Eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunto valmiuslain muutosehdotuksesta on valmistunut. Lausunto on yksimielinen.
Perustuslakivaliokunnan mukaan valmiuslain muutosta ei voida säätää tavallisena lakina, kuten hallitus ehdottaa. Laki voidaan kuitenkin säätää poikkeuslakina ja käsitellä kiireellisessä perustuslain säätämisjärjestyksessä.
– Vuonna 2012 säädetty valmiuslaki on säädetty poikkeuslakina. Lähtökohta on se, että tämä ei ole mikään tekninen muutos, vaan nämä muutokset ovat niin mittavia, että myös muutokset on tehtävä poikkeuslakina, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) sanoo.
Kiireellisenä käsitteleminen tarkoittaa sitä, että lakiehdotus julistetaan ensin kiireelliseksi vähintään 5/6 kannatuksella. Sen jälkeen lakiehdotus voidaan hyväksyä 2/3 enemmistöllä eikä sitä tarvitse jättää lepäämään vaalien yli.
Ojala-Niemelä kertoo, että valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan esityksen läpimeno viivästyisi vuodella, jos lakiehdotusta ei julkisteta kiireelliseksi.
Hallitus ehdotti valmiuslain muuttamista siten, että poikkeusolojen määritelmässä otettaisiin nykyistä kattavammin huomioon erilaiset hybridiuhat. Lain tarkoituksena on varmistaa viranomaisten mahdollisuudet vastata turvallisuusuhkiin. Perustuslakivaliokunnan mielestä lakiehdotuksella on hyväksyttävät ja painavat perusteet.
Hybridiuhat voivat olla varsin moninaisia ja hankalasti yksilöitäviä. Valmiuslakiin nyt ehdotettu uusi poikkeusolomääritelmä on perustuslakivaliokunnan mielestä kuitenkin liian laaja.
– Ongelmaksi muodostui poikkeusolojen uusi määritelmä 3 §:n 6 kohta, missä otettaisiin hybridiuhat huomioon. Se oli liian laaja ja jossakin määrin sen soveltamisala oli epämääräinen.
Perustuslakivaliokunta edellyttää, että puolustusvaliokunta täsmentää sääntelyä poikkeusolomääritelmän osalta.
– Toinen oli uudet toimivaltuudet, esimerkiksi rajasääntely ja toimeentuloturva, joita on täsmennettävä ja sitten ne voi säätää poikkeuslakina.