Omikron­variantti leviää, Lindén ei syty rajoituksille: ”Jos räjähtää käsiin, silloin on toimittava nopeasti”

Koronarajoituksia säätelevät tartuntatautilain pykälät ovat voimassa enää kesäkuun loppuun.

Peruspalveluministeri Aki Lindén kertoi, että koronarajoituksia ei voi kesäkuun jälkeen tehdä, koska tartuntatautilain koronapykälät raukeavat ja uusia pykäliä on valmisteltu syksyksi.

1.6.2022 18:12

Peruspalveluministeri Aki Lindén (sd) ei kannata koronarajoitusten kaivamista naftaliinista, vaikka uusi omikronvariantti BA.5 on leviämässä Suomeen.

Lindénin mukaan rajoituksia tai edes maskisuosituksia tai etätyösuosituksia ei ole tulossa.

– Ei, ei ole tällä hetkellä ollut esillä rajoituksia. Tilannetta seurataan. Haaste on se, että tartuntatautilaissa olevat pykälät, joiden nojalla rajoitukset on tehty – ne raukeavat 30. kesäkuuta, Lindén kertoi.

Koska koronan oletettiin olevan kesällä hyvin kurissa, tartuntatautilain pykälät laitettiin huolellisempaan valmisteluun ja heinäkuusta lähtien rajoituksia ei voi edes tehdä.

– Tämä täytyy miettiä. Niistä oli jatkopykälät olemassa, mutta vähän aikaa sitten päätettiin ottaa rauhallisemmin niiden uusiminen. Eli ne pistettiin 6–8 viikon lausuntokierrokselle, ja ne olisi säädetty syksyllä uudelleen, Lindén sanoi

Mitä jos uusi omikronvariantti BA.5 räjähtää käsiin?

– Jos räjähtää käsiin, silloin on toimittava nopeasti: lyhyemmän kaavan mukaan pykälien jatkaminen, Lindén vastasi.

Portugalista lähtöisin oleva aggressiivinen uusi omikronvariantti on vallannut alaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Husissa.

Lue lisää: Uusi omikronvariantti leviää aggressiivisesti – asiantuntija pelkää Suomen tilanteen synkkenevän

Koronaministeriryhmä kokoontui tiistaina.

Ryhmää vetävä Lindén vakuutteli, että Suomi on varautunut koronan leviämiseen uudelleen.

– Siihen liittyy sairaalakapasiteetti, 800–1  000, teho-osastojen tilanteet, rokotteet. Henkilöstö on suurin haaste. Sitten on viranomaisyhteistyö.

– On 54-kohtainen luettelo, joka on pantu työn alle. Kaikkea ei tulla tarvitsemaan, mutta yritetään tehdä paremmin kuin tähän asti, Lindén kertoi.

Peruspalveluministeri Aki Lindénin mukaan hallitus on valmistellut 54-kohtaisen ohjelman siltä varalta, jos korona alkaa uudelleen levitä.

Lindén sanoo olevansa huolestunut Portugalin koronatartuntojen uudesta aallosta ja uudesta omikronin variantista.

– Emme tiedä, mitä tulee tapahtumaan, mutta tämä on huolestuttava merkki. Eli se, mitä olemme odottaneet tapahtuvaksi elo- tai syyskuusta alkaen – ja olemme odottaneet että kesä-heinäkuu menisi kivasti – jos alkaisi uusi epidemia nousta, olemme sen haasteen edessä.

– Seuraamme päivittäin, Lindén totesi.

Rokotteita olisi nyt tarjolla, mutta neljänsiä rokotteita on otettu suhteellisen vähän.

Yli 80-vuotiaista yli puolet on rokotettu neljästi, 70-79 -vuotiaista neljännen koronarokotteen on ottanut vain 5 prosenttia.

Lindén kannattaa yli 70-vuotiaiden neljänsiä rokotuksia.

– Pitää rokottaa yli 70-vuotiaat. Se on minun kantani. Olen ymmärtänyt, että pikkuhiljaa THL on tullut sille kannalle.

Entä nuoremmat, alle 70-vuotiaiden rokotukset?

– Se oli ollut suunnitelmissa vasta syksyllä. Minulla ei ole ennakkoarviota, mutta ainakin yli 70-vuotiaiden rokotukset pitää hoitaa tässä nopeasti, Lindén vastasi.

Tällä hetkellä koronan vuoksi sairaalahoidossa on 470 potilasta ja tehohoidossa 16 koronapotilasta.

Sairaaloissa on kesälomien takia vähemmän henkilökuntaa.

Jos koronapotilaiden määrä tuplaantuisi, löytyykö henkilökuntaa?

– Kyllä. Silloin se on muusta pois. Henkilökunta löytyy koronapotilaille, mutta silloin jätetään muuta vähemmälle niin kuin tähän asti on tehty. Siinä se haaste on,

Koronakuolemia Suomessa on pandemian alusta lähtien 4  522. Koronakuolemista yli 60 prosenttia on tapahtunut tänä vuonna.

Suomi selvisi koronan alkuaikoina hyvin, mutta koronakuolemat lähtivät huimaan nousuun tänä vuonna.

Miksi tästä ei kukaan kanna huolta?

– Kyllä siitä kannetaan huolta. Se oli eilen koronaryhmässä erillisen esityksen kohteena. Siinä verrattiin kuolintilastoja Euroopassa ja Pohjoismaissa. Olemme tulleet jäljessä muista maista.

– Jos verrataan Tanskaan, siellä kuolemia tapahtui aikaisemmin. Nyt maalis-huhtikuussa meidän vertailuluvut suhteessa asukaslukuun ovat olleet korkeammat. Se on ollut omikronin seurausta. Kyllä tämä pitää käydä läpi, mitä olisi voitu tehdä toisin.

– Kukaan ei varmaan ole sitä mieltä, että yleisiä rajoituksia olisi pitänyt olla. Vanhusten rajoittamisesta, eli suljettiin vanhukset laitoksiin, siitä tuli kritiikkiä ja sekään ei ole saanut hyväksyntää.

– Tämä on haastava tilanne, ja täytyy katsoa, menikö joku pieleen. Siinä ei välttämättä mennyt pieleen, mutta meillä kuolemat tulivat myöhemmin, Lindén vastasi.

Sanoitte Twitterissä, että ikääntyneiden koronakuolleisuus on velvollisuus selvittää. Koska tehdään toimenpiteet?

– Toimenpiteet voidaan tehdä, kun selvitetään. Toimenpiteet edellyttävät, että pitääkö esimerkiksi vanhustenhuollossa jatkaa tehostettua maskinkäyttöä.

– Paljon keskustelua herättänyt asia on hoitohenkilökunnan niin sanottu rokotuspakko. Sitä pidämme voimassa vuoden loppuun asti, vaikka moni on vaatinut siitä luopumista hoitajapulan vuoksi, Lindén kertoi.

Tammi-huhtikuussa Suomessa koronaan kuoli viikoittain 104–250 ihmistä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?