikutuksia Suomeen. Keskeinen hankkeessa arvioitava asia Suomessa ovat ympäristövaikutukset, Sipilä totesi vastauksessaan.

Sipilän hallitus antoi suostumuksensa Nord Stream 2 -kaasuputkien rakentamiselle vuonna 2018.

Pääministeri Juha Sipilä arvion mukaan kaasuputkihankkeella ei ollut suoria turvallisuusvaikutuksia Suomeen. Kuvassa Sipilä Venäjän silloisen pääministerin Dmitri Medvedevin kanssa vuonna 2016.

Jussi Halla-aho.

Heinäluoma on kunnostautunut kaasuputkihankkeen puolustamisessa myöhemminkin. Perussuomalaisten silloinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja Heinäluoma ottivat yhteen kaasuputkihankkeesta Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n eurovaalipaneelissa vuonna 2019.

– Olen erittäin huolissani siitä, että Euroopassa on erilaisia entisiä hallitusten päämiehiä, jotka lobbaavat esimerkiksi Venäjän kaasuteollisuuden asiaa ja näin ollen Kremlin asiaa, Halla-aho sanoi.

– Minusta se on pelottavaa. Se lisää Euroopan energiariippuvuutta Venäjästä ja näin ollen lisää Venäjän poliittista vaikutusvaltaa Euroopassa, Halla-aho jatkoi.

Heinäluoma hermostui Halla-ahon puheista.

– Tämä alkaa mennä nyt kyllä aivan mahdottomille urille tämä keskustelu. Täällä heitetään ihan mitä tahansa, Heinäluoma sanoi Mauri Pekkarisen kompatessa vieressä.

– Puhutaan vaihteeksi asiaa. Kaasuputkihanke on täysin laillinen hanke ja sen edistämisestä ovat kiinnostuneita paitsi Venäjä, niin Saksa ja myös muita tahoja, Heinäluoma paalutti.

Halla-aho puolusti näkemystään.

– Jos nyt ajatellaan sitä, mitä Kreml haluaa ja mitä (Venäjän presidentti Vladimir) Putin haluaa, niin hän haluaa poliittista vipuvartta Euroopassa ja sitä voi hankkia myös kaupallisin keinoin, Halla-aho totesi.

Heinäluoma ja Pekkarinen ovat erottuneet joukosta myös europarlamentin Venäjä-aiheisissa äänestyksissä. He äänestivät tyhjää esimerkiksi joulukuussa 2021, kun parlamentti kehotti EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita varmistamaan, ettei Nord Stream 2 -kaasuputkea ei oteta käyttöön.

Lue lisää: Itämeren pohjassa lepää nyt miljardien edestä romurautaa – Professori: Menee kauan ennen kuin putkissa virtaa kaasua, jos koskaan

Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok) puolestaan vaati Nord Stream 2 -hankkeen pysäyttämistä ja Ville Niinistö (vihr) patisti Suomen valtiojohtoa arvioimaan uudelleen suhtautumista hankkeeseen Venäjän oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin myrkytyksen jälkeen 2020.

Münchenin turvallisuuskonferenssissa 2019 Nord Stream 2 -kaasuputki nousi kuumaksi puheenaiheeksi. Erityisesti Yhdysvallat piti putkea Euroopan turvallisuuteen vaikuttavana hankkeena.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö torjui Yhdysvaltain varoitukset, joiden mukaan Nord Stream 2 olisi Venäjälle poliittisen vaikuttamisen väline Euroopassa.

– Siellähän on jo nyt yksi kaasuputki eikä ainakaan minun silmiini ole sattunut kovinkaan paljon poliittista vaikuttamista. Siihen on myös rakennettavissa puolustus eli on oltava vaihtoehtoja, Niinistö sanoi.

Lue lisää: Presidentti Niinistö HS:lle: Euroopan turvallisuusuhka nousi uudelle tasolle

– Siellähän on jo nyt yksi kaasuputki eikä ainakaan minun silmiini ole sattunut kovinkaan paljon poliittista vaikuttamista, Sauli Niinistö totesi vuonna 2019.

Myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi varoitti Niinistöä Nord Stream 2 -hankkeesta Kiovan-vierailulla 2019.

– Korostin presidentille, että tämä projekti on uhka koko Euroopalle. Suhtautuminen siihen pelkkänä taloudellisena liiketoimena saattaa tulla kalliiksi kaikille eurooppalaisille kumppaneille, Zelenskyi kertoi.

Nord Stream -putken rakentaminen alkoi vuonna 2010 ja ensimmäinen putki valmistui 2011. Nord Stream 2 valmistui syyskuussa 2021.

Jutussa on käytetty lähteenä linkitettyjen uutisten ja dokumenttien lisäksi Pekka Itälän pro gradu -tutkielmaa ”Meille tämä kaasuputki ei ole ulko- ja turvallisuuspoliittinen kysymys”, Nord Stream -kaasuputkihanke Suomen lainsäädännössä ja eduskunnan puheenvuoroissa vuosina 2005–2010 (Helsingin yliopisto 2017).

Lisätty 29.9.2022 klo 11.58 juttuun kaksi lausetta Alexander Stubbin lausunnoista syyskuussa 2009.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?