Tällainen poliitikko on kohun keskellä oleva Wille Rydman – nämä asiat herättivät kitkaa kokoomuksessa

Wille Rydman on vaikuttanut kokoomuksessa toistakymmentä vuotta. Hänen kantansa on poikennut puolueen yleisestä linjasta useissa arvo- ja talouskysymyksissä.

Wille Rydman menetti kokoomuksen luottamuksen, kun Helsingin Sanomat uutisoi useiden naisten kokeneen hänen käytöksensä ahdistavana. Rydman on kiistänyt väitteet.

26.6. 18:00

Kohun keskellä oleva kansanedustaja Wille Rydman on vaikuttanut kokoomuksessa yli kymmenen vuoden ajan.

Viime viikolla Helsingin Sanomat uutisoi, että useat naiset ovat kokeneet hänen käytöksensä ahdistavana. Kohun jälkeen Rydman on eronnut toistaiseksi kokoomuksen eduskuntaryhmästä ja jättänyt valiokuntapaikkansa.

HS korosti jutussaan, ettei Rydmanin väitetä syyllistyneen rikoksiin, vaan kyse on siitä, mikä on hyväksyttävää käytöstä merkittävältä poliittiselta vallankäyttäjältä.

Rydman on kiistänyt väitteet jyrkästi ja ilmoittanut tekevänsä todennäköisesti rikosilmoituksen törkeästä kunnianloukkauksesta.

Millainen on kokoomuksessa yli kymmenen vuotta vaikuttanut poliitikko, jonka ura puolueessa on nyt vaakalaudalla?

Rydmanin näkyvä ura poliitikkona alkoi viimeistään 2009, jolloin hän nousi kokoomus­nuorten puheenjohtajaksi.

Ennen nousua kokoomusnuorten johtoon Rydman oli vielä laajalle kokoomus­väelle tuntematon hahmo, joka oli toiminut nuorisojärjestön varapuheenjohtajana. Hän oli valmistunut valtiotieteiden maisteriksi kahdessa vuodessa ja toiminut opintojensa aikana kansanedustajan avustajana.

Rydman edusti jo uransa alkuvaiheessa selvästi puolueen konservatiivisempaa laitaa, ja hän arvosteli muun muassa Suomen maahanmuuttopolitiikkaa.

Keväällä 2011 emopuolueesta jyrähdettiin nuorisojärjestön ja sen puheenjohtajan kannanotoille. Rydmanin mukaan monikulttuurisuuden korostaminen oli väärin, ja kiintiöpakolaisten ottamisesta olisi tullut luopua.

– Joka puolueessa on rydmaneja. Heidän ajatuksillaan ei ole mitään tekemistä kokoomuksen maahanmuuttolinjan kanssa. Ei mitään, tällöin kokoomuksen ulkoministerinä toiminut Alexander Stubb moitti.

Rydmanin reaktio Stubbin kommenttiin oli huvittuneisuus.

– Stubbin lausunnossa oli ehkä vähän ylilyöntiä, Rydman kommentoi tällöin.

Kokoomusnuorten puheenjohtajana toiminut Wille Rydman kokoomuksen puoluekokouksessa Jyväskylässä 13. kesäkuuta 2010.

Nuorisojärjestön ulostuloista joutui irtisanoutumaan myös silloinen emopuolueen puheenjohtaja ja Suomen pääministeri Jyrki Katainen.

Kokoomusnuoret totesi 2011 Rydmanin johdolla vähemmistöjen suosimisen kiintiöiden ja positiivisen erityiskohtelun avulla olevan ”hälyttävä osoitus Suomessa esiintyvästä julkisesta rasismista”.

Kataisen mukaan positiivisen syrjinnän tuli olla mahdollista, sillä se oli yksi tapa tukea vähemmistöryhmiä. Myös kokoomuksen varapuheenjohtajana ja kokoomusnaisten puheenjohtajana toiminut Henna Virkkunen tuomitsi nuorisojärjestön kannanoton.

Rydman pyrki eduskuntaan kevään 2011 vaaleissa, jolloin yhtenä hänen vaaliteemanaan oli maahanmuuttopolitiikka. Hänen kampanjansa slogan ”niskalenkki maahanmuutosta” herätti huomiota vaalikeväänä. Rydman sai yli 4 207 ääntä, mutta hän ei kuitenkaan tullut vielä valituksi eduskuntaan.

Wille Rydman osallistui 2011 Ylen keskusteluohjelmaan, jossa puhuttiin ääriliikkeiden aiheuttamasta turvallisuusuhasta Suomessa.

Helsingin kaupunginvaltuuston ovet avautuivat Rydmanille ensimmäistä kertaa 2013, kun hän tuli valituksi sinne lokakuun 2012 kunnallisvaaleissa 2 241 äänellä. Tätä aiemmin hän oli pyrkinyt valtuustoon 2008 vaaleissa.

Vielä ennen 2012 vaaleja Rydman otti yhteen pääministeri Kataisen entisen erityisavustajan Juho Romakkaniemen kanssa.

Rydmanin mukaan kokoomuksen erityisavustajakunta, puoluetoimisto ja ryhmäkanslia olisi ”tehokkaasti puhdistettu kaikista sellaisista toimijoista, jotka edes teoriassa voisivat olla potentiaalisia toisinajattelijoita”. Romakkaniemi kuittasi syytökset sanomalla Rydmanin puhuvan ”potaskaa”.

Rydman myös kirjoitti, että puoluejohto oli pyrkinyt puhdistamaan kokoomusnuoria kiusallisesta aineksesta. Hän myös väitti, että häneltä ja silloiselta kokoomusnuorten puheenjohtajalta Antti Häkkäseltä yritettiin evätä mahdollisuus tulla järjestön puheenjohtajaksi.

Rydman pyrki eduskuntaan uudestaan vuoden 2015 vaaleissa ja onnistui kasvattamaan äänisaaliinsa suuremmaksi. Hän pääsi kansanedustajaksi 4 524 äänellä ja muita kokoomusedustajia arvokonservatiivisemmalla linjalla.

Helsingin Sanomien vaalikoneessa hän vastusti vahvasti vastaanottokeskuksen perustamista Helsinkiin. Hän oli myös eri mieltä siitä, että homo- ja lesbopareilla tulisi olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.

Rydman kirjoitti, että seksuaalivähemmistöt voivat olla hyviä vanhempia, mutta kansainvälinen adoptio oli vaikeutunut maissa, joissa adoptio-oikeus on laajennettu samaa sukupuolta oleville pareille.

Monista muista kokoomuksen ehdokkaista poiketen Rydman oli vaalikoneen kysymyksen kanssa samaa mieltä siitä, ettei työperäistä maahanmuuttoa EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tullut helpottaa.

– Jäykkä työmarkkinajärjestelmämme ylläpitää mittavaa kotimaista työttömyyttä. Suomen ongelma ei ole työvoiman vähyys, vaan olemassa olevan työvoima­resurssin ajautuminen rakenteellisista syistä työelämän ulkopuolelle, Rydman kirjoitti.

Wille Rydman tuli valituksi eduskuntaan nykyiselle kaudelleen lähes 6 000:lla äänellä.

Ensimmäisen kauden kansanedustajakokemuksen jälkeen Rydman pääsi odotetusti eduskuntaan myös 2019 vaaleissa. Välissä hän oli tullut valituksi uudelleen myös Helsingin kaupunginvaltuustoon 2017 kuntavaaleissa.

Nykyiselle kaudelleen eduskuntaan Rydman pääsi 5 910 äänen potilla. Ylen vaalikoneessa hänellä oli kolme vaalilupausta äänestäjilleen.

Ensimmäisenä hän lupasi, että työn tekemisestä tulisi ”joutenoloa” kannattavampaa. Toisena teesinään Rydman lupasi rajoja maahanmuutolle. Tähän lupaukseen sisältyi myös tavoite saada käännytettyä laittomasti maassa oleskelevat pois Suomesta.

– Työteliäät osaajat ovat luonnollisestikin tervetulleita, mutta islamilainen radikalismi ja eurooppalaiseen yhteiskuntaan sopeutumaton väki tulee käännyttää heti ovelta takaisin, Rydman kirjoitti.

Kolmantena hän lupasi laadukkaampaa lainvalmistelua. Hänen mukaansa maakunta- ja soteuudistus osoitti, että valtavaa reformia ei kannata viedä kerralla läpi, vaan pienemmät osauudistukset ovat järkevämpiä.

Rydmanin mukaan kokoomuksen kieltäytyminen hallitusyhteistyöstä perussuomalaisten kanssa oli virhearvio.

Kokoomusedustajan vaalikonevastaukset olivat lähinnä perussuomalaisten ehdokkaiden keskimääräisiä vastauksia. Hänen oman puolueensa ehdokkaiden vastaukset vastasivat hänen omia ajatuksiaan vasta neljänneksi eniten.

Välissä Rydmanin kanssa keskimääräisesti enemmän samaa mieltä olivat Suomen kansa ensin ja sininen tulevaisuus -puolueiden edustajat.

Vuonna 2020 Rydman olikin todennut haluavansa korjata puolueensa välit perussuomalaisiin. Hän oli kertonut Helsingin Sanomille, että kokoomuksen kieltäytyminen hallitusyhteistyöstä perussuomalaisten kanssa oli virhearvio.

Rydmanin nimi tuli esille laajemmin vuonna 2021, kun Helsingin kokoomus valmistautui kuntavaaleihin ja kaupungin pormestarikilpailuun.

1. helmikuuta Kirsi Piha ilmoitti halukkuutensa lähteä kokoomuksen pormestariehdokkaaksi. Hänellä oli puolueessa laajaa tukea, ja hänen nimensä oli nostanut esiin alun perin puolueen entinen puheenjohtaja Alexander Stubb.

Samaan aikaan Rydman ilmoitti olevansa ehdolla. Ehdokkuudesta myös äänestettiin, ja kilpailun voitti Piha. Rydman ei kuitenkaan perääntynyt kilpailusta.

Pihalle Rydmanin ehdokkuus ei ollut myönteinen uutinen, sillä hän ei nähnyt heidän arvojensa kohtaavan. Piha ei pitänyt siitä, että Rydmanin konservatiiviset ajatukset saivat huomiota hänen kustannuksellaan. Monien käänteiden jälkeen Piha päätti luopua ehdokkuudestaan.

–  Jos en olisi varma siitä, että valtaosa kokoomuslaisista ajattelee samaan suuntaan kokoomuslaisuudesta kuin itse, en voisi olla tässä puolueessa. On toinen asia kuitenkin pystyä edustamaan pormestariehdokkaana sitä arvojen kirjoa, joka tällä hetkellä kokoomuksessa on", Piha kirjoitti blogiinsa.

4. maaliskuuta kokoomus valitsi pormestariehdokkaakseen Juhana Vartiaisen. Rydman ilmoitti tällöin, ettei aio haastaa Vartiaista.

Petteri Orpo ja Kai Mykkänen kommentoivat Wille Rydmaniin kohdistunutta kohua 21. kesäkuuta. Rydman on ilmoittanut eroavansa kokoomuksen eduskuntakuntaryhmän jäsenyydestä toistaiseksi.

Keväällä 2021 Rydman sai huomiota myös äänestämällä EU:n elvytyspakettia vastaan eduskunnassa. EU-myönteisenä puolueena tunnetun kokoomuksen rivit hajoilivat, kun 26 äänesti elvytyspaketin puolesta ja 10, Rydman mukaan lukien, sitä vastaan. Aluksi puolueen eduskuntaryhmä oli päättänyt äänestää tyhjää, johon lopuksi päätyi vain kaksi kansanedustajaa.

Kesäkuun 2021 kuntavaaleissa Rydman valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon 3 816 äänellä. Tästä alkoi hänen kolmas kautensa kaupunginvaltuutettuna. 2017 kuntavaaleissa hän sai 3 467 ääntä, ja toisen kautensa hän oli Helsingin kaupunginhallituksen jäsen sekä Helen oy:n hallituksen varapuheenjohtaja.

Helsingin Sanomien Rydman-uutisen jälkeen kesäkuussa 2022 Rydman luopui kaikista Helsingin kaupungin luottamustehtävistään, eli kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajuudesta ja Helsingin Sataman hallituksen puheenjohtajuudesta.

Rydman erosi myös Helsingin kokoomuksen valtuustoryhmästä sekä puolueen eduskuntaryhmästä ja valiokuntapaikoistaan. Puheenjohtaja Petteri Orpo kertoi aiemmin tiedotustilaisuudessa, ettei Rydmanilla ole puolueen luottamusta, ja lähtökohdat eduskuntavaaliehdokkaaksi asettumiselle eivät ole Rydmanille hyvät.

Päätöksen Rydmanin ehdokkuudesta 2023 eduskuntavaaleissa kokoomuksen listalta tekee puolueen Helsingin piiri.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?