Annika Saarikko kehottaa suomalaisia nyt varautumaan – ”Jokaisen kansalaisen tehtävä on varmistaa”

Valtiovarainministeri Annika Saarikko pitää lämmön ja leivän loppumista hintojen nousua suurempana sytykkeenä sille, että kansa lähtisi tilanteen pahentuessa kaduille.


21.5. 7:00

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko tuntee historiallisen Nato-viikon jälkeen omalta osaltaan syvää rauhaa ratkaisusta. Kotona on puhuttu paljon sodasta ja Natosta. Saarikon 7-vuotias poika Aarni on yhteiskunnallisista asioista hyvin kiinnostunut.

– Olen todella vakuuttunut siitä, että tein ratkaisun hänen sukupolvelleen. Luulen, että vasta myöhemmin pysähdyn miettimään, miten suuren muutoksen keskellä omaa puoluettani johdin.

Keskustan eduskuntaryhmässä jokainen kansanedustaja päätyi äänestämään kyllä ilman ryhmäratkaisua.

– Ratkaisu on tehty vakaasti ja maltillisesti. Se on käytännönläheinen ratkaisu Suomen vapauden turvaksi. Se ei ota mitään pois pitkästä historiasta, vaan vie meidät uuteen aikakauteen. Olen tyytyväinen.

Saarikko tarjoaa itseleipomiaan ministeriöön muovirasiassa kulkeutuneita mokkapaloja. Niille löytyy keskustan ministeriryhmästä faneja. Iltapäiväkahville ovat tulossa ainakin puolustusministeri Antti Kaikkonen ja kulttuuri- ja tiedeministeri Petri Honkonen.

Samalla selviää, että Saarikolla on tapana jakaa hyvistä suorituksia tarroja tunnelman piristykseksi. Illalla Saarikon somesta selviää Nato-urakoitsija Kaikkosen valitsevan Saarikon työhuoneessa itselleen tarraa.

Venäjän hyökkäyssodan alettua Ukrainassa Saarikko on keskittynyt valtiovarainministerin tehtävien lisäksi varautumisen ministerityöryhmän johtamiseen.

– Olen ollut kotimaan kipinävahtivuorossa. Koetamme varmistaa, että leipää ja lämpöä riittää Suomessa.

Haastattelun jälkeen Venäjä ilmoitti katkaisevansa maakaasun toimitukset Suomeen lauantaiaamuna, koska ruplilla maksuun Suomessa ei ryhdytä. Kesän kaasutarpeet saadaan hoidettua Virosta Suomeen kulkevan Balticconnector-putken kautta. Vuokrattu kelluva LNG-laiva voi olla käytössä aikaisintaan vuoden lopulla.

Kuinka suuri kaasukriisi Suomessa on edessä syksyllä?

– Välittömiä vaikutuksia kaasun katkaisemisesta ei ole. Pidemmän aikavälin vaikutuksia ei pystytä tässä vaiheessa arvioimaan, Saarikko täydentää.

Valtiovarainministeri kehottaa kansalaisia varautumaan viimeistään nyt siihen, että lompsassa on lyöntiä elinkustannusten kallistumisen jatkuessa. Huhtikuussa inflaatio kipusi jo 5,7 prosenttiin.

– En voi luvata, että asumiskustannukset, korkokehitys, ruuan ja energian hinta ovat menossa parempaan suuntaan. Jokaisen kansalaisen tehtävä on varmistaa oman arjen mitoitus niin, että perusasiat maksavat nyt enemmän ja tekevät isomman loven lompakkoon.

– Minulla ei ole näköpiirissä luvata sen loppua nyt. Se tarkoittaa sopeutumista. Suomi sopeutuu uuteen ja jokaisen kansalaisen on sopeuduttava uuteen.

Kallistuneet hinnat ovat aito ongelma pienituloisille, mutta vielä suurempi ongelma on se, jos leipä ja lämpö loppuisivat.

Monella työssä käyvälläkin suomalaisella raha on jo tiukassa.

Miten heidän pitäisi varautua – hankkimalla lisätöitä?

– Jokaisen työikäisen ja - kykyisen suomalaisen pitää tehdä työtä. Pitää tehdä ja pitää saada tehdä työtä. Se on talouden paras lääke oli hyvä tai huono aika, Saarikko vastaa lyhyesti.

Hallitus on pyrkinyt auttamaan pienituloisia esimerkiksi aikaistamalla kansaneläkeindeksiin sidottujen sosiaaliturvaetuuksien indeksikorotusta, nostamalla työmatkavähennystä ja laskemalla liikennepolttoaineiden jakeluvelvoitetta. Kaksi jälkimmäistä päästöstä alkavat näkyä arjessa kesällä.

Onko hallitus valmis tukemaan pienituloisia lisää?

– En ole sulkenut sitä pois. Jos näemme entisestään kovenevia bensahintoja, totta kai silloin on välttämätöntä reagoida.

Onko varautumisen työryhmässä pelkoa siitä, että elämän kallistuminen ja tilanteen pitkittyminen synnyttää levottomuuksia?

– Kallistuneet hinnat ovat aito ongelma pienituloisille, mutta vielä suurempi ongelma on se, jos leipä ja lämpö loppuisivat. Pidän sitä levottomuuksiin liittyen suurempana kysymyksenä. Sellaista ei onneksi ole vielä missään päin Eurooppaa näkyvissä. Kyse ei ole vain hinnasta, vaan myös saatavuudesta. Miten viljamarkkina kehittyy Ukrainan ja Venäjän myötä. Mitä energiariippuvuudelle Venäjästä tapahtuu?

Erityisen huolissaan Saarikko on itäisestä Suomesta. Saarikko kertoo hallituksen perustaneen viime viikolla itäiseen Suomeen kohdistuvia vaikutuksia pohtivan valtiosihteeriryhmän syksyn budjettiriihtä varten. Hän on itse tapaamassa Itä-Suomen edustajia ensi viikolla.

En halua manata ikävää aikaa, vaan katsoa, mitkä ovat Itä-Suomen uudet mahdollisuudet. Itäraja on jatkossa Nato-raja.

Valtiovarainministeri väläyttää Saimaan kanavan remontista säätyvien 95 miljoonan käyttämistä alueelle. Hallitus perui remontin viime viikolla.

– Itä-Suomessa otetaan etulinjassa Suomen Venäjä-suhteen murtuminen vastaan. Pidän perusteltuna, että Saimaan kanavasta vapautuvaa rahaa katsotaan itäsuomalaisten lasien läpi. Asiaa pitää selvittää syksyn budjettiriiheen mennessä. Saimaan kanava on nyt tyhjä.

Liikenneministeri Timo Harakka (sd) kaavaili aiemmin IS:ssä potin rahoja omalle hallinnonalalleen sovittuihin leikkauksiin, jottei perusväylänpitoon tarvitsisi puuttua.

Saarikko painottaa, ettei itäisen Suomen asiassa keskustelua pidä käydä vain valtion tukipaketeista. Venäjän kaupan vaikutus Suomen vientiin on ollut valtakunnallisesti vain joitakin prosentteja. Itä-Suomessa tietyillä alueilla vaikutus on ollut valtakunnan keskiarvoa suurempaa.

– Tavoite ei ole taloudellinen tuki valtiolta, vaan yrityksille uusien markkina-alueiden ja yhteistyökumppaneiden löytäminen. Mikä on uusi tekemisen tapa alueella?

Ellei uusia kumppanuuksia löydetä, työpaikkojen menetykset voivat tulla vastaan.

– En halua manata ikävää aikaa, vaan katsoa, mitkä ovat Itä-Suomen uudet mahdollisuudet. Itäraja on jatkossa Nato-raja. Siihen liittyy uutta kiinnostavuutta, mutta myös uutta jännitettä.

Saarikko muistuttaa rajan ylittävistä perhesiteistä, ystävyyksistä.

– Putin muutti raukkamaisilla ratkaisuillaan asioita, mutta nämä faktat siellä eivät muutu.

Nato-jäsenyyttä odottavassa hallituksessa tapahtuu asioita, joita vielä loppuvuodesta ei olisi uskonut näkevänsä keskustan ja vihreiden kestokahnauksessa.

Nyt valtionvarainministeri on ilahtunut vihreiden puheenjohtajan sijaisen Iiris Suomelan avauksesta alle 1700 euroa tienaaville maaseudun asukkaille suunnatusta energiarahasta.

Avainsana on tietenkin maaseutu.

– Siinä oli oikea lähestymistapa. Ilahduin, että he näkivät inflaation vaikuttavan suomalaisiin eri tavoin. En aikoihin muista, että vihreät olisivat olleet huolissaan maaseudun suomalaisista.

Korkeimmillaan energiaraha olisi vihreiden esityksessä 44 euroa kuussa. Täysimääräisenä se koski lähes 450 000 suomalaista.

– Yksi tapa pohtia asiaa on erillinen taloudellinen tuki. Ruotsissa on bensaseteli, joka on erilainen eri alueilla euromäärältään. Toinen tapa on yrittää verotuksen kautta ratkaista asiaa.

Varautuminen maksaa, enemmän maksaa vain varautumatta jättäminen.

Samaan hengenvetoon Saarikko sanoo, ettei suomalaiselle järjestelmälle ole kovin tuttua kohdella eri alueita eri tavoin, vaan pyrkimys on yhdenvertaisuuteen paikasta riippumatta. Hänestä nyt on kuitenkin löydettävä uusia tapoja.

Vihreiden ehdotuksen hintalappu on 250 miljoonaa euroa. Ensi vaihe rahoitettaisiin kriisitoimena lisävelalla. Jatkon vihreät ajattelevat hoituvan energian hinnannousun seurauksena kasvavista valtion verotuloista.

– Energiassa liikkuu isot rahasummat ja toimet pitää miettiä huolella. Verotuloja kertyy nyt enemmän, koska yhteisöverossa on ollut kasvua. Mutta meillä on myös poikkeuksellisia menoja, jotka velkaannuttavat meitä.

Saarikko esitti jo koronarajoitusten viimeisinä aikoina näkemyksen, että hallitus olisi tekemässä viimeistä kokoluokaltaan massiivista lisätalousarviota. Nyt se on jälleen muhkean lisätalousarvion äärellä.

– Olin väärässä. Sodan alku johti siihen, että olemme tehneet poikkeuksellisia talouspäätöksiä puolustukseen, pakolaisiin, rajaturvallisuuteen ja siirtymään energiaomavaraisuuteen.

Hallituksen lisätalous arvio on kaikkiaan noin 2,3 miljardia. Lisälainan tarve on 1,3 miljardia, koska valtion tuloarvio on noussut noin miljardilla yhteisöveron tuottojen kasvettua ennakoitua paremman talouskasvun vuoksi. Lisävelanotosta pillastuneille Saarikko sanoo:

– Varautuminen maksaa, enemmän maksaa vain varautumatta jättäminen.

Varautumisen kokonaisuus on osa kehyksen ulkopuolelle menevää poikkeuslauseketta. Normaalia kehykseen sisällytettyä lisätalousarviolle varattua rahaa kohdennetaan 120 miljoonaa korona-ajan kovasti koettelemille lapsille ja nuorille.

– Se on jostain muualta pois, mutta tämä on ollut arvovalinta. Meillä on pienenevät ikäluokat, joista meillä eri ole varaa yhdenkään syrjäytyä. Toimet painottuvat korona-ajan vaurioiden paikkaamiseen.

Rahasummalla jatketaan panostuksia peruskoulusta toiselle asteelle tukiopetukseen, pienryhmätyöskentelyyn, opinto-ohjaukseen. Erityisopetuksessa ja koulupudokkaiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia lisätään. Myös nuoriso- ja mielenterveystyö saa lisää rahaa.

Saarikosta Suomessa ei puhuta riittävästi siitä, mikä oikeasti tuhoaa eniten suomalaista työelämää. Ennenaikaisen työkyvyttömyyden suurin syy on jo usean vuoden ollut mielenterveys.

– Me poliitikot olemme viime vuosina keskittyneet väittelemään ansiosidonnaisen työttömyysturvan mallista ja paikallisen sopimisen oikeutuksesta. Eniten työelämää tuhoaa se, että ihmiset eivät jaksa tai että nuorista liian moni uupuu tai ahdistuu töissä.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen viimeisestä vuodestakaan ei ole tulossa helppoa. Se on koko kautensa ajan hoitanut poikkeuksellisia kriisejä. Ensin koronaa, nyt Venäjän hyökkäyssodan seurauksia. Ukrainan sodan alku on tiivistänyt riitaisan hallituksen rivit.

Saarikko kertoo kokeneensa kevään aikana suurta merkityksellisyyttä työstään.

– Hetkeäkään ei ole tarvinnut miettiä, onko politiikalla väliä tai ovatko tehdyt päätökset merkityksellisiä. Työllä on ollut suuri tarkoitus ja merkityksellisyys. Voi sanoa, että suurin koskaan poliitikkoaikanani. Isot ja pienet asiat on kyetty erottamaan toisistaan. Aina politiikassa ei näin ole.

Saarikolle Suomen Nato-ratkaisun historiallisuus tiivistyi, kun tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta päätti hakea Nato-jäsenyyttä sunnuntaina.

– Ajattelin siellä ajan tihentyneen. Kaikki huipentui siihen päätökseen. Liittymisen prosessi on ollut vähäeleinen, tyylikäs ja perusteellinen. Pohjoismaisen koruton. Asialle ei ole suuremmin kilistelty. Välttämätön on hoidettu tyylikkäästi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?