Presidentti Halosen lausunto vanhemmista miehistä herättää ihmetystä: ”En alle­kirjoita”

Halosen mukaan naisvoittoinen hallitus loukkaa tiettyjä vanhempia miehiä. Eduskunnan kokeneet mieskansanedustajat eivät tunnista ilmiötä.

Presidentti Tarja Halosen mukaan tietyn tyyppiset vanhemmat miehet tuntevat pelkoa, kun kaiken ikäiset naiset ovat näkyvästi mukana politiikassa. Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) ei tunnista ikäisiään miehiä presidentin kuvailusta. Kuvassa myös Ben Zyskowicz (kok) ja Jukka Gustafsson (sd).

29.8. 18:03

Presidentti Tarja Halonen New York Timesille antama lausunto herättää hämmästystä.

Amerikkalaislehti käsitteli laajassa artikkelissaan pääministeri Sanna Marinin (sd) ympärillä vellonutta bilekohua.

Artikkelissa tuotiin esiin, että Marinin johtama hallitus on jopa suomalaisilla standardeilla poikkeuksellisen nuori ja naisvoittoinen.

Halonen lausui New York Timesille, että ”naisvoittoinen hallitus loukkaa tiettyjä vanhempia miehiä, jotka pelkäävät tilannetta, jossa kaiken ikäiset naiset ottavat politiikassa rooleja ja että naiset ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus”.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk), 66, viestittää IS:lle, että naisvoittoisia hallituksia on ollut Suomessa ”jo suhteellisen pitkään”.

– Enkä allekirjoita sitä, että vanhemmat miehet – joihin itsekin kuulun – vierastaisivat sitä. Viime viikkojen keskustelun taustalla ovat mielestäni muut aiheet kuin sukupuolikysymys.

Sdp:n kansanedustaja ja entinen opetusministeri Jukka Gustafsson, 75, sanoo, ettei hän ole ”käytännöllisesti katsoen ollenkaan” havainnut, että naisvoittoinen hallitus olisi koettu uhaksi vanhempien miesten keskuudessa.

Sen sijaan Gustafsson on kiinnittänyt huomiota toiseen ilmiöön politiikassa.

– Jonkin verran eduskunnassa käydään keskustelua siitä, että vähän kokeneemmat ja ikääntyneemmät edustajat loistavat välillä poissaolollaan ministerintehtävistä.

Gustafsson mainitsee, että esimerkiksi Yhdysvalloissa, Italiassa ja Ranskassa on enemmän ”harmaantuneita ja kokeneita ihmisiä” merkittävissä tehtävissä.

– Samalla voimme iloita siitä, että meillä on nuoria kyvykkäitä ministereitä pääministeristä lähtien. Mitalilla on kaksi puolta. En halua tätä liikaa kärjistää.

Ben Zyskowicz (kok), 68, arvioi, että Suomesta varmasti löytyy miehiä, joihin Halonen viittaa, mutta hän ei usko heitä löytyvän eduskunnasta.

– Ainakaan itse en näe minkäänlaiseksi ongelmaksi sitä, että meillä on pääministerinä nuori nainen ja että hallituksemme kärkiviisikko koostuu nuorista naisista. Se arvostelu, jonka minä ja kokoomus kohdistamme Marinin vasemmistohallitukseen, riippuu vain ja ainoastaan siitä, mitä hallitus on tehnyt tai jättänyt tekemättä.

Zyskowiczin tullessa eduskuntaan vuonna 1979 vallassa oli Mauno Koiviston (sd) kakkoshallitus, jossa vaikutti Koiviston lisäksi 18 ministeriä. Naisministereitä hallituksessa oli kolme.

– Tietoista naisten syrjimistä en niinkään nähnyt, vaan enemmänkin kyse oli siitä, että kun naisia oli vähemmän, siitä seurasi se, että harvempi heistä tuli valituksi esimerkiksi ministeriksi. Se on selvää, että silloin ei tietoisesti, toisin kuin nyt, pyritty edistämään sukupuolten tasa-arvoa. Nyt sitä pyritään tietoisesti edistämään esimerkiksi siten, että hallituksessa naisia on vähintään puolet, Zyskowicz sanoo.

Nuorempaa sukupolvea eduskunnassa edustava Joonas Könttä (kesk), 31, pitää Halosen lausuntoa ”aika outona”.

– On varmasti miehiä ja naisia, joilla on vanhakantaisiakin sukupuolinäkemyksiä, se heille suotakoon, mutta Halonen antoi ymmärtää, että se olisi joku määräävä tekijä. En ymmärrä tällaista yleistämistä ollenkaan.

Joonas Könttä eduskunnassa.

Könttä painottaa, että tehtävien hoitoa ja poliittista linjaa saa ja pitääkin arvostella.

– Varmasti jotkut miehet eivät pidä nykyhallituksesta, eivät varmasti jotkut naisetkaan pidä. Olen varma, että seuraavastakaan hallituksesta kaikki eivät pidä, mutta pidän erikoisena, että siihen sotketaan sukupuoli. Soisin, että käytettäisiin asia-argumentteja eikä sukupuolikorttia.

Eduskunnan nuorin kansanedustaja Iiris Suomela (vihr), 28, näkee, että seksistiset asenteet ovat yleisiä kaikkien keskuudessa.

– Tämä ei ole asia, joka koskettaisi pelkästään miehiä, vaan on ihmisiä, jotka ovat voineet sisäistää vähätteleviä asenteita. Ne voivat kohdistua vaikkapa nuorempiin naisiin.

Iiris Suomela IS:n aluevaalitentissä Sanomatalolla tammikuussa.

Suomela lisää, että ”nuorten naisten nousu vaikuttaa hämmentäneen joitakin ihmisiä ja viime vuosien aikana politiikassa on käynyt ilmi hyvin laajamittaista seksismiä ja häirintää”.

Miten laajamittainen seksismi ja häirintä mielestäsi on näkynyt?

– Tietenkään kaikki kritiikki, joka naisiin kohdistuu, ei ole sukupuolisidonnaista, mutta tytöttelyä ja naisiin viittaavien termien käyttöä halventavassa mielessä näkyy. On selvää, että kyse on sukupuolesta, kun ihminen puhuu huulipunahallituksesta tai tytöttelee ministereitä. Seksuaalisesta häirinnästä politiikassa on onneksi alettu puhumaan yhä enemmän, koska tämä on ilmiö, joka on naisia politiikassa koskettanut paljon kauemmin kuin asiasta on puhuttu.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?