Kommentti: Marinia ja hallitusta kaivataan arvioimaan vakavaa turvallisuus­poliittista tilannetta epäiltyjen Nord Stream -iskujen jälkeen – jopa hallitus­puolueissa ihmetellään vallitsevaa hiljaisuutta

Epäillyt iskut Nord Stream -putkiin, viisumirajoitukset, Venäjän liikekannallepano, aita itärajalle… Hallitusta ja pääministeri Sanna Marinia (sd) kaivataan julkisuuteen rauhoittamaan kansalaisia ja kertomaan, miten vakava turvallisuuspoliittinen tilanne on – jopa hallituspuolueista, kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala.

Kansanedustaja Joonas Könttä (kesk) vaatii pääministerin ilmoitusta ulko- ja turvallisuuspolittisesta tilanteesta.

28.9.2022 9:41

Turvallisuuspoliittinen tilanne Suomen lähialueilla on hengästyttävän haastavassa, jopa pelottavassa tilanteessa.

Venäjä on julistanut osittaisen liikekannallepanon ja ilmoittanut käyvänsä sotaa nyt ei niinkään enää Ukrainaa, vaan länttä vastaan.

Ei ihme, jos kansalaiset alkavat tuntea, jos eivät nyt pelkoja, niin ainakin epävarmuutta, missä mennään.

Julkisuudessa turvallisuuspolitiikan ajankohtaisia kysymyksiä kommentoi päivä päivän ja ilta illan jälkeen armeijan verran asiantuntijoita, mutta hallitus tuntuu pääministeri Sanna Marinin (sd) johdolla pitävän kuurupiiloa.

Epäillyt iskut Tanskan ja Ruotsin talousalueilla Nord Stream I ja II -kaasuputkiin herättivät spekulaatiot. Jos Venäjä on räjäytysten takana, mitä tapahtuu seuraavaksi?

EU-johtajat pitävät sabotaasia tahallisena, ja syyttävät siitä Venäjää.

Suomi on Itämeren varassa oleva saari.

Voivatko laivakuljetukset vaarantua? Mikä on suomalaisen infrastruktuurin suojaustaso? Tietoliikenneyhteyksien suojaus?

Asiaan kiinnitti huomiota esimerkiksi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola twiitissään:

Ruotsin hallitus piti kriisi-istunnon eilen illalla. Tanskasta ja Ruotsista on kerrottu, että myös Suomen hallitukseen on oltu yhteydessä.

Samaan aikaan Suomessa on seurattu päiväkausia kestänyttä näytelmää, miten ja millä perusteella venäläisten turistiviisumeihin saadaan rajoituksia ja venäläisturistien määrä laskuun.

Rajavartiolaitos haluaa puolestaan itärajalle aidan pikavauhtia.

Julkisuudessa turvallisuuspolitiikan ajankohtaisia kysymyksiä kommentoi päivä päivän ja ilta illan jälkeen armeijan verran asiantuntijoita, mutta hallitus tuntuu pääministeri Sanna Marinin (sd) johdolla pitävän kuurupiiloa.

Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) on sentään sanonut pitävänsä aidan rakentamisesta harkinnan arvoisena.

Jopa hallituspuolueissa ihmetellään hallituksen hiljaisuutta.

Keskustan kansanedustaja, eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen Joonas Könttä vaatii jo pääministerin ilmoitusta ajankohtaisesta ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta.

-- Harvoin on näin ajankohtaista informoida eduskuntaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta kuin nyt. Nord Stream -kaasuputkien räjähdykset todennäköisen sabotaasin johdosta, Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja liikekannallepano, sekä lisääntynyt rajaliikenne ovat mittavia mullistuksia Suomen lähialueen turvallisuudessa, Könttä toteaa tiedotteessaan.

Köntän mukaan turvallisuuspoliittisen tilanteen kärjistymisen vaara on olemassa. Konfliktin leviämistä Itämerelle ja Pohjolaan ei voi poissulkea.

Köntän näkemyksiin on syytä yhtyä.

Hallitus käsittelee tänään iltakoulussaan viisumikysymystä ja epäilemättä muutakin turvallisuustilannetta, myös Nord Streamiin kohdistuneita epäiltyjä iskuja.

Viisumipäätöksiä odotetaan valtioneuvoston istunnosta torstaina.

Se, milloin ne saadaan käytäntöön, on arvailujen varassa.

Venäjä voi ehtiä sulkemaan rajansa ennen Suomea, mikä olisi poliittisille päättäjille epäilemättä nykytilanteessa tervetullut ratkaisu.

Samaan aikaan Suomessa viriää kiistely, ovatko Venäjältä liikekannallepanoa ja värväysjoukkoja pakenevat armeijaan kutsuttavat oikeutettuja turvapaikkaan Suomessa.

Ja sijoitettaisiinko heidät samaan paikkaan sotaa paenneiden ukrainalaisten kanssa?

Samaan aikaan spekuloidaan, joutuuko Suomi ottamaan lähitulevaisuudessa käyttöön myös uusitun rajaturvallisuuslain.

Hallitus ei siis ole kiirettä pitänyt – ainakaan julkisuudessa, vaikka viisumipolitiikassa aikaisemmat linjaukset heittivät viikossa häränpyllyä.

Viime viikolla presidentti Sauli Niinistö ja ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) olivat Yhdysvalloissa YK:n yleiskokouksessa. Tp-utvan viisumikokouskin järjestettiin etänä.

Vastoin aikaisempia linjauksia Suomi päättikin muuttaa viisumikiellot kollektiiviselle pohjalle ja perusteluksi keksittiin suhteiden vaarantuminen ulkovaltoihin, siis Puolaan ja Baltian maihin.

Haavisto matkusti vielä Japanin ex-pääministeri Shinzo Aben hautajaisiin, joista hän palaa tänään.

Suma seisoo.

Kukaan ei odotakaan, että hallitus paljastaisi mitään salassa pidettäviä tietoja, mutta selkiinnyttäviä tai rahoittelevia – mikäli sellaisiin on aihetta – puheenvuoroja valtiojohdolta kaivataan.

Kansanedustaja Joonas Köntän esittämä pääministerin ilmoitus olisi siihen mainio tilaisuus.

Samaan aikaan venäläiset hankkivat yhä Suomesta kiinteistöjä, kuten IS:n selvitys osoittaa.

Tästäkin voisi jokusen sanan sanoa – jos on sanottavaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?