Hätäkeskuksen päivystäjä läppärin tuhonneelle HS:n toimittajalle: ”Sitä ei kannata hävittää vasaralla lyömällä kellarissa”

Toimittaja Laura Halminen perusteli tietokoneen hävittämistä lähteiden suojaamisella. Turvallisuussalaisuuden paljastamisesta syytetty Halminen kertoi kuulusteluissa olleensa juttuprojektissa ”assistentin roolissa”.

Helsingin Sanomien toimittaja Laura Halminen kertoi, ettei kukaan Helsingin Sanomissa ollut pyytänyt häntä tuhoamaan tietokonettaan. Halminen oli maininnut sisäisesti, että toimenpide liittyi toiseen juttuprojektiin ja siihen liittyvään lähdesuojaan.

23.9. 19:44

Viestikoekeskus-jutun esitutkintamateriaalista käy ilmi, kuinka Hätäkeskuksen päivystäjä torui turvallisuussalaisuuden paljastamisesta syytettyä Helsingin Sanomien toimittajaa Laura Halmista puhelinkeskustelussa.

Halminen soitti hätäkeskukseen 17. joulukuuta 2017, kun hänen kannettava tietokoneensa oli syttynyt palamaan.

– Elektroniikkaromua pystyy hävittämään miljoonilla eri tavoilla, mut sitä ei kannata hävittää vasaralla lyömällä kellarissa, päivystäjä sanoi Halmiselle.

– No ei nyt ollut mahdollista lähteä kierrätyskeskukseenkaan, ikävä kyllä. Parhaassa tarkoituksessa on toimittu, Halminen vastasi.

Puhelun alussa Halminen kertoi tehneensä kellarissa jotakin, johon hän ei ”vastaa nyt”, mutta halusi palokunnan tarkistamaan, ettei palo pääse leviämään.

Näin keskustelu eteni.

– Kyseessä on siis tek-tekniikkaräjähdys. Siel saattaa palaa, Halminen ilmoitti.

– Mikä siellä palaa? päivystäjä kysyi.

– Tietokoneen akku räjähti. Mä en voi lähtee ny enää kattomaan sinne mitä siellä tapahtuu. Siksi mä toivoisin et te tulisitte äkkiä. Me ollaan pihalla. Me päästetään palokunta myöskin sisään.

– Näitkö siel, että se räjähti se akku, tietokoneen akku?

– Joo, kyllä. Ja sit juostii. Siis se alko sihisee ja sit se poksahti. Otti vähän liekkiä ja savua tuli niin kunnolla, et mä katsoin, et nyt on paras poistua.

– Öö, mistä se on oikosulkuun mennyt? Onko se, ootko sä ladannu sitä samaan aikaan vai mitä sille tapahtui?

– Se meni kuule vasarasta oikosulkuun.

– Vasarasta?

– Jep.

Kuva Halmisen kotitalon kellarista.

– Voi sinun kanssasi. Sä oot löytäny sieltä jotain mitä ei olisi pitänyt löytää.

– Mäpä taustoitan sen verran, että jos oot lukenu tässä viikonlopun uutisia tollasesta, tollasesta tietovuodosta. Kuulustaako tutulta?

– Joo, kyllä.

– Mä oon toinen, niistä kirjoittajista.

– Aa, okei.

– Et, täs on nyt niinku täntyyp, täs on lähdesuojatapaus nyt kysymyksessä.

– Ookei, joo selvä.

– Joo, akun kanssa vaan kävi onneton pieni vahinko.

– Sinne tulee, palokunta tarkistaa tilannetta ja sitten sinne tulee poliisi paikalle tarkistaa sitä tilannetta.

– No voi helvetin kuustoista, että poliisi piti.

– No ei, siis rouva, jos te olette aiheuttanut teidän varomattomalla käytöksellä sille kiinteistölle vahinkoa, niin te ootte siitä korvausvelvollinen.

– Keskeisintä olisi kuitenkin nyt niin kuin turvata tää kinteistö ja turvata muut ihmiset.

– Juu, sinne on apu tulossa pian paikalle. Hetken aikaa kestää.

– Onks tässä muuten mitään sellaista, et jos tulee aiheeton hälytys, niin oonks mä siitä korvausvelvollinen?

– Ei oo, eieieiei. Ei siis, tässä tapauksessa, niin kuin nyt te ootte itse sanonut niin ei missään tapauksessa ole aiheeton hälytys.

– Loistavaa.

– Sinne tulee apu paikan päälle.

– Kiitoksia, me odotetaan.

– Hyvä. Moi, moi.

– No niin, moi.

Lue lisää: Näin HS:n kohuartikkeli sai alkunsa – ”Olemme saaneet salaiseksi ja erittäin salaiseksi leimattua materiaalia”

KUUlusteluissa Halminen kertoi poliisille, että koneelle oli tallennettu useita keskeneräisiä uutisprojekteja, minkä vuoksi koneella oli lähdesuojan alaista aineistoa.

– Katsoin suojaavani muita lähteitäni päättäessäni, että läppäri on tuhottava parhaiden käytänteiden mukaisesti, joita juuri silloin pystyy toteuttamaan. Ja ikävä kyllä en omista esimerkiksi poraa, jolla olisin voinut konetta sen paremmin tuhota.

Poliisi suoritti kotietsinnän Halmisen asunnossa samana iltana ja takavarikoi 20 esinettä, muun muassa puhelimia ja muistitikkuja.

Halmisen mukaan takavarikoidut esineet eivät sisältäneet tietoa 16.12.2017 julkaistusta artikkelista, jonka tiimoilta Halmista syytetään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Syytettyinä ovat myös Helsingin Sanomien politiikan toimituksen tuolloinen esimies Kalle Silfverberg sekä Helsingin Sanomien toimittaja Tuomo Pietiläinen.

HS kertoi 16.12.2017 Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta, jota kuvailtiin ”Suomen salaisimmaksi paikaksi”, joka saa muun tiedustelulaitoksen ohella oikeuden valvoa internetliikennettä, jos eduskunta hyväksyy tiedustelulait.

Pääesikunta teki artikkelista tutkintapyynnön vielä samana päivänä.

Artikkelin kirjoittamisesta ja tuottamisesta vastasi Halmisen mukaan kokonaisuudessaan Pietiläinen.

Halminen kuvaili olleensa itse ”assistentin roolissa” ja sanoi, että hän roolinsa rajoittui 16.12.2017 julkaistun artikkelin osalta lähinnä kieliopin ja ulkomuodon hiomiseen.

Halmisen mukaan artikkelikokonaisuudessa käytössä ollut niin sanottu punaleimainen aineisto, jolla viitattiin sotilasviranomaisten salassa pidettävään aineistoon, oli täydellisenä vain Pietiläisen hallussa.

Helsingin hovioikeus käsitteli toimittaja Laura Halmisen kotiin suoritettua etsintää elokuussa 2018. Kuvassa tutkinnanjohtajat Markku Ranta-aho ja Janne Järvinen, asianajaja Kai Kotiranta ja Halminen. Hovioikeus hylkäsi Halmisen valituksen asiassa.

Esitutkinta-aineiston mukaan Halminen oli kuitenkin kiittänyt noin kuukautta ennen kiistellyn artikkelin julkaisemista Pietiläistä sähköpostiviestissään.

– Kiitos Tuomo, tutkiva journalismi ei synny itsessään, vaan kysyy aikaa, kärsivällisyyttä ja perslihaksia, Halminen kirjoitti.

Artikkelin julkaisemisen jälkeen Halminen ja Pietiläinen kävivät keskustelun Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen kanssa, jolle Halminen toi esiin huolensa turvallisuussalaisuuden paljastamiseen liittyvästä lainkohdasta.

– Hän totesi, että ”olemme hierarkkinen organisaatio”. Ymmärsin tämän siten, että hän näki, että toimitus on ns. virkaportainen hierarkia ja että vastuu ei olisi enää toimittajan tasolla.

Halminen kertoi osallistuneensa juttuprojektiin vastentahtoisesti.

– Kadun sitä, ettei tahdonvoimani riittänyt asiaan puuttumiseen sen ponnekkaammin kuin pyrin silloin puuttumaan.

Halminen syytti kuulusteluissa ”vääristynyttä organisaatiokulttuuria” siitä, ettei hänen toivettaan keskustelusta lainoppineiden kanssa ”ilmeisesti koskaan kuultu”.

Esitutkinnan aikana eräs Puolustusvoimissa työskentelevä upseeri kertoi, että Halminen oli ollut häneen yhteydessä ainakin toukokuussa 2017 – eli puoli vuotta ennen kohutun artikkelin julkaisua.

Upseerin mukaan Halminen oli kertonut hänelle, että Helsingin Sanomien hallussa on materiaalia, jota sillä ei pitäisi olla, ”punaleimapapereita”. Halminen oli ollut huolissaan siitä, että Helsingin Sanomat oli tekemässä juttua ja hän oli joutunut siihen mukaan.

Upseerin mukaan Halminen uumoili samassa yhteydessä, että Puolustusvoimissa saattoi olla tietovuoto.

Kun poliisi kysyi Halmiselta yhteyksistään Puolustusvoimiin, Halminen jätti vastaamatta vedoten lähdesuojaan.

Kuulusteluiden lopussa Halminen kertoi pyrkineensä toimimaan ”siinä hengessä kuten perustuslain pykälä 127 jokaista suomalaista velvoittaa maataan puolustamaan”.

– Niiltä osin kuin en ole siihen täydellisesti kyennyt, olen toiminut olosuhteiden pakottamana sekä pyrkinyt minimoimaan mahdolliset haitat, Halminen sanoi.

Helsingin Sanomat päätti väliaikaisesti Halmisen työvelvoitteen sen jälkeen, kun väitteet luottamuksellisen tiedon välittämisestä toimituksen ulkopuolelle tulivat lehden tietoon.

Halmista ei ole irtisanottu, mutta hän ei työskentele lehdessä loppuvuoden aikana.

Ilta-Sanomat ja Helsingin Sanomat kuuluvat molemmat Sanoma-konserniin. Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland julkaisee myös Ilta-Sanomia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?