Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan piti torstaina Naton huippukokouksessa Madridissa tiukkasanaisen tiedotustilaisuuden. Puheessaan Erdogan totesi, että jos Suomi ja Ruotsi eivät toteuta lupauksiaan, ei maiden Nato-jäsenyyttä anneta Turkin parlamentin ratifioitavaksi.
Suomen, Ruotsin ja Turkin välisen yhteisymmärrysasiakirjan allekirjoittamisen jälkeen Turkki myöntyi siihen, että maat voitaisiin kutsua Naton jäseniksi. Asiakirja on muotoiltu laveasti, ja sen on todettu jättävän kaikille osapuolille paljon tulkinnanvaraa.
Lue lisää: Asiantuntija: Turkin kanssa tehdyssä sopimuksessa selviä aukkoja
Lue lisää: Haavisto paljastaa: Tämä muotoilu ratkaisi Nato-solmun
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Toni Alarannan mukaan Erdoganin puhe kuulosti huolestuttavalta.
– Kyllä sieltä tuli tosi tiukkaa tavaraa. Kyllä tämä vaikuttaa siltä, että ei tämä ollut lainkaan vielä tässä tämä dilemma Turkin kanssa.
Erdogan tulkitsee Suomen, Ruotsin ja Turkin allekirjoittamaan yhteisymmärrysasiakirjaan kirjattuja seikkoja erittäin jyrkästi, Alaranta arvioi. Erdogan esimerkiksi totesi, että Ruotsi olisi luvannut luovuttaa Turkille 73 henkilöä. Samalla hän vaati Suomea muuttamaan lainsäädäntöään.
– Suomella ja Ruotsilla on tästä hyvin erilainen tulkinta, että mitään lainsäädäntömuutoksia ei tehdä ja emme ole luvanneet muuta kuin prosessoida nämä asiat meidän oikeusjärjestelmän prosessien mukaisesti. Siinä on aikamoinen ero tulkinnassa.
Lue lisää: Turkki lähti heti tulkitsemaan Nato-sopimusta mielensä mukaan – lisää ongelmia voi olla luvassa
Presidentti sanoi puheessaan, että maiden välinen sopimus on Turkille diplomaattinen voitto. Alarannan mukaan Erdoganin julistus riippuu näkökulmasta. Hänen mukaansa on vielä tässä vaiheessa mahdoton sanoa, onko maiden välinen sopimus voitto Turkille.
– Siitä tuntuu olevan aika erilaiset käsitykset mihin on lupauduttu ja mitä on oikeastaan sovittu.
Huippukokouksessa käytiin torstaina keskustelua, jonka yhteydessä Turkki näytti osallistujille kurdijärjestö PKK:hon liittyvän videon.
– Siellä näytettiin videota, jossa Turkki tavallaan esittelee muiden liittolaistensa syntejä tämän PKK-asian suhteen. Siinä videolla puhuu Jens Stoltenberg itse ja sanoo tämän saman lauseen, että mikään muu Nato-maa ei ole kärsinyt terrorismista yhtä paljon kuin Turkki. Kyllähän tämä on sinällään jonkin näköinen voitto.
Turkki on onnistunut saamaan myös Yhdysvaltain presidentiltä Joe Bideniltä myönnytyksiä. Erdogan kertoi puheessaan, että Biden on luvannut tekevänsä kaikkensa sen eteen, että F-16 hävittäjien myymistä koskeva asia etenisi Yhdysvaltain kongressissa.
Alaranta sanoo, että hävittäjät ovat yksi Turkille tärkeistä elementeistä, jotka Nato-neuvotteluissa vaikuttavat. Hänen mukaansa on kuitenkin vaikeaa sanoa, mitkä asiat ovat painoarvoltaan tärkeimpiä.
Alaranta uskoo, että yhteisymmärrysasiakirjassakin sovittu virkamiestason työryhmä ryhtyy seuraavaksi käsittelemään Turkin vaatimuksia Suomelle ja Ruotsille.
– Tätä puretaan uudestaan ja sitten ihmetellään sitä, mistä nyt ollaan samaa mieltä ja mistä eri mieltä. Vaikuttaa siltä, että tässä on vielä paljon tekemistä, että se [hakemus] on siinä kunnossa, että se sitten Turkin parlamentissa ratifioidaan aikanaan.
Onko odotettavissa lisää asiakysymyksiä, joissa Turkki alkaa Suomea ja Ruotsia painostamaan?
– Kaikki on mahdollista, riippuu varmaan mitä tässä tapahtuu matkan varrella.
Alarannan mukaan on mahdollista, että jos Turkki päättää hyökätä Syyriaan YPG-joukkoja vastaan, tunnelma maiden välillä saattaa kärjistyä, jos Suomi ja Ruotsi tuomitsevat hyökkäyksen.
– Nyt dokumentin henkihän on kirjoitettu vähän siihen malliin, että Turkki ainakin tulkitsee sen niin, että Suomi ja Ruotsi eivät tällaista tuomitsemista tekisi, vaan pidättäytyisivät kommentoimasta asiaa.
Kun Turkki hyökkäsi Syyriaan 2019, Suomi tuomitsi maan toimet ja asetti asevientikiellon Turkille. Jos sama toistuisi, tulisi Suomen tehdä poliittinen linjaveto sen suhteen, miten asiaan jatkossa suhtaudutaan, Alaranta sanoo.