Yhdysvaltain entinen Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck ei tiedä, mitä kautta kansanedustaja Harry Harkimon (liik) nimi nousi Yhdysvaltain pakotepohdintoihin.
– En tiedä sen asian taustoja. Harkimon nimi ei noussut esiin missään niissä keskusteluissa, joita minä kävin, Suomen-suurlähettiläänä kesään 2015 asti toiminut Oreck sanoi Ilta-Sanomille.
Lue lisää: Ex-suurlähettiläs väittää HS:ssa: Yhdysvallat harkitsi Harry Harkimoa pakotelistalle
Helsingin Sanomat kertoi sunnuntaina, että Yhdysvallat oli pohtinut Harkimon lisäämistä pakotelistalleen vuonna 2014, kun Venäjä oli hyökännyt Krimin niemimaalle.
Yhdysvallat katsoi, että Harkimo on jääkiekkojoukkue Jokerien ja silloisen Hartwall-areenan myynnillä epäilyttävän tiiviissä väleissä Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluvien oligarkkien Gennadi Timtshenkon ja Roman Rotenbergin kanssa.
Harkimo ei itse kommentoinut asiaa Helsingin Sanomien jutussa. Haastattelusta kieltäytyessään hän oli lehden mukaan ilmoittanut, että ei ”tunnista väitteitä” pakoteuhastaan.
Oreck sanoo käyneensä pakotekeskusteluja vain kotimaassaan pakoteasioita hoitavien Yhdysvaltain valtiovarain- ja sisäministeriöiden kanssa. Suomalaisvaikuttajien tai poliitikkojen kanssa hän ei puhunut.
Bruce Oreck ei ole käynyt Harry Harkimoa koskevia pakotekeskusteluja. Oreck kuvattuna Helsingissä lokakuussa 2019.
– Miksi olisin puhunut? En työskennellyt Suomen hallinnolle vaan Yhdysvalloille. Puhuin näistä asioista vain niiden kanssa, joita edustin. Ei Suomen suurlähettiläskään soittele Washingtonista kongressiedustajille ja kysele, että ”hei, Bob, mitäs mieltä tästä olet”, vaan teidän suurlähettiläännekin asioi Suomen omien viranomaisten kanssa, Oreck vertasi.
Oreck toistaa, että Harkimon nimi ei noussut pakotekeskusteluissa esiin, ei myöskään Jokerien. Venäläisomistuksessa oleva Hartwall-areena sen sijaan nousi, ja Oreck sanoi antaneensa kotimaahansa ohjeen, ettei areenaan sovi kajota.
Perusteluiksi Oreck sanoo, että hänellä oli suurlähettilään työssä kaksi ydintehtävää: edustaa Yhdysvaltoja Suomessa ja pitää Suomen ja Yhdysvaltain välit niin hyvinä kuin mahdollista ja jos maiden suhteisiin jotain ongelmia olisi tullut, yrittää ratkaista ne.
– Mitä luulette, mikä olisi ollut keskivertokansalaisen mielipide Yhdysvalloista, jos olisimme pakottaneet sulkemaan Suomen suurimman monitoimi- ja jääkiekon kansallisareenan? Oreck kysyy.
Oreck lisää, että areenan sulkemisella ei olisi ollut pienintäkään vaikutusta Putinin sotatoimiin Krimin niemimaalla. Putinin toimiin syyttömille suomalaisille vaikutus olisi sen sijaan ollut iso, Oreckin mukaan suorastaan kohtuuton. Eikä pakotteiden tarkoitus ollut satuttaa Suomea.
Hartwall-arenaa ei suljettu ensimmäisessä pakoteaallossa 2015. Areenan ovet lyötiin säppiin vasta Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa.
– Areenassa ei olisi ollut konsertteja, koti- tai ulkomaisia huippuartisteja tai Suomen kansallisurheilun jääkiekon seura- tai maajoukkuepelejä. Suomi on jääkiekkokansaa, ja suomalaisethan olisivat seonneet raivosta, jos USA olisi tullut ja sanonut, että Suomen suurin monitoimiareena on pantava nyt kiinni.
– Ei areenan sulkeminen olisi muuttanut Putinin toimintaa Krimillä mitenkään, mutta minun suurlähettilään elämääni se olisi tehnyt pirun paljon vaikeammaksi. Teroitin kotimaahani sitä, ettei areenan sulkeminen olisi ollut järkevä veto, Oreck sanoo.
Oreck vertaa tilannetta siihen, että joku marssisi Yhdysvaltoihin ja sanoisi, että nyt on peruutettava amerikkalaisen jalkapallon loppuottelu (Super Bowl) tai baseballin loppuottelusarja (World Series).
– Sellainen ei vaan käy!
Omana mielipiteenään Oreck sanoo, että hänen näkemyksensä mukaan Harkimo ei olisi kuulunutkaan pakotelistalle.
Harry Harkimon (kesk.) Venäjä-kytköksistä on puhuttu siitä asti, kun hän myi Hartwall-areenan ja Jokerien jääkiekkojoukkueen Gennadi Timtshenkolle (vas.) ja Roman Rotenbergille.
– Jos tarkoitus oli sanktioida Putinin sisäpiiriä, niin Jokerit ei ollut sisäpiirin osa eikä Harkimo sitäkään vähää. Kuinka moni suomalainen on tehnyt bisneksillä rahaa Venäjällä tai venäläisten kanssa? Tosi moni! Tai myynyt talonsa, mökkinsä tai huvilansa oligarkeille ja saaneet siitä paljon rahaa? Liiketoimet eivät saa olla ongelma eivätkä viedä ketään pakotelistalle, Oreck näkee.
Oreck muistuttaa myös, että yleisesti pakotteiden kanssa on syytä olla varovainen. Esimerkiksi koko Venäjä voitaisiin pakotteilla sulkea, mutta se toisi herkästi omat ongelmansa ja riskinsä.
– Pakotteiden kohteet voivat ylireagoida, mikä voi johtaa vielä huonompaan käytökseen. Venäjälläkin on kuitenkin ydinaseita, ja jos pakotteet tekevät Venäjän epätoivoiseksi, niin kynnys niiden laukaisuun voi madaltua kohtalokkaastikin, Oreck sanoo.
Jos esimerkiksi elintarvikkeista alkaa tulla pakotteiden takia Venäjällä pula, epätoivo voi kasvaa vaarallsiin mittoihin.
Lisäksi maailmalta on Oreckin mukaan pelottava esimerkki totalitaarisista pakotteista.
– Maailma kohdisti ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksaan niin kovat talouspakotteet, että se johti siellä kansallissosialismin nousuun tunnetuin seurauksin. Toisen maailmansodan jälkeen Saksaan ei enää kohdistettu sanktioita vaan annettiin Marshall-apua – ja Saksasta tuli oikein mallikelpoinen valtio, Oreck kuvaa.
