Suomi rahoitti Kirgisian tupakka­valistusta kymmenen vuotta liki miljoonalla eurolla – tässä tulos

Hankkeessa on muun muassa puututtu autonkuljettajien tupakointiin.

Ulkoministeriön lehden mukaan yli 15-vuotiaista kirgisialaispojista ja -miehistä yli puolet tupakoi.

11.8. 17:21

Ulkoministeriön rahoittaman hankkeen seurauksena tupakoinnin lopettamisyritykset ovat lisääntyneet 9 prosenttia Kirgisiassa.

Ministeriön Kehitys-lehden mukaan myös altistuminen ympäristön tupakansavulle on vähentynyt maassa 8 prosenttia ja tietoisuus tupakkatuotteiden terveyshaitoista lisääntynyt 21 prosenttia.

Tulokset ovat selvinneet laajan seurantatyön avulla, kertoo hankkeen takana olevan suomalaisen keuhkoterveysjärjestön Filhan projektisuunnittelija Mikko Vauhkonen.

Vauhkonen sanoo, että 9 prosentin tulos on pieni yksityiskohta laajemmassa kokonaisuudessa. Filhan tietojen mukaan hankkeen viimeisessä vaiheessa vuosina 2017–2021 yli 18 000 ihmistä olisi lopettanut tupakoinnin Kirgisian eteläalueilla.

– Emme tietysti tiedä, kuinka moni olisi lopettanut ilman meidän hankettamme.

Vauhkosen mukaan olisi hyvä, jos hankkeen tuloksia voitaisiin tutkia 2–3 vuotta sen päättymisen jälkeen, jotta sen pitkäaikaisvaikutuksia voitaisiin tutkia tarkemmin.

Ulkoministeriön lehden mukaan yli 15-vuotiaista kirgisialaispojista ja -miehistä yli puolet tupakoi. Naisista tupakoi vain muutama prosentti.

Vauhkosen mukaan hanke oli onnistunut ja siitä seurasi ”menestystarinoita”.

– Kirgisiassa on ollut vuodesta 2006 edistyksellinen tupakkalaki, mutta lain toimeenpano on ollut välillä niin ja näin, ja ihmiset eivät itse tiedä, mitä laki säätää ja mitä se ei säädä.

– Sittemmin syyskuussa 2021 hyväksyttiin uusi versio laista.

Esimerkiksi autonkuljettajat tupakoivat Kirgisiassa paljon, ja hankkeen avulla kuljettajien tupakointia on onnistuttu vähentämään.

– Aikaisemmin Kirgisiassa yleisesti bussin- ja taksinkuljettajat polttivat sisällä autossa ja matkustajat siten altistuivat tupakansavulle. Siksi tupakoinnin lopettaminen autossa on ollut mielestämme yksi hankkeen ”menestystarina”.

Muita onnistumisia ovat muun muassa tupakasta ja nikotiinista opettamisen lisääminen koulujen opetussuunnitelmiin sekä riippuvuuden hoidon sisällyttäminen terveydenhuollon ammattilaisten koulutukseen.

– Ylipäätään tietoisuus tupakoinnista ja nikotiinin vaaroista on lisääntynyt.

– Ihmiset tietävät oikeuksistaan savuttomaan ympäristöön.

Kehitysyhteistyöhanketta on rahoitettu kolmessa erässä.

Vuosina 2011–2013 sitä rahoitettiin yli 207 000 eurolla. Myös 2014–2016 se sai noin 270 000 euroa. 2017–2020 hanketta rahoitettiin noin 480 000 eurolla.

Yhteensä valtionavustusta on yli kymmenvuotiselle hankkeelle myönnetty lähes 960 000 euroa.

– Ensin toimimme Tshuin maakunnassa. Vuosina 2014–2016 toiminta laajeni Kirgisian pohjoisiin maakuntiin ja vuosina 2017–2021 eteläisiin, Vauhkonen kertoo.

VauhkoSEn mukaan Kirgisia valikoitui kohdemaaksi luontaisena jatkona aiemmalle yhteistyölle, joka aloitettiin 1999. Teema valittiin paikallisten hankekumppanien kanssa.

Kirgisian maallikkojärjestelmä eli kyläterveyskomiteat ovat olleet hankkeen keskeisiä kumppaneita. Niiden kautta tupakoinnin vaaroista on viestitty myös lapsille ja nuorille.

Filhan tiedotteen mukaan tärkeä saavutus Kirgisiassa on komiteoiden työn ja aseman vahvistaminen.

Tupakkaan liittyvän tietoisuuden kasvattamisen lisäksi järjestön tavoitteena oli vähentää tupakan ja paikallisen nasvay-nikotiinituotteen käyttöä sekä tukea maan tupakkalainsäädännön toimeenpanoa, tiedotteessa kerrotaan.

Vauhkonen kertoo, että järjestön tavoitteena on jatkaa hanketta myös muissa Keski-Aasian maissa, mutta se ei ole saanut jatkorahoitusta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?