Presidentti Niinistö: Putin on pannut pokeri­termein ”all-in”

Presidentti Niinistö osallistui YK:n yleiskokoukseen New Yorkissa, jota käydään jännitteisissä tunnelmissa Ukrainan sodan vuoksi. Niinistö tapasi tiistaina Unkarin ja Turkin presidentit Nato-kysymysten tiimoilta.

20.9. 22:33

New York

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö johtaa Suomen valtuuskuntaa YK:n yleiskokouksen korkean tason viikolla New Yorkissa.

Niinistö lensi New Yorkiin Lontoosta, jossa hän osallistui kuningatar Elisabet II:n hautajaisiin.

– Kyllähän se hautajaisseremonia oli varsin vaikuttava, Niinistö kuvaili lyhyesti.

– Meitä (arvovieraita) paremmin sen tunnelman pystyivät tiedotusvälineet välittämään. Mutta totta kai se aito tunnelma valtasi useaan otteeseenkin. Meillä oli aika monta tapahtumaa siellä.

Tämän vuoden YK:n yleiskokouksen tunnelma oli sen sijaan Niinistön mukaan odottavainen ja jännitteinenkin Ukrainan sodan vuoksi.

Niinistö keskusteli viime perjantaina puhelimessa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa. Zelenskyi kirjoitti Twitterissä puhelussa sivutun myös venäläisten viisumioikeuksia. Niinistö kertoo keskustelleensa Zelenskyin kanssa Venäjälle asetetuista sanktioista ylipäänsä.

– Myös tämä matkustamattomuus eli viisumien epääminen, on hänen mielestään eräs sanktion laji, ja hän korosti sen merkitystä, Niinistö sanoo.

Ukrainan viimeaikainen eteneminen ja voitot voivat vaikuttaa sodan luonteeseen, Niinistö pohtii.

– Ukraina on edennyt yllättävänkin tehokkaasti, mutta mitään ei ole vielä ratkaistu. Miten Venäjä sitten suhtautuu tähän, olen useaan otteeseen todennut, että tässä ollaan nyt tilanteessa, jossa kyllä Venäjä ja presidentti Putin on pannut pokeritermein all-in (kaiken peliin), ja se on tietysti hyvin kohtalonomaista pelata sillä tavalla. Tällä all-in viittaan esimerkiksi Venäjän taloudelliseen tulevaisuuteen.

Miten sitten Niinistö näkee Ukrainan auttamisen rajat? Esimerkiksi Yhdysvallat on kieltäytynyt antamasta Ukrainan pyytämiä 300 kilometrin päähän yltäviä tykistöohjuksia.

– On puhuttu eskalaation vaarasta. Nyt esiin on tullut laadullisen eskalaation uhka, joka tarkoittaa kovempia, järeämpiä aseita. Siinä suhteessa länsi on ollut varovainen. Kuitenkin on nähtävissä, että apu on tehostunut.

Venäjä haluaa järjestää ”kansanäänestykset” sen Ukrainalta valtaamien alueiden liittämisestä Venäjään. Yleisesti näiden kansanäänestysten uskotaan olevan lavastus.

– Pyritään luomaan tällainen näennäinen oikeudellinen asema, joka antaisi sitten mukamas oikeuden puuttua näihin alueisiin, Niinistö katsoo.

Niinistöllä on ohjelmassa kahdenvälisiä tapaamisia. Hän tapasi tiistaina kaksi Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnin kannalta keskeistä johtajaa, Unkarin uuden presidentin Katalin Novakin ja Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin.

Niinistö kuvaili Unkarin presidentin kantoja Suomen Nato-jäsenyyden suhteen varsin myönteiseksi.

– Voisin vetää sellaisen johtopäätöksen, että hän pitää Suomen Nato-jäsenyyttä varsin luonnollisena, Niinistö sanoi.

Turkin presidentti Erdogan antoi eilen haastattelun, jossa hän teki eron Suomen ja Ruotsin välille.

– Haastattelusta tuli esille, että hänellä on eri käsitys meistä (Suomesta ja Ruotsista). Tämän hän kyllä vahvisti tänäänkin, Niinistö sanoi.

– Turkille on mennyt viesti perille siitä, että Suomi noudattaa hyvin tarkkoja periaatteita. Me torjumme kaiken terrorismin. Mitä tulee Turkin palautuspyyntöihin, me noudatamme Euroopan konventiota, johon Turkkikin on sitoutunut.

Lue lisää: Erdogan teki selvän eron Suomen ja Ruotsin välille

Lue lisää: Kommentti: Erdogan ajaa Suomea ja Ruotsia erilleen – mutta todellinen kohde on Ulf Kristersson

Niinistö kertoi Erdoganille Suomen kannan olevan edelleen se, että Ruotsi liittyy Natoon samaan aikaan kuin Suomi.

– Turkkilaiset kyllä ymmärtävät sen, että yhtä jalkaa eteneminen on meille hyvin, hyvin tärkeää.

Niinistö piti tiedotustilaisuuden suomalaiselle medialle heti pitämänsä kansallisen puheen jälkeen. Suomen presidentti tuntuu kiinnostavan nyt myös kansainvälisesti, sillä useampi muunmaalainen toimittaja yritti saada kysyttyä Niinistöltä kysymyksiä.

Yksi turkkilainen toimittaja tunki lähes presidentin iholle. Tunkeileva toimittaja halusi kysyä kuinka tärkeää Suomelle on Naton jäseneksi pääseminen.

– Luonnollisesti se on meille merkittävä asia, Niinistö tyytyi kommentoimaan.

Tiistaina Niinistö piti YK:n yleiskokouksen avajaisissa Suomen kansallisen puheenvuoron. Niinistö kutsui kokouksen ajankohtaa vedenjakajaksi hetkenä, jolloin Venäjä käy julmaa hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan. Sota on pahentanut rahoitus-, energia- ja ruokakriisiä. Niinistö korosti kansainvälisen yhteistyön merkitystä kriisien keskellä.

– Emme voi hyväksyä, suvaita tai normalisoida vakavia kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien loukkauksia, Niinistö sanoi puheessa.

Niinistö sanoi myös, että kahdella suurimmalla ydinasevaltiolla, eli Yhdysvalloilla ja Venäjällä, on poikkeuksellisen suuri vastuu edistää ydinasevalvontaa ja aseidenriisuntaa. Niinistö otti puheessaan esiin myös ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat globaalit haasteet, joihin kansainvälisen yhteisön on vastattava.

Niinistölle myönnettiin maanantaina Atlantic Councelin Global Citizen -kunniapalkinto. Palkinnolla halutaan antaa tunnustusta henkilöille, jotka ovat antaneet ”poikkeuksellisen ja ainutlaatuisen panoksen transatlanttisten suhteiden vahvistamiseksi”.

YK:n yleiskokouksen aikana presidentti osallistuu terrorismin ja ekstremismin vastaisen Christchurchin vetoomuksen korkean tason tapahtumaan sekä ydinkoekieltosopimuksen ystäväryhmän kokoukseen. Lisäksi hän pitää videopuheenvuoron YK:n biodiversiteettiosapuolikokousta valmistelevassa tapahtumassa.

Ulkoministeriön tiedotteen mukaan korkean tason viikko tarjoaa Suomelle mahdollisuuden vahvistaa kumppanuussuhteita, korostaa YK:n ja monenkeskisen yhteistyön merkitystä globaalien ongelmien ratkaisussa sekä tuoda esiin Suomelle ulko- ja turvallisuuspoliittisesti tärkeitä teemoja.

Yleiskokous on YK:n kuudesta pääelimestä ainut, jossa kaikki 193 jäsenmaata ovat edustettuina, ja kaikilla on yksi ääni. Yleiskokouksen laaja asialista kattaa YK:n kolme pilaria: kestävän kehityksen, rauhan ja turvallisuuden edistämisen ja ihmisoikeuksien turvaamisen.

Suomen yleiskokousvaltuuskuntaan kuuluvat Niinistön ohella ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr), kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd) ja opetusministeri Li Andersson (vas).

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?