Ministeri Pertti Salolainen kertoo, miksi Suomen ja Ruotsin tulee jättää Nato-hakemukset samaan aikaan – ”Meille jäi trauma”

EU-pääneuvottelijana toiminut Pertti Salolainen aikoo skoolata samppanjalla, kun Suomi liittyy Natoon.

Ministeri Pertti Salolainen oli eduskunnan lehtereillä seuraamassa historiallista Nato-keskustelua.

17.5. 7:47

Ministeri Pertti Salolainen (kok) saapui maanantaina eduskuntaan paikan päälle seuraamaan historiallista keskustelua Natoon liittymisestä.

– Halusin elää tämän päivän, Salolainen kertoo IS:lle.

– Totta kai minulla on suuri mielenkiinto seurata toinen Suomen suomettumisesta vapautumisen vaihe.

Salolainen oli pääneuvottelijana viemässä Suomea Euroopan unioniin 1990-luvun alussa. Hän toimi Esko Ahon (kesk) hallituksessa ulkomaankauppa­ministerinä.

– EU-neuvotteluthan olivat varsin riitaisat. Vastarintaa oli erittäin paljon.

Salolaisen mukaan vastarintaa ilmentää kansanäänestys, jossa liittymistä Euroopan unioniin kannatti vain 56,9 prosenttia suomalaisista. Liittymisestä äänestettiin lokakuussa 1994 sen jälkeen, kun liittymissopimus oli jo neuvoteltu.

– Leimallinen ero on se, että Nato-prosessi on tapahtunut laajan kansalaismielipiteen miltei vaatimuksesta ja poliittisen prosessin suuresta yksimielisyydestä, kun sen sijaan EU-jäsenyys jouduttiin taistelemaan läpi.

Salolaisen mukaan suurimmat epäluulot EU:ta kohtaan olivat Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:lla, keskustalla ja maatalousväestöllä.

Pääministeripuolue keskustan eduskuntaryhmän äänet hajosivat ratkaisevassa EU-sopimusta koskevassa äänestyksessä eduskunnassa. Pääministeri Aho oli EU:hun liittymisen kannalla.

Salolaisen mukaan tänä päivänä kaikki ovat kuitenkin sitä mieltä, että olisi ollut järkyttävää jäädä EU:n ulkopuolelle.

– Se oli Suomen kansallisten perusetujen mukaista, että meistä tuli EU:n jäseniä. Mutta silloin se ei ollut kirkossa kuulutettua.

Salolaisen mukaan Natoon liittyminen perustuu kansalaismielipiteen voimaan, eikä se ole ollut poliittisten tahojen ohjailemaa.

– Se on johtanut erittäin positiiviseen ja hienoon kansalliseen yhtenäisyyteen. Tämä on valtava ero näissä kahdessa prosessissa.

Salolainen toteaa erikseen, että sosialidemokraatit olivat sekä EU-jäsenyyden että nyt Naton puolesta.

– Erityisesti pääministeri (Sanna Marin) on hyvin tyylikkäästi hoitanut oman roolinsa Nato-prosessissa, Salolainen kehuu.

Salolainen toteaa, että Natoon liittyminen johtuu viime kädessä Ukrainan sodan alkamisesta.

– Tämä järkyttävä, raaka sota, jonka Venäjä on aloittanut, on jotain aivan käsittämätöntä tähän maailmanaikaan.

Hänen mukaansa Ukrainan sodasta tulevat suomalaisten mieleen talvisota ja jatkosota.

Salolainen muistaa yhä, mitä kauhua hän koki Helsingissä sota-aikana.

– Minä olin pikkupoikana täällä pommisuojassa äitini kanssa venäläisten viimeisiä pommituksia paossa. Muistan kauhun tunteen, kun olimme kellarissa ja pommit putoilivat. Se osoittaa, miten syvä tällainen järkytys voi olla.

Salolainen sanoo ajaneensa Nato-jäsenyyttä kaksikymmentä vuotta. Kun Suomi hyväksytään Naton täysjäseneksi, Salolainen aikoo nostaa maljan.

– Ei kuohuviiniä, vaan silloin täytyy skoolata samppanjaa. Sitten kun se päivä tapahtuu. Toivon, että se olisi mahdollisimman pian.

Viime päivinä Salolainen kertoo olleensa huolissaan siitä, että Ruotsi saattaa yrittää jättää Nato-hakemuksensa ennen Suomea.

– Tämä olisi suurta symboliikan ymmärtämättömyyttä. On erittäin tärkeää, että me jätämme sen samaan aikaan sen takia, että meille jäi trauma EU-sopimuksesta.

Salolainen kertoo sopineensa ruotsalaisten kollegoiden kanssa Euroopan vapaakauppajärjestö Eftan ministerineuvoston kokouksessa Genevessä, että kun Ruotsi ryhtyy harkitsemaan jäsenhakemuksen jättämistä, he pitävät suomalaiset informoituna.

Mutta Ruotsi ei pitänytkään sanaansa.

– Me olimme järkyttyneitä ja pettyneitä. Sitten kun tämä tapahtui eikä meille oltu ilmoitettu, niin presidentti (Mauno) Koivistohan suuttui siitä valtavasti. Hän oli silloin Portugalissa vierailulla. Tämä yllätti meidät kaikki housut kintuissa.

Salolainen kertoo soittaneensa heti ruotsalaiselle ministeri­kollegalleen Anita Gradinille ja kysynneensä: ”Vad i helvete menar det här?” eli mitä helvettiä tämä tarkoittaa.

– Hän sanoi, että: ”Ja, jag visste inte själv heller.”

Gradin ei ollut tiennyt itsekään päätöksestä, vaan se oli tehty pääministeritasolla. Salolaisen mielestä Ruotsin virkamiespääneuvottelijan Ulf Dinkelspielin olisi kuitenkin pitänyt ilmoittaa siitä Suomelle.

Salolaisen mielestä olisi naurettavaa, jos Ruotsi yrittäisi nyt kerätä irtopisteitä ja jättää hakemuksen vähän ennen Suomea.

– Se olisi todella naurettavaa ja ärsyttävää, varsinkin näiden EU-kokemusten jälkeen, Salolainen sanoo.

Artikkelia muokattu 17.5.2022 klo 17.36. Korjattu muotoilua Helsingin pommituksesta sota-aikana.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?